Pinot Noir viikko 2023 – Ravintola Näsinneula

Pinot Noir viikko 2023 – Ravintola Näsinneula

Pinot Noir viikko 2023

– Ravintola Näsinneula Tampereella –

Pinot Noir teemaviikko on syksyisten menujen juhlaa

Saksan viinitiedotus järjestää vuosittain loka-marraskuun taitteessa Pinot Noir -teemaviikon. Mukana on ravintoloita useasta eri kaupungista. (Tarkan osallistujalistan näet teemaviikkojen kotisivulta.)

Viikon aikana järjestetään myös viinitastingeja. Allekirjoittanut pitää Tampereella tastingin 25.10. Viinibaari Vinnissä ja 29.10. Gastropub Tuulensuussa. Tervetuloa mukaan!

Viiniblogissa keskitytään tällä viikolla kuitenkin viini-ruokapareihin ja Tampereen ravintoloiden tarjontaan. Viiniblogin kolmas vierailukohde oli Ravintola Näsinneula.

Ravintola Näsinneula – Elämys arjen yläpuolella

Ravintola Näsinneula on ainutlaatuinen. Tämä käy selväksi jo sinne saavuttaessa. 120m korkeuteen kohoava hissi ja ylhäällä avautuvat upeat maisemat luovat odotuksen, että nyt ollaan erityisen elämyksen äärellä.

Pinot Noir -viikon kunniaksi Ravintola Näsinneula tarjoilee erityisen riista-menun, jolle sovitetut viinit on valmistettu Pinot Noir-lajikkeesta. Sain teemaviikon kunniaksi kutsun vierailla Ravintola Näsinneulassa ja otin sen ilolla vastaan.

Näköala on huikea. Ravintola Näsinneula pyörii kierroksen noin 45 minuutissa ja illallisen aikana ehtii nähdä sekä kaupunki- että järvimaiseman useamman kerran.

Riista-menu:
Suppilovahverokeittoa ja mallasta *** Änkön kania ja kantarellia *** Metsärannan peuraa ja rosmariinia *** Suklaata ja kriikunaa ***
Menu 66 euroa, viinipaketti 49 euroa.

Alkuun: Suppilovahverokeitto ja elegantteja kuplia

Ravintola Näsinneulan menu lähtee liikenteeseen kuplivasti viini- ja kuohuviinitila Raumlandin Cuvé Katharina viinillä. Pinot Noir lajikkeesta valmistettua viiniä on kypsytetty hiivasakan kanssa 36 kuukautta. Tämä valmistusmenetelmä hipoo jo vuosikertasamppanjaa. Pitkä kypsytys näkyikin viinissä paahteisena, täyteläisenä olemuksena vaikka viini on samalla hyvin kuiva ja elegantti.

Tyylikäs kuohuviini saa pian rinnalleen alkuruoan. Suppilovahverokeitto, joka oli maustettu maltaalla ja koristeltu siankärsämöllä on täyteläinen ja umaminen. Ehdin jo miettiä, pärjääkö kuohuviini sen aromikkuudelle, mutta kuohuviinin täyteläinen runko ja riittää sen rinnalla oikein hyvin. Syksyiset maut tulvivat annoksesta esiin, ja kuohuviinin kermaiset kuplat piristivät kokonaisuutta sopivasti.

Suppilovahverokeitoa on maustettu mallasleivän ”pölyllä”. Se on jauhettu leivänkannikoista, jotka olisivat muuten menneet hävikkiin. Hienoa huomata, että Ravintola Näsinneulakin elää tyylikkäästi mukana hävikkiruokatrendissä.

Cuvee Katharina Brut Nature Sekthaus Raumland, Rheinhessen

Toinen alkuruoka – Kania ja kantarellia

Tosena alkuruokana tarjotaan kania ja kantarellia. Olen edellisen kerran maistanut kania yli viisi vuotta sitten, enkä tiedä mitä odottaa. Eteeni ilmestyy kaunis annos, jossa on nimensä mukaisesti kania ja kantarellia, kukkia sekä kaninlihaliemi. Hienostunut liha ja voimakkaan makuinen liemi ovat herkullinen yhdistelmä kantarellien kanssa.

