Tervetuloa Riesling.fi sivustolle

 

 Riesling on rypälelajikkeiden aatelia

Riesling loistaa viileässä ilmanalassa

Reinin laaksosta kotoisin oleva Riesling on valkoinen rypälelajike, joka on parhaimmillaan viileässä ilmanalassa. Se sietää talven kylmyyttä paremmin ja uinuu keväällä pidempään kuin moni muu lajike.

Tämä on viileällä kasvualueella eduksi, sillä mahdolliset keväthallat eivät pääse vahingoittamaan myöhään versovaa köynnöstä. Riesling on myös herkkä kasvuympäristölleen ja ohutkuorisena lajikkeena se ilmentää erilaisia maaperiä paremmin kuin moni rypälelajike ja tuottaa kiinnostavia monimuotoisia viinejä.

Tältä sivulta löydät paljon Riesling-tietoa. Maistelukuvauksia löydät puolestaan täältä.

Riesling viinit sopivat moneen eri tilanteeseen, seurustelusta aina erilaisiin ruokapöytiin.

Toinen Rieslingin monipuolisuuden salaisuus on, että se kykenee kasvukauden loppupuolella kasvattamaan sokeripitoisuuttaan ilman että hapokkuus häviää. Suurimmalla osalla muista viinirypälelajikkeista käy niin, että kun sokeripitoisuus kasvukauden lopulla kasvaa niin samaan aikaa rypäleiden hapokkuus laskee ja viineistä tulee ”latteita”. Tätä hankaluutta ei ole Rieslingillä. Niinpä se on täydellinen tuottamaan tasapainoisia valkoviinejä useilla eri makeusasteilla.

Rieslingistä saadaan valkoviinin lisäksi kuohuviinejä, jalohomeisia jälkiruokaviinejä ja jopa jäätyneistä rypäleistä valmistettavia jääviinejä (eiswein/ice wine). Tämä on itseasiassa aika hienoa ja poikkeuksellistakin, moni muu lajike ei pysty moista viinityylien kirjoa tuottamaan.

Eiswein valmistetaan kirjaimellisesti jäätyneistä rypäleistä, jotka jätetään syksyllä köynnöksiin odottamaan pakkasia.

Riesling maailmanmatkaajana

Kotimaassaan Saksassa Riesling on kaikkein suosituin rypälelajike ja sen viljelykset ovat noin 24.000 hehtaaria, joka vastaa suunnilleen 25% viinin viljelypinta-alasta. Rieslingiä löytyy oikeastaan kaikilta Saksan viinialueilta, mutta erityisen tunnettuja ovat Rein ja Mosel jokien pengerretyt rinteet. Saksalaisille Rieslingeille on tyypillistä makeuden ja hapokkuuden tyylikäs tasapaino, niin että kokonaisuus on konsentroituneesta hedelmäisyydestä huolimatta tasapainoinen. Moselin laaksossa alueen pohjoisuus ja maaperässä vallitseva liuskekivi tekee viineistä ”suoraviivaisempia” ja mineraalisempia, kun taas Pfalzin lämpimämmässä ilmanalassa Rieslingiin kehittyy helpommin kypsempää hedelmäisyyttä, kuten persikkaa.

Lisää saksalaisesta Rieslingistä ja sen historiasta Wine and Beyond.fi viiniblogista.

Moselin laakson liuskekivimaaperän sävyjen kirjoa

Ranskan Alsace on yksi tunnetuimmista Rieslingin kasvualueista ja täällä se luetaan yhdeksi yhteensä neljästä jalosta rypälelajikkeesta (noble varieties).  Viinit ovat keskitäyteläisiä tai täyteläisiä ja kuivia tai nykyään usein myös puolikuivia. Niille on tyypillistä korkea hapokkuus ja sitrusaromit sekä kivellisten hedelmien, kuten persikan ja aprikoosin aromit. Alsacen Rieslingissä on yleensä vähemmän kukkaisuutta kuin saksalaisessa ja hedelmäprofiili on kypsempi lämpimämmästä ilmanalasta johtuen.

Reilun kymmenen viimevuoden aikana Riesling on saavuttanut mainetta myös Itävallassa. Täällä Riesling-viinit ovat usein kuivia ja mineraalisia, mutta myös makeita Riesling-viinejä valmistetaan. Kamp-joen suistossa sijaitseva Kamptal ja sen naapurit Kremstal ja Wachau ovat kaikki kuuluisia Rieslingin viljelyalueita. Niiden maaperä ja ilmasto ovat Rieslingille mieluisia ja viineissä tuntuu usein myös valko- tai viherpippurimaista mausteisuuta.

