Riesling-viikot Tampereella

Riesling-viikot Tampereella

mennessä | touko 13, 2022 | Yleinen

RIESLING-VIIKOT 2022

– Tampere –

Yhteistyössä: Saksan viinitiedotus

Riesling-viikkojen monet antimet

Keväinen ilonaihe, Riesling-viikot, pyörähtivät käyntiin 9.5. Tänä vuonna mukana on peräti 70 ravintolaa eri puolilta maata! Liityin mukaan Tampereella järjestetylle maistelu-kierrokselle. Tässä antia kahdesta mukana olevasta ravintolasta.

Riesling-viikkojen kuluessa aion käydä myös muutamissa muissa mukana olevissa ravintoloissa, stay tuned ja seuraa WineandBeyond.fi somea, niin pysyt menossa mukana.

Riesling-viikoilla on mukana 70 ravintolaa 20 eri paikkakunnalla, Helsingistä aina Ouluun saakka! Nyt jos koskaan Rieslingin-ystävän kannattaa käyttää teemaviikkojen anti hyväkseen!

Ravitsemisliike Aistin Riesling-aistimukset

Kierroksen ensimmäinen kohde oli Ravitsemisliike Aisti, Työväen teatterin kulmalla Hallituskadulla. Aisti tituleeraa itseään ”Maalaishenkiseksi teatteriravintolaksi”, joka käyttää lähellä tuottuja, tuoreita ja kausittaisia raaka-aineita.

Riesling-viikkojen menussa alkuruokana oli paahdettua vasikanpaistia, savusärkimousse ja vihreää parsaa. Pääruokana hauskasti nimetty Hauki on kalapuikko, kapris-jogurttikastikke ja parsa-perunasalaatti. 

Monet ravintolat ovat panostaneet erityisiin, Riesling-viikoille sopiviin, menuihun. Tässä Aistin kattaus.

Alkuruoka oli eräänlainen kotimainen versio Vitello tonnatosta, hauska toteutus lähellä tuotetuista raaka-aineista! Parsa tosin oli tuontitavaraa, sillä suomalaisen parsan satokautta saamme odottaa varmaan kesäkuulle asti tänä vuonna.

Ihanan keväisen annoksen kaikki komponentit olivat hienoja, annoksen tähdeksi taisi kuitenkin nousta savusärkimousse.

Viiniparikseen tämä annos sai Dr Bürkling-Wolf Wachenheim Rieslingin. Kyseinen tila on yksi Saksan suurimpia viinitiloja ja se on perustettu jo vuonna 1597! Wachenheimin kylästä tulevasta viinistä puolet on kypsynyt 2400l tammi-astioissa ja puolet terästankissa.

Viinistä löytyi Rieslingille tyypillistä herkullista aromaattisuutta ja kantavaa hapokkuutta. Hento tammitus näkyi ennen kaikkea viinin rakenteessa, ennemmin kuin maussa. Tämä olikin hyvä, jotta melko herkkäaromiselle vasikalle ja parsallekin jäi tilaa. Toisaalta savusärkimousse oli aika voimakas, mutta viini oli tarpeeksi voimakas pärjätäkseen sen kanssa. Mielestäni hyvä pairing. 

Hieno ja aromikas, hennosti tammitettu Riesling oli tyylikäs pari alkuruoalle, mutta se toimi myös Aistin pääruoan kanssa.

Seuraava annos oli hauskasti nimetty ”Hauki on kalapuikko”. Annos koostui monesta eri komponentista. Päätähti oli sherry-paneroitu hauki-kalapuikko, sitä ryydittivät kapris-jogurttikastike, lämmin parsa-perunasalaatti ja pikkelöity fenkoli, joka sai värinsä punajuuriliemestä. Viiniksi tarjottiin Matias Gaulin 2020 vuoden nuorekas ja mineraalinen riesling-viini. Linjakkaan hapokkaan viinin hennohko hedelmäisyys tarjoili vihreää omenaa, raparperiä ja valkoherukkaa.

Hauki-on-kalapuikko-annos sai raikkaan kaverin rapsakasta Rieslingistä.

Maistelin mielenkiinnolla annoksen eri komponentteja. Kaikki niistä eivät erikseen maistettuna olleet parhaita mahdollisia pareja tälle tarjotulle rieslingille. Mutta, kuten usein, tässäkin kokonaisuus oli enemmän kuin osiensa summa, ja kokonaisuutena annos toimi viinille kivasti.

Tämä annos sopii melko suureen nälkään, vaikka kalapuikko olikin ihanan ilmava ja kuohkea. En malttanut olla kokeilematta tätä myös aiemman viinin kanssa, olihan minulla toisessa lasissa vielä jäljellä edellistä Bürkling – Wolf Rieslingiä. Tämän kokemuksen johdattamana totean, että jos otat menulle vain yhden viinin (esim. pullon koko seurueelle), suosittelen Bürklingiä. 😉

Raikas ja ihan keväinen jälkiruoka, raparperi Brita-kakku vadelmasorbetilla ja ”leipurin kermalla” sai tällä kertaa kaverikseen kahvin.

Ravitsemusliike Aistin antimista minuun teki suurimman vaikutuksen savusärki-moussen ja vihreän parsan liitto. Miten erikoisen hyvä yhdistelmä olikaan kevyesti tammitetun rieslingin kanssa! Kiitos tästä elämyksestä Aisti!

Gastropub Tuulensuun kattava valikoima

Seuraava paikka olikin tamperelainen klassikkopaikka, Gastropub Tuulensuu. Ravintoloitsija Sami Lappalainen odotti meitä useamman viinin kattauksen kanssa. Pöytä oli koreana Weingut Jakob Schneiderin viineistä.

Tämä perheomisteinen viinitila sijaitsee pienellä Nahen viinialueella. Maaperä on monimuotoista ja tarhojen kasvusuunnissakin on eroja, joten samankin lajikkeen viinit eroavat toisistaan. Sami halusi maistattaa meille kolme erilaista kuivaa Rieslingiä, sekä makeahkon Auslese-Rieslingin. Lisäksi saimme kokeilla tilan Silvaneria ja Chardonnayta, joka yllättikin raikkaudellaan. 

Parhaiten ”viinitilan” tyyliin pääsee käsiksi, kun saa maistella monta saman tilan viiniä rinnakkain. Viinit saivat rinnalleen haukimurekkeen fenkolin kera. 

Tuulensuussa on Riesling-viikoilla vaihteleva menu, mutta parsaa on esillä eri muodoissa. Silvaner sai parikseen parsakeiton ja viini selvisikin tästä hiukan vaativastakin pairingista mainosti.

Silvaner pääsi estradille parsakeiton kaverina.

”Saksalainen Chardonnay” ei ole mikään tyypillinen sanapari… vielä. Chardonnay kasvattaa kuitenkin hiljaksiin suosiota Saksassa ja tulevaisuudessa nähtäneen entistä enemmän tästäkin lajikkeesta valmistettuja saksalaisia viinejä.

Jakob Schneiderin viinissä yhdistyi puhtaan rypälelähtöinen, chardonnayn oma aromi ja pirteän eloisa hapokkuus, (voisi sanoa että oli hiukan samaa tunnelmaa kuin monissa chabliksissa). Hento, juuri havaittava tammi pyöristi hienoisesti viinin rapeaa hapokkuutta. Sokkona tämä olisi ollut helppo haksauttaa chablikseen… Kiinnostavaa nähdä, miten Chardonnayn potentiaali kehittyy Saksassa tulevaisuudessa.

Chardonnayn suosio on pikkuhiljaa nousussa Saksassa. Tämä oli raikas ja pirteä, hennon taminen Chardonnay.

Loppusilauksena pöytään tuotiin puolimakea Dornfelder-punaviini, joka oli hauska testata. Harvemmin olen makeita punaviinejä juonutkaan. Viinissä oli alkoholia noin 10% ja makeus oli tuntuvaa. Oli hauska kokeilla tätäkin. Tämä voisi toimia kivasti aterian lopetuksena juustojen kera. Marjaisa ja lempeä, hillomainenkin punaviini kokeiltavaksi niille, jotka eivät yleensä niin punkuista välitä.
Kiitos monipuolisesta viinikattauksesta Tuulensuu!

Lempeä ja makeahhko Dornfelder-punaviini voisi sopia niillekin, jotka eivät yleensä punaviineistä niin välitä.

Gastropub Tuulensuussa on vakuuttava, 4-sivua kattava saksalaisten viinien lista! Myös tiskiltä löytyy aina saksalaisia viinejä monipuolisesti. 

Vivahteikkaita ja eloisia Riesling-viikkoja kaikille Viiniblogin lukijoille! Nauttikaa Rieslingeistä ja kokeilkaa rohkeasti myös myös muita saksalaisia viinejä! Tarkempia tietoja mukana olevista ravintoloista löytyy Riesling-viikkojen sivustolta. Suosittelen lämpimästi tutustumaan tarjontaan!

Kevätterveisin,
Viiniblogin Anniina

 

 Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Muita kiinnostavia postauksia: 

 

Lue myös Viiniblogin muita postauksia 

Voit seurata Viiniblogia, vaikket olisikaan Facebookissa tai Instagramissa. Liity sivun alareunasta Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.

Paras Sushi Riesling

Paras Sushi Riesling

mennessä | maalis 4, 2021 | Yleinen

PARAS RIESLING SUSHILLE

–  9 Riesling-viiniä testissä –

Yhteistyö Saksan Viinitiedotuksen kanssa

 

Riesling sopii sushille

Monen mielestä paras sushiviini on raikas valkkari. Etenkin Riesling on saanut mainetta hyvänä sushiviininä viime vuosina. Mutta, miksi jokin viini sopii sushille paremmin kuin toinen? Millainen riesling olisi paras yhdistelmä sushille?