Kaninliha on mietoa. Niinpä punaviinin sijaan sen viinipariksi on valittu jännittävästi roseeviinin Moselista. Rieslingistään tunnettu Moselin-jokilaakso on valkoviinien kuningaskuntaa, enkä muista että olisin koskaan aiemmin maistanut Moselin-laakson roseeviiniä. Viiniä on valmistettu vain 1300 pulloa, joten voi hyvällä syyllä sanoa että nyt ollaan harvinaisten herkkujen äärellä.

Viinissä on mukana jäännössokeria, aromeista löytyy punaista marjaa ja aniksenkin tuntua. Viini sopii umamiseen liemen suolaisuuteen, mutta tuntuu kuitenkin hiukan erikoiselle parille tyylikkään kanin rinnalla. Tämä muuttuu, kun annoksesta paljastuu kevyesti karamellisoituja, paahdettuja pistaaseja. Niiden pienen makeuden ansiosta viinikin sopii yhtäkkiä paremmin kokonaisuuteen.

Hienostunut ja erinomaisesti syksyyn sopiva alkuruoka-annos.

José Stronaut 2022 Weingut Jan-Philipp Bleeke – Tätä Moselin roseeviiniä on valmistettu vain 1300 pulloa!

Pääruoka – Peuraa ja Rosmariinia

Ravintola Näsinneulan Riista-menussa pääruokana on peuranfileetä ja rosmariinia. Lisäksi lautasella on perunamuusia ja niin ikään peuranlihasta tehty färssi. Pääsin tässä yhteydessä kysymään, mitä tarkoittaa färssi? Se on kuulemma nyhtölihasta tehty, vähän lihamurekkeen tapainen ”kakku”, joka on tässä tapauksessa leikattu siivuiksi ja pinta on paistettu.

Tämä annos on kaikin puolin mahtava. Peuranfileessä on kerrassaan täydellinen kypsyys. Kun lasiin vielä ilmestyy Hors Sauerin huipputason Spätburgunder, niin voin sanoa että yhdistelmä osuu täydellisesti maaliin.

Tässä viinissä Pinot Noir antaa parhaintaan, liki parfyymista orvokin, hapankirsikan ja karhunvatukan tuoksua, jota säestää tyylikäs tammesta lähtöisin oleva mausteisuus. Viinin voimakkuus oli peuralle täydellinen. Tämä yhdistelmä on paljon enemmän kuin osiensa summa.

Jälkiruoka – Suklaata ja kriikunaa

Jälkiruoaksi tarjotaan mausteinen suklaakakku, kriikunajäätelö ja piimä-vanilja-namelaka/mousse. Tämän annoksen tuo pöytään Ravintola Näsinneulan kokki, joka kertoo itse poimineensa kriikunat tuttavansa pihalta. Tällaiset pienet tarinat tuovat hienoon illalliseen ihanalla tavalla lämminhenkisyyttä.

Jälkiruoka on kiitettävän virkeä. Makeutta on hillitysti ja suklaakakun mausteisuus ja kriikunajäätelön raikkaus ovat kantavia voimia. Mutta todellinen tähti, ja todellinen yllätys, saapuu viinilasiin ja saa leukani loksahtamaan hämmästyksestä.

Jälkiruokaviininä on vuoden 2011 Spätburgunder Beerenauslese, eli Pinot Noirista valmistettu jalohomeinen jälkiruokaviini. Yhtäkkiä lasissa ei olekaan Pinot Noirin marjaisuutta, vaan ikääntyneen viinin aromeista löytyy kahvi, tumma suklaa, taateli, kuivattu kirsikka ja maanläheinen juureva, melkein punajuurta muistuttava häivähdys.

Yhdistelmä on selvästi mietitty nimenomaan viini edellä. Niin upeasti suklaakakun mausteiset aromit ja kriikunajäätelön kirpeys sopivat tälle viinille. Uljaan innovatiivinen yhdistelmä ja huikea lopetus hienolle illalliselle.

