PORTVIININ HURMAA osa 2

TAWNY PORT

 

Ajattelitko, että portviini on punaista? No, usein näin onkin, mutta yhtä usein se voi olla myös ruskeaa, valkoista (oranssia), jopa roseeta. Viiniblogi käsitteli joulukuussa Portviinin valmistusta, Ruby-tyyliä ja erityisesti Late Bottled Vintagea. Tämän postauksen aiheena on Tawny port sekä lyhyt katsaus portviinin historiaan. Tervetuloa Wine and beyond.fi viiniblogin matkaan!

1700-luvun perinteitä noudattaen

 

Englantilaisten vaikutus portviinin syntyyn on merkittävä ja se juontaa juurensa 1600- ja 1700 luvulle. Tähän aikaan Britit rahtasivat viininsä pääasiassa Ranskasta, mutta maiden välisten sotien ja konfliktien seurauksena viininhimoisten brittien katseet kääntyivät muualle, etenkin kohti Portugalia. Näihin aikoihin viinin valmistus oli hyvin erilaista kuin nykyään, eivätkä viinit tahtoneet selvitä pitkästä merimatkasta juomakelpoisina. Tämä muuttui kun viini sekaan keksittin lisätä vahvaa alkoholia ja näin portviinin edelleen käytössä oleva valmistustapa oli syntynyt. Kuka tai ketkä keksivät portviinin valmistusmenetelmän ei ole tiedossa, mutta yksi merkittävä henkilö on Pombalin Markiisi, joka 1756 määritteli Douron jokilaakson ainoaksi alueeksi, jossa voidaan tuottaa aitoa portviiniä. (Samalla tavoin kuin aitoa samppanjaa voidaan tuottaa vain Ranskan Champagnen alueella).

Douron jokilaakson pengerretyt rinteet ovat portviinin kotimaisemaa.

Portviinin kaupungit – Porto ja Vila Nova de Gaia

 

Douro joen suistossa, Atlantin rannikolla sijaitsevat Porto ja Vila Nova de Gaia ovat tärkeitä kaupunkeja portviinille erityisesti kahdesta syystä. Ne ovat portviinin väylä maailmalle, mutta ne ovat myös olennaisia viinin kypsytyksen kannalta.

Kaikki portviinit valmistetaan samoin, mutta tyylin ratkaisee viinin kypsytystapa ja erityisesti viinin altistuminen hapen vaikutukselle. Ruby tyylin viinejä pyritään suojelemaan hapelta kun taas Tawny tyylin valmistuksessa on olennaista tarkoituksellinen oksidoituminen, joka tuo tawnylle tyypillisiä pähkinäisiä, mausteisia ja toffeisia aromeja. Tämän saavuttamiseksi Tawnyt laitetaan kypsymään pitkänomaisiin tynnyreihin nimeltään pipes (550l).

Douron jokilaakson paahteiset kesät voisivat ikäännyttää viinin turhan nopeasti, eivätkä aromit ehtisi kypsyä tarpeeksi, joten viinit pääsevät matkustamaan Douro joen alajuoksulle Vila Nova de Gaian viileisiin kivikellareihin. Täällä tynnyrit saavat hengitellä raikasta meri-ilmaa, viinin kypsyminen on hitaampaa ja aromit ehtivät kehittyä. Nykyään käytetään myös ilmastoituja tiloja kypsyttämiseen Douron alueella, mutta aiemmin ainoa keino kypsyttää portviiniä laadukkaasti oli kuljettaa tynnyrit voimakasta ja koskista Douroa pitkin Vila Nova de Gaiaan.


(kuva: Grahams)

Pipes-tynnyreillä pakatun rabelo veneen kuljettaminen oli melkoista uskalikkojen hommaa ja onnettomuuksilta ei vältytty. Pipesien rahtaaminen veneillä vähentyi jo 1900-luvun alkupuolella rautatien rakentamisen myötä, ja kokonaan se loppui 60-70-lukujen aikana kun joki monin paikoin padottiin ja valjastettiin sähkön tuotantoon. Nykyään Douroa seurailevaa rautatiereittiä kehutaan yhdeksi maailman kauneimmista ja myös Rabelo veneitä on valjastettu turistikäyttöön.

 

Tawny port ja angel’s share

 

Tynnyrissä kypsytettäviin portviineihin pätee sama kuin esim. viskiin tai konjakkiin, sitä haihtuu kypsytyksen aikana tynnyrin huokosten läpi (niin sanottu enkelten osuus). Tutkimusten mukaan haihtuminen on hitaampaa, jos ilmankosteus on suurempi ja tässäkin suhteessa kypsytys Atlantin rannikolla on erinomainen idea. Iän myötä tawnyt muuttuvat graniiteiksi, kellanruskean tawnyiksi ja lopulta ruskeiksi. Viineihin muodostu rusinamaisia, kahvin, saksanpähkinän, suklaan ja karamellin aromeja.