Viiniblogi ystävineen päätti etsi parhaan sushirieslingin. Tässä sushiviinien testissä on mukana 9 erilaista viiniä. Ne maisteltiin sokkona, kolmen viinin seteissä. Jokaisen setin paras pääsi finaaliin. Osallistujat eivät siis tienneet, mitä viinejä maisteltiin.

(Allekirjoittanut sen sijaan tiesi ja tästä syystä jääväsin itseni finaalista. 🙂

Sushin kanssa tarjoiltavalta viiniltä kaivataan hedelmäisyyttä, runkoa tuovaa raikasta hapokkuutta, eikä pieni jäännössokerikaan ei ole pahasta.

Ei sittenkään niin simppeliä

Sushi vaikuttaa yksinkertaiselle ruoalle, jossa on vain muutama komponentti: riisiä, jonka kyljessä on kalaa, äyriäisiä tai kasviksia, joskus merilevään kiedottuna. Höysteeksi toki soijaa, inkivääriä ja wasabia. Parhaan sushi-viinin valinnan ei luulisi olevan mikään suuri haaste…

Eroja kuitenkin löytyi, sillä itseasiassa, sushissa on useampikin viinin kannalta huomioitava asia.

Sushiriisiä maustetaan yleensä mirinillä, joka on makeaa riisiviinietikkaa. Viinissäkin tulisikin olla hyvä runko, jotta se ei lyyhisty mirinin makeuden tai etikkaisuuden edessä. Pieni jäännössokeri ei ole sushin kanssa lainkaan pahasta.

Viinin tulisi myös olla hedelmäinen ja toimia yhteen umamisen maun kanssa. Umamia yhdistelmään tuovat erilaiset kalat ja äyriäiset, sekä soijakastike.

Kaiken kukkuraksi, viinin tulisi kuitenkin jättää tilaa myös sushille, joka kuitenkin on melko herkkä kokonaisuus. Tämä edellyttää viinin eri osa-alueilta tasapainoisuutta (hapokkuus, hedelmäisyys, makeus).

 

Hyvä sushi syntyy yksinkertaisista raaka-aineista ja miellyttää myös silmää.

Nik Weis Selection Urban Riesling 2019

Moselin alueelta tuleva Urban Riesling sai aloittaa tämän sushi-rieslingien testin. Raadin mielestä viinin aromikkuus olisi saanut olla vahvempaakin, mutta sushin kanssa se toimi kuitenkin ihan mukavasti.

Tämä viini oli myös testin matala-alkoholisin (10,5%).  Puolikuivan viinin kokonaisuutta kuvailtiin kuitenkin hiukan vaisuksi. Kesän tullen tätä voisi kokeilla huolettomana piknikviininä.

Zen Garden Riesling 2019

Tämä Pfalzin viinialueelta tuleva riesling oli testin edullisin. Se yllätti hyvällä meiningillään ja kiilasi itsensä testin kolmanneksi. Viini koettiin tasapainoiseksi ja herkullisen hedelmäiseksi. Kuivan ja puolikuivan rajalla keikkuva olemus toimi erittäin hyvin sushin kanssa.

Zen Garden Rieslingin on voinut löytää ravintoloista jo pitkään, mutta Alkon valikoimassa tämä on uusi tulokas. (Tästä johtuen viini on saatavilla vain Alkon nettikaupasta, ei vielä myymälöistä.) 

 

Prinz Von Hessen Riesling Feinherb 2018

Tämä Rheingaun alueen riesling oli testin selvä voittaja! Hyvä tasapaino hedelmäisyyden, hapokkuuden ja makeuden suhteen siivitti ”Prinssin” koko testin voittoon.

Puolikuiva viini oli itsellään joidenkin maistelijoiden mielestä turhankin makea, mutta sushin kanssa se oli mitä parhain yhdistelmä. Tämä viini on saatavilla useimmista Alkosta sekä tilattavissa Alkon nettikaupasta. 

 

50° Riesling 2019 hanapakkaus

Testin ainoa hanapakkaus tulee Rheingausta. Viinin nimi 50º (50 astetta) viittaa leveyspiiriin, jolla Rheingau sijaitsee. Perinteisesti tätä leveyspiiriä on pidetty pohjoisimpana viinille sopivana kasvualueena. (Tosin tämä käsitys on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut muuttumaan päin).

Viinin 2 litran hanapakkaus on sievä ja näppärän kokoinen. Raadin mielestä viini oli mukava perusriesling, joka toimi sushillekin ihan hyvin. Monikäyttöinen viini koettiin myös hyväksi valinnaksi tilanteisiin, jossa ei ole varmuutta seurueen mieltymyksistä.

 

Dr. Vom Basserman-Jordan Riesling Trocken 2020

Tämä nuori, 2020 kasvukauden viini oli hedelmäinen ja raikas. Nuorekkaan viinin tuoksu miellytti, mutta maku ei kaikkien mielestä päässyt samaan. Hedelmäisyys ja linjakas hapokkuus toimivat kuitenkin hyvin yhteen sushin kanssa. Raadin mielestä hinta tuntui hiukan kalliille ja tämän takia viini jäi niukasti ulos kärkikahinoista. 

 

Korrell Riesling vom Tonmergel 2019

Nahe on pienehkö viinialue Rhein ja Mosel-jokien välissä ja sieltä saapuu testin seuraava viini. Tämän pullon ulkonäköä kehuttiin tyylikkääksi ja arvokkaan oloiseksi. Viini aromeissa hallitsi sitruksinen tunnelma ja napakka hapokkuus.

Osa raadin jäsenistä kaipasi viiniin lisää hedelmäisyyttä, joitakin kuiva ja vähäeleinen tyyli miellytti. Sitrusvetoinen viini toimi sushille melko mukavasti, mutta se pääsisi vielä paremmin oikeuksiinsa sellaisen ruoan kanssa, jossa on itsessäänkin hapokkuutta. Esimerkiksi siika-cheviche voisi olla erinomainen ruokapari. 

 

Fitz-Ritter Dürkheim Riesling Organic Dry 2020

Tämä Ritari-riesling yllätti raadin kevyen pirskahtelevalla suutuntumallaan. Se kuitenkin koettiin ihan miellyttävänä ja viinin tyyliin sopivana.

Kuiva, ja melko sitruksinen viini oli raikas pari sushille. Joidenkin maistelijoiden mielestä hedelmäisyyttä olisi voinut olla hiukan enemmänkin, etenkin jos viiniä nauttii ilman ruokaa. Sushin kanssa tämä viini koettiin kuitenkin hyväksi pariksi, joka jätti tilaa myös sushin herkille mauille. Loppujen lopuksi ritariviini ratsastikin liput liehuen hopeasijalle.

 

Ruppertsberger Imperial Riesling 2019

Kuninkaallisen oloisessa pullossa oleva viini jakoi mielipiteitä. Osa maistelijoista olisi kaivannut enemmän hedelmäisyyttä ja aromaattisuutta, toisille taas kuiva ja hapokas tyyli oli mieluisa.

Eräs maistelija kommentoi tämän viinin sopivan erityisen hyvin lohisushin kanssa. Lohi on rasvainen kala ja viinin linjakas hapokkuus leikkasi kalan rasvaisuutta ja jätti raikkaan tunnelman suuhun. Tästä huolimatta viini jäi kuitenkin kauas kärkikahinoista.


Van Volxem Schiefer Riesling 2018

Testin kallein viini oli Van Volxem Schiefer Riesling. Lämpimän 2018 vuosikerran viinissä oli jo hiukan pienen ikääntymisen tuomaa tunnelmaa. Viini itsellään oli oikein laadukas ja hieno. Tässä sushiviini-testissä viini ei kuitenkaan päässyt kärkikahinoihin. Viinin runsaus vei raadin mielestä liikaakin huomiota sushin herkistä mauista.

Kaiken kaikkiaan hieno riesling, mutta ”sushiviiniksi ehkä hiukan turhankin hieno”. Tätä voisi kokeilla muille kala- ja äyriäisruoille sekä vaalealle lihalle ja kanallekin.

 

Summa summarum…

Sushin kanssa vaikuttaisi toimivan parhaiten viini, jossa on hyvän hapokkuuden tuomaa runkoa, hiukan jäännössokeria ja tarpeeksi aromikasta hedelmäisyyttä kohtaamaan sushin umamia.

Osa maisteluraadin jäsenistä oli selvästikin kuivan tyylin ystäviä, kun taas toisia miellytti enemmän puolikuiva olemus. Totesimme myös, että erilaisissa susheissa on eroja. Lohisushi ja avokadosushi toimivat hyvin hapokkammankin viinin seurassa, mutta esim. savulohi ja merilevä kaipasivat viiniltä enemmän hedelmäisyyttä. Testin voittaja Prinz von Hessen Feinherb Riesling toimi hyvin erilaisille susheille ja miellytti kaikkia raadin jäseniä. 

Pistimme myös merkille, että ilahduttavan monessa viinissä oli kevyt pullo ja moni oli myös luomua.

Kiitos vielä maisteluun osallistumisesta Pialle, Sarille, Heidille, Anulle ja Pilpolle. Erinomaisia viinihetkiä kaikille sushin ystäville ja aurinkoa kevätpäiviin!