Kriikunajäätelö ja mausteinen suklaakakku toimivat hyvin yhteen.

Ahrweiler Rosenthal Spätburgunder Beerenauslese 2011, Weinhaus Peter Kriechel, Ahr

Ravintola Näsinneulan menu on yhdistelmä hienoja raaka-aineita ja tyylikästä kekseliäisyyttä. Pidin siitä, että menussa oli rohkeita, jännittäviäkin valintoja mutta myös klassista otetta. Olin vaikuttunut laadukkaista, hyvin valmistetuista ruoka-annoksista, mutta myös erittäin hyvistä viineistä. Kaikkein erityisimpänä jäi mieleen jälkiruokaviini, joka on todellinen harvinaisuus.

Vaikka Ravintola Näsinneula on selkeästi fine-dining-tyylin ravintola, sen tunnelma on lämminhenkinen. Ystävällinen ja ammattitaitoinen palvelu kruunasi hienon ravintolakokemuksen. Lisäksi täytyy vielä mainita mahtavat maisemat, jotka sykähdyttivät illallisen aikana useampaan otteeseen. Upea illalliselämys oli todellakin arjen yläpuolella, usealla eri tavalla. Lämmin kiitos!

*-*-*-*-

Pinot Noir -viikkoon osallistuvat ravintolat tarjoilevat 23.10-29.10 ajan erityisesti teemaviikon menuun sovitettuja saksalaisia Pinot Noir viinejä. Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa teemaviikon tarjontaan!

Maukasta Pinot Noir-viikkoa!
Toivottaa,
Viiniblogin Anniina

P.S. Jos haluat lukea enemmän Pinot Noirista rypälelajikkeena tsekkaa esimerkiksi tämä viime vuonna kirjoitettu blogipostaus

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Pinot Noir -viikko 2023 – Ravintola Sasor Tampere

Pinot Noir -viikko 2023 – Ravintola Sasor Tampere

Pinot Noir viikko 2023

– Ravintola Sasor Tampereella –

Pinot Noir teemaviikko on syksyisten menujen juhlaa

Saksan viinitiedotus järjestää vuosittain loka-marraskuun taitteessa Pinot Noir -teemaviikon. Mukana on ravintoloita useasta eri kaupungista. (Tarkan osallistujalistan näet teemaviikkojen kotisivulta.)

Viikon aikana järjestetään myös viinitastingeja. Allekirjoittanut pitää Tampereella tastingin 25.10. Viinibaari Vinnissä ja 29.10. Gastropub Tuulensuussa. Tervetuloa mukaan!

Viiniblogissa keskitytään tällä viikolla kuitenkin viini-ruokapareihin ja Tampereen ravintoloiden tarjontaan. Viiniblogin toisena vierailukohteena oli Ravintola Sasor.

Ravintola Sasor – skandinaavista tunnelmaa

Sorsapuiston laidalla, Tamperetalon naapurissa sijaitseva Ravintola Sasor on keskittynyt skandinaaviseen makumaailmaan. Pinot Noir -teemaviikolla Sasor tarjoilee menun, josta löytyy syksyisiä makuja ja tietysti annoksille sovitettuja sakslaisia Pinot Noir viinejä.

Punajuuricarpaccio ja Peltolan Bluella maustettu tuorejuustomousse *** Pehmeä kurpitsakeitto ja juuressipsejä *** Paahdettua peuran fileetä, Pinot Noir maustevoita, juuresmuhennosta ja paistettuja sieniä *** Porkkanakakkua, tuorejuustojäädykettä ja porkkanasiirappia. 

Ravintola Sasor on sovittanut menuun pääasiassa Pinot Noir punaviinejä, mutta mukana on myös kiinnostava Pinot Noir-valkoviini. Se on tässä kuvassa toinen vasemmalta.

Alkuruoka – Punajuuricarpaccio

Pinot Noir viikon menu saa juurevan, mutta pirteän alun punajuuricarpacciosta.  Peltola Blue-sinihomejuustolla maustettu tuorejuusto toi annokseen pientä suolaisuutta, joka sopi hyvin punajuuren tietynlaiseen makeuteen.