”Tawnymaisuus” ja hieno aromikkuus syntyy siis viinin iän myötä. Portviinin kysyntä on maailmalla suurta ja siksi edullisemman hintaluokan tawnyjä saatetaan valmistaa myös ilman pitkää ikäännyttämistä, joka voi tuntua vähän vilunkipeliltä, mutta on silti ihan sallittua. Tällöin viini ei ole käynyt pitkää oksidatiivista ikääntymistä vaan ne ovat yksinkertaisesti vaaleampia ruby-tyylin portviinejä, joiden vaalea väri saadaan aikaan esimerkiksi lisäämällä sekaan vaaleista rypäleistä valmistettua portviiniä tai erittäin vahvalla suodattamisella.

Reserve Tawnyt ovat jo aivan eri luokkaa. Niitä täytyy ikäännyttää tynnyrissä vähintään kuusi vuotta ja päästäkseen tähän kategoriaan viinin tulee läpäistä maistelupaneelin arvio. Ikämerkityt Tawnyt (10- 20- 30- 40-vuotiaat) ovat tämän tyylin portviineistä arvostetuimpia. Vuosikymmeniä kestävän kypsytyksen aikana tynnyreistä haihtuu paljon enkelten osuutta, joten tynnyreitä myös täydennetään tuoreemmalla viinillä. Ikämerkityssä Tawnyssä onkin sekoittuneena sekä nuorempia että paljon vanhempia viinejä ja pulloon merkitään viinin keski-ikä. Huijauksen välttämiseksi maistelupaneeli arvioi vastaako viini ominaisuuksiltaan tuottajan ilmoittamaa ikää ja saako sitä myydä esimerkiksi 20-vuotiaana Tawnynä. Näin ollen yksi portviinitalojen tärkeimmistä pääomista onkin varastossa olevat aikaisempien vuosikertojen reserve-viinit ja tietysti tarkka-aistinen kellarimestari, joka pystyy paitsi muistamaan kunkin reserve-viinin ominaisuudet myös analysoimaan mitä sekoitukseen kulloinkin tarvitaan ja miten paljon.

 

Graham´s on yksi perinteikkäimmistä portviinin tuottajista

 

Portviinin historiasta johtuen monilla kuuluisilla portviinitaloilla on englantilainen nimi. Graham´s portviinitalo sai alkunsa kun brittiläiset veljekset William and John Graham perustivat tekstiilialan yrityksensä Porton kaupunkiin. Vuonna he 1820 hyväksyivät 27 tynnyriä portviiniä maksuksi velasta ja loppu on historiaa. Vuonna 1890 Grahams osti Quinta dos Malvedos-tilan, jota pidetään sijainniltaan yhtenä Douron laakson parhaista ja samana vuonna rakennettiin myös upea varasto Vila Nova de Gaiaan, jossa viinejä voitiin varastoida ja kypsyttää ennen niiden kuljetusta Englantiin. (lähde: grahams-port.com)

Graham’s 10 Years Old Tawny Port 11,99€, 0,2l

Grahamsin 10 vuotias Tawny port on väriltään punaruskea. Lämminhenkisen tuoksun aromeista löytyy kuivattua hedelmää kuten rusinaa ja taatelia sekä hasselpähkinän ja kahvinkin aromeita, myös viinin vahva alkoholipitoisuus tuntuu hiukan tuoksussa kuten odottaa saattaa. Maku on portviinille tyypillisesti makea ja täyteläinen ja pitkässä lämmittävässä jälkimaussa tuntuu miellyttäviä kahvimaisia, maitosuklaisia ja paahteisia aromeja.

Mukavaa, että ikämerkittyjä tawnyjä saa myös pienissä pulloissa, tämän jopa lahjapakkauksessa. Tawny tyylin portviinit sopivat yleensä yhteen erinomaisesti maitosuklaan ja pähkinäisten/mantelisten ja hedelmäisten leivonnaisten, kuten omenapiirakan kanssa. Kuuluupa joku lorauttaneen hiukan tawnyä myös vaniljajäätelön päälle. Avattuna Tawny portviinit säilyvät hyvin muutaman viikon.

Wine and Beyond.fi viiniblogi palaa portviinien pariin myöhemmin, silloin vuorossa ovat valkoinen portviinin ja vuonna 2008 ensimmäistä kertaa markkinoille tuotu rosee portviini. Tapaamisiin!

 

Muita wineandbeyond.fi blogin postauksia pääset lukemaan täällä

Seuraa blogia facebookissa Wine and Beyond.fi

Viiniviljelyksiä Douron pengerretyillä rinteillä

Kuvat: Anniina Schreiner, Grahams, Shutterstock

Muita wineandbeyond.fi blogin postauksia pääset lukemaan täällä

Seuraa blogia facebookissa Wine and Beyond.fi