Terveisin,
Viiniblogin Anniina

 

Tule mukaan juhlistamaan Rieslingin syntymäpäivää Etäviinitastingiin 12.3.2021 klo 20:30.  (Kuvan linkki aukeaa Facebokiin)

 Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Lue lisää Rieslingistä:

Lue myös Viiniblogin muita postauksia 

Kuvat ja teksti: Anniina Schreiner
Postauksen viineistä suurin osa on saatu tuotenäytteinä

Voit seurata Viiniblogia, vaikket olisikaan Facebookissa tai Instagramissa. Liity sivun alareunasta Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.

Keywords: Paras sushiviini, sushi ja viini, valkoviini sushille, Riesling, paras sushi valkkari

Joulupöydän viinit

Joulupöydän viinit

mennessä | joulu 11, 2020 | Yleinen

JOULUPÖYDÄN VIINIT

– Mikä viini joulupöytään? –

Yhteistyö Saksan Viinitiedotuksen kanssa

Joulupöydän viineiltä odotetaan paljon

Ei liene liioiteltua sanoa, että jouluateria on yksi vuoden merkittävimmistä aterioista. Silloin laitetaan ”parasta pöytään” ja tietysti joulupöydän viinin soisi sointuvan osaksi tärkeää illallista. Tässä postauksessa on mukana sekä valkoisia että punaisia jouluruoalle sopivia viinejä. Tervetuloa jouluisen viiniblogin mukaan!

Joulupöytä, wine pairingin painajainen?

Perinteisissä suomalaisissa jouluruoissa on sekä voimakkaita että herkkiä makuja ja joulupöytä onkin itseasiassa aika kinkkinen viinien kannalta.

Voimakkaat maut kaipaavat vierelleen voimaa ja herkät maut puolestaan herkempää aromimaailmaa. Tärkeää on tasapaino ruoan ja viinin välillä. Ei ole hyvä, jos viini on oikein voimakas ja jyrää huolella valmistetun jouluillallisen ruoat matalaksi. Toisaalta, viinin pitäisi pärjätä yhtälailla happamille, makeahkoille ja suolaisillekin ruoka-aineille, siis olla monikäyttöinen. 

Joka tapauksessa jouluviinien suhteen tuntuu olevan ainakin kaksi erilaista koulukuntaa. Joidenkin mielestä joulupöydän viinin tulee olla arvokas ja hintava viinimaailman klassikko, kun taas toisten mielestä ruoan tulee olla pääosassa ja viinin tehtävä on tukea sitä niin hyvin kuin taitaa. Molemmat ovat perusteltuja mielipiteitä.

Muun muassa nämä perinteiset jouluruoat asettavat joulupöydän viineille haasteita.

Millainen on hyvä joulupöydän viini?

Joulupöydän viinissä tulee olla raikasta hapokkuutta, jotta viini kestää latistumatta pikkelsit ja muut etikkaiset lisukkeet. Lisäksi viiniltä kaivataan hedelmäisyyttä ja hyvää runkoa, joka käytännössä tarkoittaa että viinissä pitäisi olla ja vähintään keskipitkä jälkimaku.

Joulupöydän viinissä saa olla myös jonkun verran makeutta, ei ollenkaan haittaa jos valkoviini on puolikuiva tai ainakin vähän kallellaan puolikuivan suuntaan. Tämä johtuu siitä, että joulupöydässä on myös makeita elementtejä, joiden rinnalla viinin maku saattaa ”kuivua” ja viini alkaa maistua happamalle tai liian kirpeältä. Viini itsessään ei toki muutu, mutta aistimuksemme siitä muuttuu.

Punaviinien tanniisuuden puolestaan olisi hyvä olla melko pehmeää. Tanniini tuo punaviiniin rakennetta, mutta jos ja kun ruoassa on jonkun verran makeutta, kuten joulupöydän lisukkeissa usein on (laatikot, kuivatut hedelmät, hillot) niin turhan voimakas tanniinisuus kääntyy helposti karvaaksi.

Kaikenkaikkiaan viinin tulisi olla tasapainoinen kokonaisuus, jotta se pärjäisi joulupöydän erilaisten ruokalaijien, ja niiden moninaisuuden kanssa.

Joulun kalapöytä haastaa valkoviinin

Joulun kalapöydässä on usein mukana kylmä- tai lämminsavustettua kalaa, graavattua lohta tai siikaa, erilaisia kala- tai katkarapumousseja sekä mätiä. Näiden kautta kalapöytään tulee jo melko monenlaisia elementtejä.

Savukalat tuovat mukaan myös savun aromin, joka on usein melko voimakaskin. Lämminsavulohi on esimerkiksi voimakkuudeltaan aivan eri maata graavisiian kanssa, puhumattakaan muikun- tai siianmädin hienostuneisuudesta. Viiniltä kaivattavia ominaisuuksia ovatkin mm. raikas hapokkuus, aromikkuus ja maltillinen alkoholipitoisuus.

Kalapöytään sopii tietysti parhaiten valkoviini, mutta otin myös mukaan yhden roseen vähän kokeillakseni.

Moneen joulupöytään kuuluu mäti. Tässä kuvassa on kirjolohen mäti, lohimousse  ja saaristolaisleipä.

Silakkarullia, sinappisilliä, mangomaustettua katkarapua ja lohimousse.

Ginigraavattua siikaa, lämminsavulohta ja kylmäsavulohta.

Hyvässä kalapöydän viinissä on hapokkuutta ja aromikkuutta. Näitä ominaisuuksia tulee viineihin yleensä viileässä ilmastossa, silloin kun kasvukausi on pitkä

 

Testailin näitä ylläolevan kuvan viinejä erilaisten kalapöydän antimien kanssa. Periaatteessa näistä käy mikä vain, kysehän on loppujen lopuksi aina jokaisen omasta mausta. Silti kaikki nämä viinit paljastivat erilaisia puolia itsestään eri ruokalajien kanssa. Ja yksi viini oli kyllä mielestäni ylitse muiden…

Grans-Fassian Catherina Riesling

Grans Fassian Catherina Riesling, Hinta: 14,98€ , tilausvalikoima ja noin 15 Alkon myymälää

Tämän viinin aromimaailmasta löytyy rieslingille tyypillistä persikkaa ja omenaa sekä raikastavaa sitruksisuutta ja ehkä hiukan päärynääkin. Maku on puolikuiva ja se välittää tuoksun aromit selkeällä tavalla. Hapokkuus raikastaa viinin hyvin eikä kokonaisuus ole mitenkään makea vaikka puolikuivasta viinistä onkin kyse. Hintaluokassaan oikein tyylikäs riesling.

Jouluiseen kalapöytään tämän tyylinen viini on erittäin monikäyttöinen ja toimiva. Tämä meni erinomaisesti kylmäsavulohelle ja myös lämmisavulohelle ja pärjäsi jopa sinappisillille, jota pidetään vahvan makunsa takia yhtenä viinien hankalimpana ruoka-aineena. Erityisen hyvä yhdistelmä tämän kanssa oli saaristolaisleipä, lohimousse ja kirjolohenmäti.

Sellainen huomio tosin, että graavisiian kanssa tämä viini oli kyllä aromeiltaan paljon kalaa vahvempi, mutta sama koskee oikeastaan kaikkia aromikkaan hedelmäisiä viinejä, olipa viini sitten valkkari tai rosee. Joka tapauksessa, riesling oli näistä kaikista kokeilluista viineistä paras kalapöydän viiniksi.

Von Winning Sauvignon Blanc II

Von Winning Sauvignon blanc II, Hinta: 24,60€.
Päivitys 14.12.22 : Valitettavasti viini on poistumassa Alkosta. Saatavilla vain 6 pulloa Pikku Huopalahden Alkossa.

Tämän kerrassaan viinin tyyli on kiinnostavalla tavalla jotakin ranskalaisen ja uusi-seelantilaisen Sauvignon Blancin välistä.

Aromimaailmassa viini tarjoillee yhtäaikaa sekä mehevää että kirpsakkaa hedelmäisyyttä, josta tulee mieleen passionhedelmä ja ananaskin, myös mustaherukkapensaan lehteä, greippimäistä sitruksisuutta ja pientä vihreää yrttisyyttä. Maku on raikas ja kuiva, mutta siinä on puolikuivan suuntaan menevää tunnelmaa, joka kantaa melko pitkään jälkimakuun.

Kalapöytään tällainen viini on oikein mainio ja monikäyttöinen kuivan tyylin edustaja. Tämä kesti jopa silakkarullan vahvan maun ja pärjäsi sinappisillillekin melko hyvin. Viinissä oleva pieni yrttisyys kuitenkin korostui savukalojen kanssa, joten tämä kannattaa huomioida, etenkin jos joulupöydän kalat ovat vahvasti savustettuja.

Gut Hermannsberg Weisser Burgunder

Hinta: 19,99€
Tilausvalikoima

Gut Hermannsberg Weisser Burgunder, 19,99€, Alkon tilausvalikoima.

Tässä viinissä on melko hillitty tuoksu. Siitä löytyy persikkaa ja omenaa, mutta selvästi hillitymmässä muodossa kuin esim. riesligissä. Sitruksisuus on melko lempeää, mutta hapokkuus kuitenkin raikasta. Maussa on myös pientä pähkinäistä sävyä ja maanläheistäkin tunnelmaa.

Tällainen viini ei jyrää joulupöydässä herkempiäkään ruoka-aineita ja esim. graavisiialle tämä oli kaikista näistä viineistä paras yhdistelmä. Tämä ei kavahda myöskään vaaleaa lihaa, esim. kalkkunalle varsin mainio viini myös, jos nautit jouluna mielummin valkoista kuin punaista.