Annokseen on sovitettu viinipari, Franz Hahn Spätburgunder (saksankielinen nimi Pinot Noirille). Viinin maanläheinen juurevuus toimi mainiosti punajuuren maanläheisille aromeille ja punainen marjaisuus toi kivasti pientä lisäaromikkuutta yhdistelmään.

Juurekset sopivat syysmenuun, ja myös Pinot Noir viineille.

Väliin – Kurpitsakeitto

Ravintola Sasorin tarjoilema kurpitsakeitto hiveli lämmöllään ja pehmeydellään. Keitolle tarjottiin punaviinin sijaan Pinot Noirista valmistettu valkoviini, joka olikin luonteva valinta. Punaviini olisi luultavasti jyrännyt keiton mennen tullen.

Valkoisen pinotin pirteä olemus raikasti keittoa, mutta jäin kaipaamaan viiniltä hedelmäisempää olemusta kurpitsakeiton täyteläisyyden rinnalla.

Hyvä ja elegantti Pinot Noir Blanc de Noir -viini olisi erinomainen pari ruoalle, jossa on enemmän hapokkuutta. Kurpitsakeitto oli kuitenkin niin hurmaava, ettei viinin keveys loppujenlopuksi haitannut.

Pinot Noir on monipuolinen lajike, josta voidaan valmistaa myös valkoviinejä. 

Pääruoka – Peuraa ja Pinot Noir maustevoita

Pääruoaksi Ravintola Sasor tarjoilee Pinot Noir-viikolla ”Paahdettua Peuran fileetä, Pinot Noir maustevoita, juuresmuhennosta ja paistettuja sieniä.”

Annoksessa oli lisukkeena myös kesäkurpitsaa ja paprikaa, mutta niitä ei olisi välttämättä tarvittu, sillä varsinaiseen tähtirooliin peuran rinnalla nousivat herkulliset suppilovahverot.

Lasissa tammitettu, nuorekkaan marjaisa Matthias Gaul Pinot Noir antoi hyvin tilaa hienolle pääraaka-aineelle. Se oli sekä maukas, että annosta keventävä, ja sointui hyvin myös Pinot Noir-maustevoin kanssa.

Matthias Gaulin Pinot Noir viini tulee Pfalzin viinialueelta, melko läheltä Ranskan rajaa.

Peura sopii erinomaisesti Pinot Noirille. Tässä annoksessa hurmasivat erityisesti taiten paistetut suppilovahverot.

 

Jälkiruoka – Porkkanakakku

Jälkiruoan porkkanakakku sai hauskan ja erilaisen parin tuorejuustojäädykkeestä. Kermainen, mutta hiukan hapankin jäädyke toimi herkullisesti porkkanakakun makeuden kanssa.

Lasiin kaadettiin Huxelrebe-lajikkeesta valmistettu Auslese-tyylin jälkiruokaviini. Huxelrebe on melko tuntematon lajike, enkä muista että olisin sitä koskaan aiemmin nauttinut. Hedelmäinen ja makea viini oli sopivasti hapokas, ja tasapainoinen kuten saksalaisten viinien kuuluukin olla. On aina ihanaa olla uuden äärellä, ja mukava maistella itsellekin uusia rypälelajikkeita.

Porkkanakakku, tuorejuustojäädyke ja porkkanasiirappi.

Huxelrebe Auslese 2020 Rheinhessenin alueelta oli uusi viinirypäletuttavuus.

Oli mukavaa käydä illallisella Ravintola Sasorissa. Edellisestä kerrasta olikin jo vierähtänyt aikaa ja mielestäni taso oli parantunut. Palvelu oli erittäin ystävällistä ja tunnelma miellyttävä.

Kantavana teemana menussa olivat juurekset joita löytyi kaikista menun annoksista. Pidin siitä, että Keittiömestari Harri Teronen tiimeineen oli tuonut menuun juurevaa ja maanläheistä tunnelmaa, se sopii syksyyn sekä Pinot Noir -viineille.