Australiaan Riesling saapui nykytiedon mukaan 1838 kun James Mac Arthur istutti ensimmäiset Euroopasta tuomansa köynnökset New South Waleshin territorioon. Mac Arthur oli viisas mies ja hän palkkasi viinitarhalleen lajikkeen hyvin tuntevaa työvoimaa Saksasta, Reinin laaksosta. Nykyään erityisesti Clare ja Eden Valleyt ovat tunnettuja Riesling-viineistään ja näillä alueilla tuotetut viinit ovat yleensä täysin kuivia ja  korkeahappoisia. Tyyppipiirteenä australialaisella Rieslingillä on limeen/limettiin viittava sitruksinen aromimaailma. Sen sijaan Australian naapurimaassa Uudessa-Seelanissa Riesling valmistetaan puolestaan usein puolikuivaksi viiniksi.

Lisää Itävallan, Alsacen ja uuden-maailman Rieslingeistä viiniblogista.

Kyllähän Riesling rypäleet kenguruillekin maistuisivat, kunhan nyt ensin kypsyisivät

Pohjois-Amerikassa Rieslingiä löytyy sekä Kanadasta että USA:sta. Yhdysvaltain länsirannikolla Washingtonin osavaltiossa viljelee viiniä myös maailman suurin Riesling viinin tuottaja, Château Ste. Michelle (yli 15 miljoonaa pulloa vuosittain).  Tämä viinitila on myös hakenut oppia Rieslingin kotimaasta ja tekee yhteistyötä Mosel joen varrella toimivan Dr. Loosenin viinitilan kanssa. Washingtonissa Riesling ohitti aiemmin osavaltion suosituimman rypälelajikkeen, Chardonnayn 2008.  Myös Amerikan toisella laidalla, New Yorkin osavaltion Finger Laken alueella on Rieslingillä vahva jalansija.

Kanadan Ontariossa, upeiden Niagaran vesiputousten tuntumassa kukoistaa mikäpä muukaan viinilajike kuin Riesling. Täällä Rieslingistä saadaan paitsi hienoja valkoviinejä myös useina vuosina upean hedelmäisiä jääviinejä (ice-wines) joiden raikas hedelmäisyys, mahtava konsentraatio ja hyvä hapokkuus tekevät niistä yhden viinimaailman todellisista herkuista. Myös Kanadan länsirannikolla Okanagan valleyssa on menestyneitä Rieslingin tuottajia.

Vihreä lehvästö suojaa kypsyviä rypäleitä keskikesän auringon kuumuudelta

Uuden maailman maista myös Chilestä löytyy Rieslingin tuottajia ja erityisesti kiinnostavia ovat pääkaupunki Santiagosta etelään, reilustikin etelään olevat viinialueet, kuten Curicó- ja Maule-laaksot sekä lupaava Bío Bíon alue. Nämä alueet ovat sopivan viileitä ja viljeilijöitä on alkanut kiinnostaa tämä alkujaan saksalainen aromikas rypälelajike. Chileläiset Rieslingit ovat raikkaita ja keveitä ja niistä voi löytää erilaisia sitrusaromeita, kuten sitruunaa tai greippiä sekä omenaisuutta, jopa passionhedelmää.

Rieslingiä viljellään myös muualla, esimerkiksi Espanjan Penedèsissä, mutta muutaman kokeilun perusteella vaikuttaa siltä, että Espanjan ilmasto, viljelysten melko korkeasta sijainnista huolimatta, on liian kuuma raikkaan Rieslingin tuotantoon ja viineistä tulee hedelmäprofiililtaan hillomaisia. Tätä samaa on havaittavissa myös joillakin Kalifornian alueella tuotetuilla Rieslingeillä.

Mikä on paras Riesling viini?

Jokainen meistä aistii viinit omalla tavallaan ja on omista makumieltymyksistä kiinni, millaisesta viinistä pitää. Riesling viinejä on moneen lähtöön ja niitä on kiinnostava maistella. WineandBeyond.fi Viiniblogista löytyykin Rieslingin maistelukuvauksista koostuva, hiljalleen täydentyvä blogipostaus. Viiniasiantuntija Anniina Schreiner laati sen kahdesta syystä. Ensinnäkin toivomme, että siitä on apua sinulle itsellesi sopivaa rieslingviiniä miettiessäsi ja toisekseenkin, Riesling ansaitsee tulla maistetuksi. Eleganssinsa, monimuotoisuutensa ja hurmaavan aromikkuutensa ansiosta Riesling on yksinkertaisesti upea! Valkoisten rypälelajikkeiden kuningatar!

“RIESLING-FACT FILE”

Seuraa Wine and Beyond.fi Facebookissa ja Instassa

Miksi Rieslingin syntymäpäivä on juuri 13. maaliskuuta? Kuka ihme on Katzelnbogenin kreivi ja miten hän liittyy Rieslingiin?

 

Riesling-viinien maistelukuvauksia kaipaaville löytyy apua tästä

 

Wine and Beyond.fi Viiniblogiin

 

Lähteet: WSET Award in wines, Level 3 textbook: Understanding Wines: Explaining Style and Quality.
Percy H. Dougherty, The Geography of Wine: Regions, Terroir and Techniques.
www.saksanviinitiedotus.fi
www.winesofchile.com