Toisaalta huomasin maistellessani, että esim. lämminsavuolohi on niin aromikasta, että se sille sopii paremmin viini joka on itsekin aromikkaampi.

Kaikenkaikkiaan laadukas Weissburgunder, etenkin heille jotka eivät halua joulupöytäänsä rieslingin tai sauvignon blancin tyylistä vahvan aromaattista viiniä.

No, täytyihän tähän jouluviinitunnelmointiin ottaa tietysti mukaan yksi roseeviinikin. Villa Wolfin rosee voitti keväällä roseeviinien testin. Halusin nyt kokeilla miten se sopisi joulun kalapöytään. Ja sehän sopi! Yllättävänkin hyvin!

Villa Wolf Pinot Noir Rosé

Vegaaninen, kevyt pullo

Villa Wolf Pinot Noir rosé, 12,98€. Erinomainen saatavuus Alkon myymälöissä.

Pinot Noirista valmistetun roseeviinin aromimaailmassa on punaista marjaisutta, punaherukkaa, mansikkaa, vadelmaakin sekä niitä raikastavaa sitruksisuutta. Hapokkuus on pirteää ja ryhdistää viinin tasapainoiseksi kokonaisuudeksi.

Kaikenkaikkiaan mukavasti tasapainossa oleva rosee, jossa on joulupöydän viiniltä kaivattavat ominaisuudet; raikasta hapokkuutta, mehevää hedelmäisyyttä ja sopivan maltillisesti makeutta. Pieni jäännössokeri tekee sen, että tämä käy myös joulupöydän savuisille kaloille.

Itseasiassa tämä pääsi vähän yllättämään, sillä oikeastaan viini sopi kaloille tosi hyvin. Graavisiialle tosin tämäkin oli hiukan liian aromikas. Mutta, jos tykkäät roseesta ja haluat kokeilla sitä myös joulupöytään niin kannattaa valita tällainen puolikuiva hedelmäinen viini, se menee monenlaisille ruoille.

Punainen on joulun väri

Joulupöydän viiniksi ei kannata valita täyteläistä ja runsasta punkkua, ellei joulupöydässäsi ole esimerkiksi kunnon pihvi. Muussa tapauksessa ruoka jää helposti toiselle sijalle.

Vaalealle lihalle kuten kinkulle, kalkkunalle ja seitankinkullekin sopii keskitäyteläinen, mutta hedelmäinen punaviini. Myös pienriistan ja poron kaveriksi käy yleensä viini, joka ei ole liian tuhti. Tähän poikkeuksena on ehkä hirvi, jolle viinissä saa olla enemmän voimaa.

Hyvä ehdokas joulupöydän punaviiniksi on hedelmäinen, keskitanniininen, keskitäyteläinen Pinot Noir, jota Saksassa kutsutaan myös nimellä Spätburgunder. Se jättää tilaa ruoalle, kestää höysteiden hapokkuuden (kuten etikkaan säilötyt kurkut ja kurpitsat) ja laatikoiden makeuden. Hyvä joulupöydän punaviini ei myöskään kavahda juuresten maamaista makua, jota esim. rosollissa on.

Joulupöydän antimien virkaa toimittavat tässä kuvassa kylmäsavustettu poro, villisikaterriini ja kevyesti savustettu kalkkuna.

Otin tähän mukaan kokeiltavaksi kaksi erilaista punaviiniä. Näitä viinejä saa myös viilentää, erinomainen tarjoilulämpötila on siinä 17-18 asteen paikkeilla. (Käytännön vinkkinä, 30 minuuttia jääkaapissa tekee tehtävänsä).

Philipp Kuhn Pinot Noir Laumersheimer Réserve

Paikallinen ekosertifiointi

Philipp Kuhn Pinot Noir Laumersheimer Réserve, 26,99€, 15 Alkon myymälää ja tilausvalikoima

Tässä viinissä on kerrassaan herkullinen tuoksu. Siitä välittyy kypsää, melkein hillomaista marjaisuutta, vadelmaa ja karhunvatukkaa sekä hiukan mausteisuuttakin. Viini on kuiva, mutta aromimaailman mehevä marjaisuus pyöristää viiniä niin, että melkein tuntuu kuin siinä olisi jäännössokeria. Aromimaailmasta paljastuu maistettaessa myös punaherukkaa. Hapokkuus ja tanniisuus tuovat sopivasti ryhtiä ja viini kantaa itsensä todella hyvin. Tässä on pientä tammisuuden tuntuakin, joka sopii erinomaisesti kokonaisuuteen. Jälkimaku on marjaisa ja pitkä.

Mainio viini, joka toimi hyvin pateelle ja savukalkkunalle. Jos sinulla on kalkkunaa joulupöydässä niin tämä on oiva valinta.

Samoin tällainen viini menee seitankinkun kanssa oikein nätisti yhteen. Ja muutenkin esim. pienriistalle ja metsäkanalinnuille.

Thörle Saulheim Spätburgunder Kalkstein 2016

Thörle Saulheim Spätburgunder Kalkstein, 19,99€, Alkon tilausvalikoima ja neljä Alkon myymälää.

Mausteisen oloinen voimaa henkivä tuoksu, jossa on myös punaista metsämarjaisuutta ja  kevyttä tammisuutta. Maku on kuiva ja tässä viinissä on enemmän tanniinia ja rakennetta kuin edellisessä, mutta kuitenkin pysttelee keskitanniinisen puolella. Hapokkuutta löytyy myös ja jälkimakussa tuntuu kevyttä raikasta yrttisyyttä ja kaikuja metsämarjoista.

Tämä viini toimii hyvin riistalle tai porollekin, jos jompikumpi niistä kuuluu joulupöytääsi. Etenkin, jos höysteenä on puolukkaa tai karpaloa niin tämän tyylinen viini on hyvä yhdistelmä. Kalkkunalle ja kinkulle tämä viini on ehkä hiukan turhan voimakas, mutta toisaalta possulle (muulla tavoin valmistettuna) olis luultavasti varsin hyvä yhdistelmä.

 

Siispä, mikä viini joulupöytään?

Yhteenvetona sanoisin, että puolikuiva riesling on erinomainen joulupöydän valkoviini. Esimerkiksi tämän postauksen Grans-Fassian on tyylikäs ja oikein hyvän hintalaatusuhteen riesling. Se toimi kaloille hyvin, mutta se sopii myös laatikoille, eikä välttämättä ole hassumpi kinkullekaan. (Saksassa nimittäin syödään possua usein rieslingin kanssa).

Punaviiniksi itse ottaisin mehevän ja marjaisan Philip Kuhnin Pinot Noir Reserven. Se antaa tilaa myös ruoalle ja kestää hyvin ne haasteet, joita joulupöytä punaviinille asettaa.

Viiniblogi jää nyt joulutauolle ja palaa ensi vuonna maisemiin.

Ihanaa joulun odotusta ja rauhallista, leppoisaa joulua kaikille blogin lukijoille!

Jouluterveisin,
Viiniblogin Anniina

P.S. Tsekkaa alta myös ”Joulun viinilahjat” blogipostaus
P.P.S. Alko lupaa toimittaa 13.12.22 mennessä tilatut viinit ennen jouluaattoa, jos viinin toimitusajaksi on merkitty 1-5 päivää.

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti ja kuvat: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Lähteet:
WSET 3 study manual: Understanding Wines: Explaining Style and Quality
Jancis Robinson.com

Kuvat:
Anniina Schreiner

Postauksen viinit on saatu tuotenäytteinä tätä blogitekstiä varten.

Natuviinin monet kasvot

Natuviinin monet kasvot

mennessä | loka 3, 2020 | Yleinen

NATURALVIININ MONET KASVOT

– Mitä on natuviini? –

Naturalviini, natuviini, alkuviini

Viinityyli, jota kutsutaan englanniksi sanoilla ”Natural wine” on saanut Suomessa monta eri nimeä. Naturalviini, natuviini ja alkuviini tarkoittavat kaikki samaa asiaa, mutta käytetään tässä postauksessa nyt selvyyden vuoksi tuttavallista nimitystä, natuviini. Lopusta löytyy myös ”natuviinien sanasto”.

Luonnonmukaisuus, vihreys ja aitous ovat asioita, joista moni on kiinnostunut. Näin ollen ei ole ihmekään, että myös natuviinit ovat herättäneet kasvavaa kiinnostusta etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mutta, mitä natuviinit oikeastaan ovat?  

Viiniköynnöksen taimia biodynaamisella viinitarhalla Espanjassa. Luultavasti osasta tämän tarhan rypäleistä tulee natuviiniä, mutta ei kaikista.

Natuviinien nimen taustalla on latinan kielen sana nātūra, joka viittaa syntymiseen ja alkuperään. Johtava ajatus onkin luonnollisuus ja luonnon omat lainalaisuudet. Tämän ajatuksen mukaan ihminen puuttuu mahdollisimman vähän siihen luontaiseen tapahtumaketjuun, jonka seurauksena viinirypäleistä tulee viiniä. Ihmisen rooli on lähinnä mahdollistaa viinin syntyminen, ei niinkään valmistaa sitä. Tai kuten eräs viinitilallinen minulle kerran sanoi; ”I didn’t make this wine, it made itself, its a natural wine”.