Pinot Noir -viikkoon osallistuvat ravintolat tarjoilevat 23.10-29.10 ajan erityisesti teemaviikon menuun sovitettuja saksalaisia Pinot Noir viinejä. Lajike on useissa mukana olevissa ravintoloissa edustettuna hienon monipuolisesti. Sitä löytyy muun muassa kuohuviininä, valkoviininä, roseena, tietysti punaviininä ja myös jälkiruokaviininä!

Kanattaa ehdottomasti käydä tutustumassa teemaviikon tarjontaan!

Maukasta Pinot Noir-viikkoa!

Toivottaa,
Viiniblogin Anniina

P.S. Jos haluat lukea enemmän Pinot Noirista rypälelajikkeena tsekkaa esimerkiksi tämä viime vuonna kirjoitettu blogipostaus

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Pinot Noir -viikko 2023 – Ravintola LiV Tampere

Pinot Noir -viikko 2023 – Ravintola LiV Tampere

Pinot Noir viikko 2023

– Ravintola LiV Tampereella –

Pinot Noir teemaviikko on syksyisten menujen juhlaa

Saksan viinitiedotus järjestää vuosittain loka-marraskuun taitteessa Pinot Noir -teemaviikon. Mukana on ravintoloita useasta eri kaupungista. (Tarkan osallistujalistan näet teemaviikkojen kotisivulta.)

Viikon aikana järjestetään myös viinitastingeja. Allekirjoittanut pitää Tampereella tastingin 25.10. Viinibaari Vinnissä ja 29.10. Gastropub Tuulensuussa. Tervetuloa mukaan!

Viiniblogissa keskitytään tällä viikolla kuitenkin viini-ruokapareihin ja Tampereen ravintoloiden tarjontaan. Ensimmäisenä vierailukohteenani oli Ravintola LiV.

 

Ravintola LiV – tyyliä ja taitoa

Tampereen Laukontorin gastronominen helmi on ehdottomasti Ravintoa LiV. Pinot Noir -teemaviikolla ensimmäistä kertaa mukana oleva LiV tarjoilee monipuolisen menun, johon on sovitettu laadukkaita saksalaisia Pinot Noir viinejä.

Mainittakoon, että saatavilla on myös kasvismenu sitä toivoville.

LiV on muutenkin yksi allekirjoittaneen suosikkiravintoloista. Oli ihanaa käydä siellä myös Pinot Noir viikon tiimoilta.

Ankankoipi rilletteä – Tattilientä ja maa-artisokkaa *** Prässättyä häränrintaa – Kurpitsaa ja piparjuurta *** Saksanhirven filettä – Perunagratiinia ja mustatorvisienikastiketta *** Keittömestarin valitsema juusto – Hilloketta *** Mustaherukka- maitosuklaa dacquoise – Mantelikrokanttijäätelöä.

Ravintola LiVissä menun seuraksi saa hyvän kattauksen Pinot Noir viinejä. Kuvassa olevien punaviinien rinnalle löytyy myös Pinot Noir-valkoviini!  (Se oli kuvaushetkellä vielä matkalla ravintolaan.)

Kaksi alkuruokaa – Ankkaa ja Häränrintaa

Alkuruokana Ravintola LiV tarjoili ankankoipi rilletteä, maa-artisokkaa ja kuumaa tattilientä. Taiten valmistettu tattiliemi kruunasi upeasti tämän syksyisen annoksen.

Ankankoipi rilletteä, maa-artisokkaa ja lämmintä, erinomaisen herkullista tattilientä.

Toisena alkuruokana Ravintola LiV:n menussa on prässättyä häränrintaa. Lisukkeista löytyy muun muassa punajuurta, tyrnipikkelöityä talvikurpitsaa, ja ohueksi siivutettua pikkelöityä kesäkurpitsaa sekä yrttiöljyä.

Viinipariksi oli valittu nuori ja hedelmäinen Brogsitter Pinot Noir 2022 Ahr-joen laaksosta.

Ajatuksena tämä nuorekas ja kepeän hedelmäinen punaviini tuntui hiukan jännittävälle valinnalle lihaisan aromikkaan häränrinnan kanssa. Jaksaisiko nuoren viinin leikkisä luonne voimakkaan härän rinnalla?