No tietysti ihmistäkin tarvitaan. Eivät rypäleet itsestään kulkeudu viinitarhalta käymisastiaan, tai sieltä pulloihin. Mutta, sen sijaan että ihminen pyrkisi valmistamaan viiniä juuri tietynlaiseksi, hän jättää tilaa luonnolle ja luontaisille prosesseille.

Natuviiniin ei lisätä hiivaa käymisen aloittamiseksi, vaan käyminen tapahtuu viinirypäleiden kuorissa luontaisesti olevalla hiivakannalla. Viiniin ei lisätä mitään säilyvyyteen vaikuttavaa ainetta, kuten sulfiittia, eikä viinistä oteta pois mitään esimerkiksi suodattamalla. Viinin kirkastamiseen ei käytetä kirkastusaineita, vaan sen annetaan kirkastua itsestään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että käymissammiossa oleva hiivasakka saa laskeutua hiljakseen ajan mittaan sammion pohjalle, ja niin edelleen.  

Ainutlaatuisia viinejä, monenlaisia mielipiteitä

Natuviinien filosofiassa tärkeää on aitous, luonnon kunnioittaminen ja se, että ihminen, ollen itsekin osa luontoa, antaa viiniköynnöksille vapauden tuottaa sellaista viiniä kuin luonnollista on. Tuloksen sanotaan olevan ainutlaatuinen viini, joka saa vapaasti ilmentää rypälelajiketta, kasvupaikkaa ja kasvukautta. Ja ainutlaatuisia natuviinit mielestäni ovatkin, hyvässä ja toisinaan ei lainkaan hyvässä.

Yksi natuviinien kipukohta tällä hetkellä onkin, että laatu vaihtelee ja ellei viiniä tai vähintäänkin sen valmistajaa tunne entuudestaan, on vaikeaa tietää mitä pullo kätkee sisäänsä.  Olen nauttinut luonteikasta, erinomaisen upeaa viiniä, joka on ollut natu, mutta olen myös juonut melko karmeaa viiniä, joka on ollut natu. (No sitä en juonut kovin paljon 😉).

Yksi laatuvaihteluita lisäävä tekijä on natuviinien arvaamaton säilyvyys. Ne ovat usein huomattavasti herkempiä kuin ”tavalliset viinit” ja epätasaiset säilytysolosuhteet saattavat näkyä joissakin natuviineissä nopeastikin. Yksi syy tähän on se, ettei natuviineihin välttämättä (palataan tähän kohta) lisätä sulfiittia. Sulfiitin tehtävä viinissä on pääasiassa toimia säilöntäaineena ja estää muun muassa oksidoitumista ja mikrobiologista toimintaa, joka voisi aiheuttaa viiniin virheitä, kuten hiirimäisyyttä.

Sulfiitteja on viinissä luontaisestikin, mutta niitä voidaan myös lisätä viiniin säilöntäaineeksi. Kuva: www.tarratulostin.fi

Laadun vaihtelusta huolimatta luonnollisuus, aitous ja viinin tekijän vapaus kuulostavat puoleensavetäville teemoille. Varjopuoli piilee siinä, että näiden teemojen houkuttelevuuden ovat huomanneet myös suuremmat viinintuottajat, jotka haluavat ratsastaa natuviinitrendillä, koska se lisää myyntiä.

Esimerkiksi eräs suuri viinitalo ei kursaile kutsua viiniään natuviiniksi, vaikka liikevaihto on 40 miljoonan euron tuntumassa (2019) ja työntekijöitä on useita kymmeniä, eikä kaikkia rypäleitä suinkaan viljellä itse vaan niitä myös ostetaan. Toiminta on kyllä laillista, mutta aletaan ehkä olla vähän kaukana tästä natuviiniajatuksen lähtökohdasta. 

Valtavia viinin valmistukseen tarkoitettuja terästankkeja jossakin päin maailmaa. Kuva tankkivalmistajan nettisivuilta,  www.agengineering.com.

Mikä on luonnollista?

Kaikissa määritelmissä on aina pulma, mihin vedetään raja? Mitä viinirypäleille/viinille voi/saa tehdä tarhalla tai viinikellarissa, ja edelleen kutsua sitä luonnolliseksi viiniksi, natuviiniksi?

Yksi ääripää on ajatus, jonka mukaan jopa viiniköynnöksen istuttaminen riveihin viinitarhalle on puuttumista viinin luontaiseen olemukseen. Vain vapaana rehottava viiniköynnös voi olla oma itsensä ja tuottaa luonnollisen rypälesadon.  Toisena ääripäänä on kansainvälinen viinijätti, joka valmistaa natuviininsä Italiassa siksi, että siellä saa lisätä sulfiitteja ja silti kutsua viiniä naturalviiniksi.

Tavallinen viinin ystävä ei voi tällä hetkellä esim. Alkon hyllyllä tietää, onko viinin valmistanut pieni toimija, joka itse viljelee ja viiniyttää rypäleensä, vai kansainvälinen useassa maassa toimiva viinijätti.

Alla olevasta taulukosta saa vähän kuvaa siitä, miten sekavista käytännöistä on kyse. (Pahoittelut, näkyy varmaan todella pienellä, jos luet tätä kännykällä.)

Ei ole helppoa määritellä, millainen viini on ”natural”, eli luonnollinen. Yksi syy kirjaviin käsityksiin on, että natuviiniä ei määritä vain viinirypäleiden kasvattaminen tai viinin valmistaminen, vaan molemmat.

Keskustelu natuviinien sertifioinnista on herättänyt kiivaita puheenvuoroja puolesta ja vastaan. Suurimmaksi ongelmaksi on osoittautunut se, että ennen kuin voitaisiin sertifioida, täytyisi yksiselitteisesti määritellä millainen viini on ”natural”. Viitaten ylläolevaan taulukkoon, se ei ole kovin helppo tehtävä. Lisäksi määritelmä sisältäisi vihjauksen siitä, että viinit muuten olisivat jotenkin ”unnatural” eli epäluonnollisia. Tähän tuskin lainsäätäjät suostuvat. Näin ollen, näkyvissä ei ole yksiselitteistä sertifikaattia natuviineille.

Meillä Suomessa Alko myy natuviinejä nimikkeellä alkuviini. Tämän merkinnän saamiseksi riittää viinitalon tai viinin maahantuojan ilmoitus siitä, että rypäleet on viljelty ilman syntettisiä kemikaaleja ja viiniytetty ilman kirkastusaineita tai suodatusta. Vaikeaahan se olisikin muuta ilmoituksen lisäksi vaatia, kun sertifiointijärjestelmää ei ole. 

Sans sulfites ajoutes – Ei lisättyä sulfiittia. Silti kaikessa viinissä on luontaista käymisen yhteydessä syntyvää sulfiittia. Luonnollisen sulfiitin määrä vaihtelee mm. alkoholikäymisen aikaansaaneen hiivakannan mukaan.

Vin Méthode Naturel, luonnollisen menetelmän viini

Keväällä 2020 uutisoitiin kansainvälisissä viinilehdissä, että natuviinit olisivat saaneet Ranskassa laillisen määritelmän. Tämä oli kuitenkin osittain harhaanjohtavaa. Edelleenkään edes byrokratian luvatussa maassa, Ranskassa, ei ole viinilainsäädännössä määritelty, mitä natuviini (Vin Natur) on. Mutta jotain kuitenkin hyväksyttiin.

Ranskan viranomaiset hyväksyivät Loiren alueelta lähtöisin olevan etujärjestön (SDVN) tavaramerkin ”Vin Méthode Naturel”. Tämä sanapari tarkoittaa käännettynä suunnilleen ”luonnollisen menetelmän viini”. Viinin merkitseminen sanoilla ”Vin Nature” (luonnollinen viini) on kuitenkin edelleen kielletty. Silti viranomaisten päätös tarkoittaa, että viinille elintarvikkeena on tunnistettu luonnollinen valmistusmenetelmä. Luonnollisen viinin ja luonnollisen valmistusmenetelmän välillä on hyvin pieni, mutta ratkaiseva ero. Aika näyttää tuleeko SDVN:n käyttämästä menetelmästä natuviinien standardi laajemminkin.

Vin méthode Nature ja kaksi erilaista tavaramerkkiä. Vasemman puoleisessa ei ole lainkaan lisättyjä sulfiitteja, oikean puoleisessa voi olla lisättyjä sulfiitteja, mutta kokonaismäärän määrän tulee olla alle 30mg/l. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Suomessa saa myydä esim. punaviinin luomuna jos siinä on sulfiitteja alle 100mg/l.

Paras, kun kokeilet itse…

No, mitä itse olen mieltä natuviineistä… Sanoisin, että niiden kirjo on todella laaja. Jos natuviineihin tutustuminen tuntuu kiinnostavalle, niin totta kai voi hypätä suoraan syvään päähän ja ostaa itselleen muutaman pullon testiin.

Hyvä strategia on myös kääntyä asiantuntevan viinibaarin puoleen ja aloittaa maistelemalla erilaisia natuja rinnakkain. Maisteluun tarjoaa ensiluokkaisen tilaisuuden myös Helsinki Natural Wine tapahtuma, jonka järjestäminen on toivottavasti taas mahdollista tulevaisuudessa.

Itse kävin 2019 Vuoden viiniravintolaksi valitussa Ravintola Kajossa juttelemassa Marko Simunaniemen kanssa ja maistelemassa natuviinejä. Tässä parasta oli se, että samalla kun maistelimme Marko kertoi jokaisen maistetun viinin tuottajista ja kasvuympäristöstä. Pääset katsomaan meidän juttutuokiomme klikkaamalla alla olevaa kuvaa, joka vie Facebookissa olevaan videoon. Myös Wineandbeyond.fi IG-TV:n puolelta löytyy samainen juttutuokio. Laatu on kuitenkin Facen puolella parempi.

Markon kanssa maistoimme 3 natuviiniä, tarkemmat maistelufiilikset videossa. (Näiden viinien saatavuus Alkosta vaihtelee.) :

Pittnauer Blaufränkisch Heideboden 2017 Kepeän marjaisa, raikkaan hapokas ja keskitanniininen punaviini Itävallasta.

Valdibella Sulle Bucce Bianco 2018
Sisiliasta tuleva oranssiviini, jossa tuntui jännää sherrymäisyyttä, omenankotaa ja pientä pähkinäisyyttä, suutuntumassa oli öljymäisyyttä ja tanniiniakin kuorikontaktin jäljiltä.

Brand Wilder Satz Pur 2018
Saksan Pfalzista tuleva, 4 eri lajikkeen sekoitus. Hiukan samean viinin tuoksussa oli kevyttä kukkaisuutta ja sitruunaa, maku oli raikas ja eloisan hapokas.

Hyviä viinihetkiä kaikille blogin lukijoille, natujen tai muiden viinien seurassa. Tsekkaa myös natuviinien sanasto tästä alta.

Terveisin,
Viiniblogin Anniina

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Naturalviini sanasto

 

Alkuviini: Toinen nimitys Naturalviineille. Muun muassa Alko käyttää tätä nimitystä. kts. Natural wine.

Biodynaaminen: Rudolf Steinerin vuonna 1924 kuvaama maanviljelyn filosofia. Biodynaamisuudessa on paljon yhtäläisyyksiä luomuviljelyyn ja kaikki biodynaamiset viinitarhat harjoittavat myös luomun periaatteita. Kuitenkin kolme olennaista eroa luomun ja biodynaamisuuden näiden välillä ovat 1) Viinitarhan luonnollisen ekosysteemin tukeminen niin, että siitä tulisi itsenäinen, itsensä ylläpitävä kokonaisuus. 2) Säännöllinen hoito biodynaamisilla lannoitteilla (yhdeksän yrtti- ja mineraalipohjaista valmistetta), jotka eroavat tavallisista maatalouslannotteista. 3) Viljelysten hoito (kyntö, istutus, karsinta, sadonkorjuu, jopa viinin pullottaminen) tulee ajoittaa biodynaamisen kalenterin mukaan, joka seuraa maapallon ja muiden taivaankappaleiden liikkeitä. Ajatuksena on, että planeettojen-, auringon-, tähtien- ja erityisesti kuun rytmi- ja liikkeet muodostavat voimia ja vaikuttavat kasveihin ja uihin eliöihin. Biodynamisuus on luomuviljelyn edeltäjä ja sitä pidetään vanhimpana vihreän/orgaanisen maatalouden edustajana.

DGCCRF: La Direction générale de la Concurrence, de la Consommation et de la Répression des fraudes. Ranskan valtiovarainministeriön alainen osasto, joka vastaa kuluttaja-asioista, kilpailusta ja petostentorjunnasta. Sama taho hyväksyi SDVN esityksestä ”Vin Méthode Naturel” tavaramerkin.

Hiirimäisyys: Viinin virhe, jonka riski poistuu usein (pienelläkin) sulfiitin lisäämisellä. Kuitenkin natuviineissä on suurempi riski tämän virheen kehittymiseen. Hiirimäisyyttä kuvataan usein ”jyrsijän häkin” tai ”pilaantuneen maidon” kaltaisena tuoksuna. Sitä ei voi yleensä havaita viiniä tuoksutellessa, vaan se ilmenee vasta viinin maussa, tai jälkimaussa. Tämä liittyy viinin pH:n laimenemiseen syljen vaikutuksesta. Ihmisten taipumus hiirimäisyyden havaitsemiseen vaihtelee ja toiset ovat herkempiä kuin toiset.

Kestävän kehityksen sertifikaatti: Paikallisten kestävän kehityksen sertifiointien vaatimukset vaihtelevat maittain. Olennaisessa osassa ovat veden ja energiankulutuksen säästö sekä uusiutuvan energian käyttäminen.

Luomuviini: Viini, jonka rypäleet viljellään luonnonmukaisen viljelyn periaatteita noudattaen. Luomuviineille on olemassa monenlaisia määritelmiä ja eri sertifikaatteja tuotantoalueista riippuen. Yleisesti ajatellen synteettisiä lannoitteita tai torjuntakemikaaleja ei käytetä ja tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ja viljelysmaan luonnollisen hedelmällisyyden vahvistuminen. Myös sulfiittien määrrä viineissä rajoitetaan.

Luontainen sulfiitti: Jokaiseen viiniin syntyy akoholikäymisen yhteydessä sulfiittia, joka johtuu hiivan toiminnasta. Eri hiivakannat tuottavat erilaisen määrän sulfiittia, mutta yleisesti ajatellaan että viinin luontainen sulfiittimäärä on noin 10-30mg/l. (kts. sulfiitti.)

Method ancestral: Ranskasta lähtöisin oleva, varhaisin tunnettu kuohuviinin valmistusmenetelmä. Menetemä sai alkunsa, kun viini pullotettiin ennen kuin alkoholikäyminen oli kokonaan tapahtunut. Pullotetuissa viineissä jatkuva käyminen aiheuttaa kuplien syntymisen viiniin. (Lisää tietoa esim. blogipostauksessa https://wineandbeyond.fi/viiniblogi/shamppanjan-kuplat/)

Minimi-interventio: Tulee sanoista minimal intervention (engl.). Tarkoittaa sitä, että viinin valmistaja puuttuu mahdollisimman vähän viinin valmistukseen ja viinin valmistus tapahtuu ilman lisäaineita tai –menetelmiä niin paljon kuin mahdollsita, silti hyvän tasalaatuisen viinin valmistamiseksi. Valmistajista saatetaan käyttää ilmaisua ”non-interferers” (ei-sekaantujat).

Natural wine: Englannin kielinen nimitys, jonka voi kääntää sanatarkasti ”Luonnollinen viini” (engl.) Suomessa tätä viinityyppiä kutustaan usein sanoilla natuviini, tai alkuviini. Tarkkaa yleisesti hyväksyttyä määritelmää on tällä hetkellä vaikea antaa. Joka tapauksessa käsitetään yleisesti viiniksi, jonka valmistamisessa viinin tekijä puuttuu mahdollisimman vähän viinirypäleiden kasvuun tai viinissä luonnostaan tapahtuviin kemiallisiin reaktioihin.

Natuviini: Lempinimi naturalviinille kts. Natural wine

Oksidaatio: Tarjoittaa viinin hapettumista ja tapahtuu viinin ollessa koskstuksissa ilman kanssa. Oksidaatio voi olla toivotua tai ei toivottua. Liiallinen altistuminen hapelle/ilmalle voi pilata viinin. Hallittu oksidaatio, eli pienissä määrin hapettuminen voi monipuolistaa viinin aromimaailmaa ja tehdä siitä runsaamman oloisen.  kts. oksidatiivinen

Oksidatiivinen: Viini voidaan valmistaa oksidatiivisesti, jolloin sen annetaan hallitusti olla kosketuksissa hapen/ilman kanssa. Tämä monipuolistaa viinin aromimaailmaa. Joissakin viinityyleissä hapen vaikutus on erittäin olennaista. Esimerkiksi Tawny ja Ruby tyylin portviinejä erottaa juuri se, että tawny ikäännytetään oksidatiivisesti, mutta ruby ei.
Lue lisää ruby tyylin portviinistä (LBV)
Lue lisää Tawny portista

Permakulttuuri: Alun perin sanoista: Permanent agriculture (engl.). Tarkoittaa nykyään suunnittelufilosofiaa, jossa tavoitteena on kehittää sellaisia viljelymenetelmiä, jotka eivät vuosikymmenienkään mittaan kuluta maaperää viljelykelvottomaksi esimerkiksi ravinteiden riiston, tiivistymisen tai eroosion kautta. Etiikka ja sekä maasta että ihmisistä huolehtiminen on tässä ajattelutavassa olennaista. Ekologiset periaatteet jotka kumpuavat luonnon tarkkailusta sekä toiminnan ja prosessien suunnittelumenetelmät, jotka mahdollistavat mahdollisimman vähäisen luonnonvarojen kuluttanmisen. (Lähde: Wikipedia)

Pét nat: Pirskahteleva tai kuohuva viini, joka on valmistettu Method ancestral menetelmällä. Pet nat on lyhenne ranskan kielen sanoista pétillant naturel (luonnostaan kupliva.

SDVN: Syndicat de défense des vins naturels. Ranskalainen, pääasiassa Loiren alueella toimiva etujärjestö, joka ajaa natuviinien sertifiointijärjestelmää ja sai 2020 keväällä Ranskan viranomaisten myöntämän tavaramerkin ”Vin Méthode Naturel” tuotantomenetelmälleen.

Spontaani käyminen: Viini käy alkoholikäymisen ilman lisättyjä teollisia hiivoja, eli niillä hiivoilla joita viinirypäleiden kuorissa luontaisesti on. Myös joissakin olueissa käytetään spontaania käymistä, tyypillisin esimerkki lienevät Lambic-tyyliset oluet.

Steiner, Rudolf: Itävaltalainen filosofi (1861-1925), joka on tunnettu ”biodynaamisuuden isänä”. Kts. Biodyaamisuus.