Mutta, annokset ovat kokonaisuuksia. Brogsitter Pinot Noirin nuorekas hedelmäisyys heittäytyi hauskasti leikkiin kurpitsan ja juuresten pienen makeuden kanssa. Toisaalta hapokkuus kesti myös pikkelöidyn kesäkurpitsan etikkaisen tunnelman.

Silti tässä viini-ruokaparissa on syytä nostaa esiin prässätty häränrinnan maukkaus! Todella mehukas ja herkullinen ja upeasti maustettu liha. Mitä pääruoka toisikaan tullessaan?

Aromikas Häränrinta sai kepeyttä raikkaista lisukkeista. Annos oli lihaisan maukas, mutta ei lainkaan raskas pirteiden lisukkeiden ansiosta. Erityisen hauska tuttavuus oli pikkelöity kesäkurpitsa.

Pääruoka – Saksanhirven filettä

Pääruoaksi Ravintola Liv menusta löytyy saksanhirven filettä, perunagratiinia ja mustatorvisienikastiketta. Pinot Noir on tunnettu erinomaisena riistaviininä, joten odotin tätä viini-ruokaparia kiinnostuneena.

Tammitettu Liebieg Pinot Noir olikin ihana pari mehukkaaksi kypsennetylle saksanhirvelle. Lisukkeiden juurevuus ja sienikastikkeen umami sointuivat melko voimakkaaseen ”pinottiin” upeasti. 18kk tammikypsytys oli tuonut viiniin viehkeää mausteisuutta ja pyöristänyt viinin olemusta. En voi olla kuin ihailematta, miten upealla tavalla LiV tuo esiin raaka-aineiden maut.

Lisäksi oli huikean kiinnostavaa päästä nauttimaan Pinot Noiria Moselin jokilaakson rinteiltä. Mosel kun tunnetaan pääasiassa Rieslingistä ja Pinot Noir tarhoja siellä on vain noin 4% kaikista viinitarhoista.

Hauskan harvinainen viinituttavuus; Pinot Noir-punaviini Moselin jokilaaksosta.

Syksyn parhaita makuja, laadukas upeasti kypsennetty saksanhirvi, juurespyre, viipaleperunaa ja mustatorvisienikastike.

Ravintola LiV:ssä juusto kuuluu osaksi menua

Välijuustona ranskalainen, pastöroidusta lehmänmaidosta tehty sinihomejuusto – Bleu d’Auvergne. Lisäksi päärynähilloke ja Parmesaani muffini.

Jälkiruoka – Mustaherukkaa, mantelia ja maitosuklaata

Jälkiruoan yhteydessä täytyi oikein kysyä, mitä tarkoittaa Dacquoise? Kyseessä on siis kuohkea kakku, jonka valmistuksessa käytetään usein marenkia, hassepähkinää ja manteliakin. Täsä annoksessa manteli oli mukana myös mantelikrokanttijäätelön muodossa. Mustaherukan tehtävä oli raikastaa annosta ja se olikin mantelille syksyisen pirteä makupari.

Jälkiruokana Mustaherukka- maitosuklaa Dacquoise ja mantelikrokanttijäätelöä

Illan viinillisenä kruununa Riesling Spätlese Moselista. Tässä viinissä oli herkullista hedelmää, jälkiruokaan sopivaa makeutta ja tietysti pirteän rieslingmäinen raikkaus.

Tämän postauksen lopuksi voi vain todeta, että Ravintola LiV:n menu kiteytti sen, mikä syksyn mauissa on parasta, riista, sienet ja juurekset. Lisäksi menussa on tarpeeksi pientä yllättävyyttä, ja uusia elämyksiä. LiVissä myös palvelu on aina erinomaista, ihmiset kohdataan rennosti, mutta ammattitaitoisesti. Ravintolan tunnuslause ”Miksi tyytyä hyvään” ansaitsi jälleen paikkansa.