Sulfiitti: Sulfiitti, tai tarkemmin sanottuna rikkidioksidi (SO2) on säilöntäaine, jota käytetään viinin, siiderin ja mm. kuivattujen hedelmien säilöntäaineena. Säilöntäaineena sulfiitin tehtävä on ennen kaikkea estää viiniä hapettumasta. Lisäksi se estää mikrobiologista toimintaa viinissä, kuten etikkahappo- tai maitohappobakteerien sekä tiettyjen entsyymien toimintaa.

Vegaaninen: Kasviperäinen. Esimerkiksi elintarvike, jonka kasvatukseen, valmistamiseen tai mihinkään tuotantoketjun vaiheeseen ei liity mitään eläinperäistä

Vegaaninen viini: Viini, jonka valmistamiseen, erityisesti kirkastamiseen, ei ole käytetty mitään eläinperäistä ainetta. Lue lisää: https://wineandbeyond.fi/viiniblogi/vegaaninen-viini/

Vin Méthode Naturel: SDVN:n määrittelemä natuviinien tuotantomenetelmä, joka kattaa toiminnan viinitarhalla sekä kellarissa. Sisältää muun muassa seuraavia säädöksiä: Tarhalla: Käsin poimitut luomurypäleet. Kellarissa: Viiniin ei lisätä mitään, eikä siitä poisteta mitään esim. suodattamalla tai pastöroimalla. Sulfiitteja ei lisätä ennen eikä jälkeen käymisen. TAI lisätään niin vähän ettei kokonaisulfiittitaso ylitä 30mg/l.

 

Lue muita viiniblogin postauksia:

Teksti ja kuvat, ellei toisin mainittu:
WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Grillausviinit

Grillausviinit

mennessä | kesä 12, 2020 | Yleinen

 Grillailu-viinit

Grillikausi parhaimmillaan

 

Grillauskausi on parhaimmillaan ja kun katsoo tulevien muutaman viikon sääennustetta saattaa olla, että monellakin on suunnitelmissa nauttia kesästä grillailun merkeissä. Siksipä siis Viiniblogissakin aiheena tällä kertaa grilliviinit.

Jos olet seurannut Wineandbeyond.fi Etäviinitastingeja Facebookissa tästä postauksesta löytyy tuttujakin viinejä. Lisäksi, allekirjoittaneella oli ilo vierailla muutama viikko sitten maustebrandi Poppamiehen Grilli-livessä ja mukana viinien lisäksi on myös linkkejä Poppamiehen resepteihin. (Edit: tämä tapahtui siis kesällä 2020, jolloin tämä blogi on alunperin kirjoitettu).

Postauksen lopusta löytyy maistelukuvauksia sekä valkoviineille että punaviineille, mutta ensin vähän yleistä asiaa grillaamisesta ja siitä mitä grilliviineiltä ”odotetaan”, millainen on hyvä grilliviini?

Tiesitkö, että erityisesti hiiligrillissä voidaan käyttää ”mausteena” hyvin palvelleiden viinitynnyreiden tammea.

Mitä Grilliviiniltä vaaditaan?

 

Grillejä on monenlaisia, hiili- kaasu- sähkögrillit lienevät yleisimmät ja jonkin sortin kertakäyttögrillejäkin on olemassa (en tosin ole ikinä kokeillut).  Joka tapauksessa grillattu ruoka on usein jotenkin maukkaampaa kuin esim. uunissa paistettu. Grillaaminen toimii hyvin sekä kasvis- että liharuokiin ja yksinkertaisistakin aineiksista saa aikaan hyviä ruokia ja lisukkeita.

Poppamies Marko Suksi kertoi kiinnostavan, grillatun ruoan aromiin vaikuttavan seikan. Kun liha tai esim. makkara kypsyy grillissä siitä tippuu rasvaa tai lihanestettä grilliin/hiilille. Tämän nesteen höyrystyminen ”luo grillin maun”, toisin sanoen sen höyrystyminen palauttaa aromeita ruokaan ja siten vaikuttaa kypsyvän ruoan makuun.

Grillaamalla kypsentäminen tuottaa ruoan pintaan myös paahtunutta tai savuisaa aromia ja pientä hiiltymistä, joka usein on koko homman jujukin. Lisäksi jos kasviksissa tai lihassa käyttää sokeria/hunajaa sisältävää marinadia (esim. BBQ tyylistä) se karamellisoituu kypsymisen aikana ruoka-aineen pintaan. Sekä hiiltyminen, että karamelisoitunut makeus on hyvä huomioida grilliviiniä valittaessa.

Ja vielä tässä välissä pieni maininta, että grillattaessa ja grillauksen tuloksista nauttiessa myös lisukkeilla on merkitystä, sillä annokset ovat kokonaisuuksia.

Halloumivarras, jossa halloumi on kääritty pitkiin kesäkurpitsan suikaleisiin.
Kuva ja resepti: Poppamies.fi

Monikäyttöisiä valkkareita

Grillatuille/savustetuille kaloille toimivat valkoviinit, joissa on hapokkuutta, mutta myös reilusti hedelmäisyyttä. Jos kala on savustettu ja/tai maustettu sitruunalla siinä saattaa olla itsessäänkin valmistuksen myötä tullutta happamuutta, joka sopii yhteen raikkaan valkkarin hapokkuuden kanssa. Hedelmäiset ja raikkaat valkoviinit sopivat myös useimmille salaateille, joita kesän tuoreista kasviksista onkin ihanaa tehdä grillatun ruoan oheen.

Paahdetuille kasviksille sopii myös vähän täyteläisempikin valkoviini, jossa voi olla mukana vaikka vähän jäännössokeriakin. Kasviksethan saavat paistuessaan vähän makeaakin makua, joka stemmaa hyvin yhteen viinin mahdollisen jäännössokerin kanssa. Täyteläinen valkkari käy usein hyvin myös esim. mausteisille kanaruoille.

Kanagyros tsatsikilla. Kuva ja resepti: Poppamies.fi

Jos haluat valkoviiniä lihan kanssa voisi tammitettu valkoviini esim. uuden maailman Chardonnay tai Chenin Blanc olla kokeilemisen arvoinen kaveri. Tai jos haluat panostaa, niin klassinen tämän tyylin edustaja on Bourgognen valkkari. Niissä on usein mukana täyteläisyyttä, joka toimii lihan rakenteen kanssa yhteen paremmin verrattuna esim. kevyen raikkaaseen valkkariin.

Mehevät grillauspunkut

Punaviineistä monikäyttöisimmiksi grilliviineiksi ovat osoittautuneet hedelmäiset, keskitanniiniset ja aromikkaat viinit. Pieni määrä jäännössokeria ei ole punkussa grillatun ruoan kanssa lainkaan pahitteeksi, päin vastoin.

Marinadeissa ja BBQ kastikkeissa on usein mukana makeutta, se tuppaa tekemään viinistä tanniinisemman ja kovemman tuntuisen. Mausteisuus ja etenkin tulisuus saattaa puolestaan vahvistaa viinissä olevaa karvautta ja myös alkoholin ”poltetta” suussa. Usein grillatessa ruokaan tulee myös savuista aromia, se puolestaan toimii hyvin yhteen joissakin tammitetuissa punkuissa olevan savuisen aromikkuuden kanssa.

Lihan kypsyysasteella on merkitystä punaviinien suhteen. Esimerkiksi mediumiksi grillattu ulkofile sitoo viinin tanniinisuutta eri tavalla kuin täysin kypsäksi paistettu. Nyrkkisääntönä voitaneen sanoa, että mitä raaemaksi liha jää, sitä tanniinisempaa punkkua sen kanssa sietää kokeilla.

Entrecot medium+, parsaa ja pekonia, bourbon glaseerattua porkkanaa, kampasimpukkaa sekä valkosipulihollandaise. Annos oli erittäin maukas ja sopivasti haastetta viinin food-pairingillekin. 😉

VALKOVIINIT

Fritz Walter Grauer Burgunder Trocken 2019, 10,90€
Vegaaninen, Kevyempi pullo

Tämän viinin tuoksu henkii lämmintä hedelmäisyttä, persikkaa, kypsää keltaista omenaa myös ehkä hiukan ananasta. Tuoksussa on myös herkullisen kypsää sitruksisuutta. Maultaan viini on kuiva, mutta sanoisin sen olevan vähän kallellaan puolikuivan suuntaan. Hapokkuus ja jäännössokeri ovat nätissä tasapainossa ja suutuntumassa on jonkun verran myös täyteläisyyttä ja pyöreyttä. Jälkimaussa tuntuu hedelmäisyyttä ja mausteisiakin vivahteita. Hintalaatusuhteeltaan mielestäni hyvä viini.

 

Stellenrust Barrel Fermented Chenin Blanc B28 2019, 9,98€
Reilun kaupan sertifikaatti

Viinin tuoksussa on mehevää ananasta, aprikoosia ja sitruunankuoren sekä sitrusmehun aromeita. Myös kermaisuutta, paahteisuutta ja pähkinäisyyttä löytyy. Lisäksi tynnyrikäymisen ja kypsytyksen vaikutus tuntuu tuoksussa selvänä vaniljaisuutena.  Suutuntumassa on täyteläisyyttä ja pyöreyttä, mutta maun loppupuolella on myös hapokkuutta, joka raikastaa viiniä. Sopii hyvin grillatulle kanalle ja kasvisvartaille.  Tällä viinillä on myös reilun kaupan sertifikaatti.

 

Michel Torino Cuma Organic Torrontés 2019, 9,98€
Luomu, vegaaninen, kevyempi pullo

Viinin hedelmäisestä tuoksusta löytyy makeahkon oloista litsiluumua, kukkaisuutta ja hiukan viittauksia kivellisiin hedelmiin, lähinnä keltaiseen luumuun ja persikkaankin. Maku on kuiva, hedelmäinen ja virkistävän hapokas. Kaiken kaikkiaan pirteä ja raikas ”kesävalkkari”, joka on parhaimmillaan viilennettynä ja sopii esim. kalaruokien ja kesäisten salaattien kaveriksi. Hyvä vaihtoehto myös niille, jotka eivät tykkää esim. sauvignon blancille tyypillisestä aromimaailmasta.

 

Bergsig Estate Barrel Fermented Chardonnay 2019, 7,99€ (0,375cl)

(Tämä viini oli mukana Viini ja Ruoka Etätastingissa)

 

Tämän tynnyrissä käytetyn viinin tuoksusta löytyy setrin puumaista aromia ja vaniljaa, myös kermaan viittaavia aromeita. Hedelmäaromeista löytyy sitruksisuutta, meloonia ja keltaista omenaa. Suussa viini on kuiva, pehmeän keskitäyteläinen ja hapokkuus raikastaa viinin yleisilmettä kivasti. Maku seurailee tuoksua ja jälkimaussa paljastuu myös pähkinäistä aromikkuutta. Tämä sopii monenlaisille salaateille, paahdetuille ja maustetuille kasviksille ja myös grillatun lihan kanssa tätä voi kokeilla varsin hyvin esim. punkun sijaan.

 

Les Fumées Blanches Sauvignon Blanc 2020, 6,98€ (puolikas pullo)

(Tämä viini oli mukana ensimmäisessä Etätastingissa)

Tuoksussa on lajikkeelle tyypillistä mustaherukkapensaan lehteä, valkoherukkaa, sekä sitruunamehun ja vihreän omenan tuoksua. Myös kevyttä vihreää yrttisyyttä ja häivähdys ruohomaista tuoksua löytyy. Maultaan viini seurailee tuoksun aromeita ja on suussa hapokas ja raikas. Tällainen hapokas valkkari toimii hyvin yhteen esimerkiksi grillatun ja sitruksella maustetun kalan kaverina. Myös savustetulle kalalle tätä voi kokeilla vallan mainiosti.

 

Joseph Drouhin Rully 2018, 24,89€

Tuoksussa on kypsää omenaa, viittauksia kivellisiin hedelmiin (ehkä aprikoosi), kermaisuutta ja pähkinään viittaavaa aromikkuutta, myös vaniljaista tunnelmaa. Kuiva, melko täyteläinen maku myötäilee tuoksun aromimaailmaa ja siinä on myös jonkun verran pyöreyttä. Hapokkuus ryhdistää viiniä kuitenkin sopivasti. Kokonaisuudessaan tasapainoisen tyylikäs ja hyvä vaalean burgundin edustaja. Tällainen viini sopii hyvin esimerkiksi paahdetuille kasviksille, vaalealle lihalle, ja tätä voisi kokeillla myös lihan kanssa. Etenkin heille, jotka eivät välitä punaviinistä saattaisi olla kiinnostavaa kokeilla tätä lihan kylkeen.

 

PUNAVIINIT

Epicuro Z Zinfandel Organic 2019, 11,99€
Luomu
(Tämä viini oli mukana ensimmäisessä Etätastingissa)

Muhevan oloisessa tuoksussa tuntuu kypsiin tummasävyisiin hedelmiin viittaavaa tuoksua, kuten tummaa kirsikkaa, luumua, jopa rusinaa. Tuoksua maustaa myös häivähdys yrttisyyttä sekä vanilijaa ja viinin auetessa myös lakritsaista ja suklaista aromia löytyy. Suussa viini on mehevän täyteläinen ja pehmeän tanniininen, mutta kuitenkin hyvärunkoinen. Tämä viini toimii hyvin grillatulle punaiselle lihalle ja pehmeän tanniinisuutensa ansiosta se kestää myös jonkin verran mausteisuutta.

 

Finca Las Moras Barrel Select Malbec 2018, 5,78€ (0,375cl)
(Tämä viini oli mukana ensimmäisessä Etätastingissa)

Muhevan lämminhenkisessä tuoksussa tuntuu punasävyistä hedelmäisyyttä, vadelmaa tai jopa vadelmahilloa, kirsikkaa ja myös mustaherukkaa tai mustaherukka mehuunkin viittaavaa aromia. Lisäksi tuoksussa tuntuu pientä yrttistä aromikkuutta, mausteisuutta ja savuisuuttakin, joka viittaa tammikypsytykseen. Maku on täyteläinen ja tanniinit ovat tuntuvia, mutta kypsän pehmeitä. Tyylikäs kaveri grillatulle broilerille ja erilaisille grillatuille, myös vaaleille, lihoille.

Tällä viinillä on myös ”isoveli” Finca Las Moras Black Label Malbec 2017, 13,99€ (0,75cl), jonka hedelmäprofiili on Alkon sivujen mukaan tummemman marjaista ja viinin rakenne on täyteläisempi. Maistelukuvausta ei ole tällä hetkellä antaa, mutta lultavasti oiva kaveri erilaisille grillatuille lihoille.

 

Viu Manent Gran Reserva Cabernet Sauvignon 2017, 13,99€

Mehevän marjainen tuoksu tuo mieleen tummasävyistä hedelmäisyyttä, kuten tummaa kirsikkaa, ja mustaherukkaa. Myös pippuriin viittaavaa mausteisuutta ja kevyttä savuisuutta saattaa viinistä aistia. Maku seurailee tuoksua ja tanniinit tuntuvat, mutta ovat pehmeitä ja ryhdistävät hyvin viinin herkullista hedelmäisyyttä. Täyteläinen ja keskitanniininen viini, joka sopii hyvin erilaisille grillatuille liharuoille ja myös esim. juustojen kaveriksi oikein oiva.

 

Verrocchio Valpolicella Superiore Ripasso 2017, 14,98€
(Tämä viini oli mukana Viini ja Ruoka Etätastingissa)

Tämän viinin hurmaavassa ja moniulotteisessa tuoksussa tuntuu kirsikkaista hedelmäisyyttä, kuivattujen hedelmien kuten kirsikan ja luumun makeita tuoksuja, myös vähän kirpeämpääkin, karpaloon viittaavaa marjaisuutta. Lisäksi myös pientä nahkaisuutta ja vaniljaisuutta. Suussa viini on keskitäyteläinen, keskihapokas, keskitanniininen ja tasapainoinen. Tämä on hyvärunkoinen ja grilliviininä monikäyttöinen kumppani. Se toimii monenlaisille lihoille ja myös mediumin pihvin kanssa tätä voi kokeilla. Pieni mausteisuuskin käy tämän ripasson kanssa, mutta hirmu tuliselle ruoalle ei kuitenkaan paras kaveri.

 

Gran Appasso Collezione Old Vines Primitivo 2019, 17,98€

Mehevässä ja intensiivisen runsaassa tuoksussa tuntuu muun muassa tummaa kirsikkaa, kuivattua luumua ja mustikkahilloa sekä suklaata, vaniljaa ja aavistus savuisuutta. Myös lakritsaa saattaa siitä löytää. Suussa viini on täyteläinen ja maku seuraa tuoksun vivahteita. Tanniinisuudessa yhdistyy hienolla tavalla sekä voima, että pehmeys. Pitkässä jälkimaussa tuntuu miellytävää paahteisuutta ja kaikuja viinin hedelmäisistä aromeista. Tämä täyteläinen, mehevä ja voimakas punaviini sopii erinomaisesti grillatuille pihveille ja muille maustetuillekin lihoille ja se kestää myös ruoassa olevaa tulisuutta.

 

Entäs jälkiruoka?

Poppamies Marko Suksi, Suomen sureveeni grilliguru, valmisti illan aikana grillaamalla myös jälkiruoan. Savustettu Brie-juusto, grillattu valkosuklaa ja tuoreita marjoja oli hämmästyttävän loistava jälkkäri. Se palveli myös synttärikakun virkaa, sillä live kuvattiin Markon syntymäpäivänä. Jos tätä jälkkäriä haluaa nauttia viinin kanssa, siihen voisi kokeilla kylkeen esimerkiksi valkoista portviiniä.

Onko tässä maailman kaunein grillattu jälkiruoka? Paitsi kaunis, tämä jälkkäri oli myös erittäin maukas.  Kuva ja resepti: Poppamies.fi

Kiitos, että viivähdit hetken viiniblogin parissa. Erinomaisia grillaustunnelmia, aurinkoisia säitä ja mitä parhainta kesää kaikille lukijoille!

Tässä vielä allekirjoittanut grilliliven kuvauksissa, olipa se hauskaa 😀

Poppamies Marko Suksi nauttimassa ”synttärikakustaan” hurrrjan ja liekehtivän grilliliven jälkeen. 

Tässä postauksessa oli mukana kevään aikana pidetyissä Etätastingeissa olleita viinejä. Tastingit ovat edelleen näkyvissä Wineandbeyond.fi Facebook profiilissa.

Poppamiehen Grilliliven, jossa asiaa grilliviineistä, pääset katsomaan Youtubesta.

 

Teksti: Anniina Schreiner
Kuvat: Anniina Schreiner ja Poppamies
Osa postauksen viineistä on saatu tuotenäytteinä

 

 

Seuraa viiniblogia Facessa tai Instassa

Ellet ole Facebookissa tai Instagramissa voit sivun alareunassa voit liittyä Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.