Pinot Noir -viikkoon osallistuvat ravintolat tarjoilevat 23.10-29.10 ajan erityisesti teemaviikon menuun sovitettuja saksalaisia Pinot Noir viinejä. Lajike on useissa mukana olevissa ravintoloissa edustettuna hienon monipuolisesti. Sitä löytyy muun muassa kuohuviininä, valkoviininä, roseena, tietysti punaviininä ja myös jälkiruokaviininä!

Kanattaa ehdottomasti käydä tutustumassa teemaviikon tarjontaan!

Maukasta Pinot Noir-viikkoa!

Toivottaa,
Viiniblogin Anniina

P.S. Jos haluat lukea enemmän Pinot Noirista rypälelajikkeena tsekkaa esimerkiksi tämä viime vuonna kirjoitettu blogipostaus

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Lähteet:

https://www.deutscheweine.de/wissen/rebsorten/weisse-rebsorten/chardonnay/

www.viinitie.fi/collections/kramer

https://www.gaul-weine.de/weine/detail?id=11

https://www.oiv.int/sites/default/files/2022-09/en-distribution-of-the-worlds-grapevine-varieties-2017.pdf

https://www.jancisrobinson.com/ocw

Pinot Noir Ruokapöydässä

Pinot Noir Ruokapöydässä

PINOT NOIR JA SYKSYN RUOKAPÖYTÄ

Kevyt punaviini sopii syksyisiin ruokiin

Yhteistyö Saksan viinien kanssa

Kesä roseeviineineen on jäänyt jo taakse, mutta tuhtien punaviinien talveen on vielä hetki aikaa. Syksy näkyy luonnossa upeana ruskana, syyssateina ja kirpeän aurinkoisina syyspäivinä.

Myös ruokapöydässä voimme nauttia tästä vuodenajasta, tarjoaahan syksyinen luonto meille paljon hienoja raaka-aineita, kuten sieniä, riistaa, marjoja ja juureksia. Näiden ruokien kanssa suositellaan usein Pinot Noir- lajikeen viinejä, ja niiden sanotaan sopivan hyvin syksyisille mauille. Mutta mikä tekee juuri Pinot Noirista hyvän lajikkeen syksyiseen ruokapöytään?

Tervetuloa viiniblogin mukaan maistelemaan kolme Pinot Noir lajikkeen viiniä sekä allekirjoittaneen niille valitsemat food pairingit. Mutta ennen varsinaisiin food-pairingeihin siirtymistä muutama sana itse lajikkeesta…

Puitteet ovat kunnossa, kaunis kattaus, kynttilät, punaviini ja hyvä seura. Mutta mitenkäs ruokapuoli? Mllaisia annoksia näille lautasille pian tarjoillaan?
Kuva: Anniina Schreiner

Millainen lajike on Pinot Noir?

Pinot Noir -lajike tunnetaan kevyehköistä ja herkän vivahteikkaista punaviineistä, joille tyypillisiä piirteitä ovat herkulliset punaisten marjojen, karhunvatukan tai kirsikan suuntaiset aromit, raikas hapokkuus, matala tai keskimääräinen tanniinisuus sekä keveähkö yleisilme. Joillekin ”pinotit” ovat turhankin keveitä viinejä, toiset taas viehättyvät niiden herkistä vivahteista ja raikkaasta tunnelmasta.

”Rypälelelajikkeiden diivanakin” tunnettu Pinot Noir on kasvuympäristönsä suihteen tarkka. Kehittyäkseen elegantiksi viiniksi Pinot Noir -lajike vaatii viileää ja suht kuivaa ilmanalaa ja mielellään kalkkipitoista maaperää. Jos kasvuympäristö on liian lämmin, saattaa viinien herkullisen raikas aromikkuus kääntyä turhan tuhdiksi. Viineistä saattaa tulla turhan alkoholipitoisia ja aromeiltaan hillomaisia.

Euroopassa Pinot Noiria viljelläänkin pääasiassa Ranskassa ja jatkuvasti kasvavissa määrin myös Saksassa. Vaikka monet ajattelevat Saksan olevan valkoviinimaa, niin itseasiassa Saksa on maailman kolmanneksi suurin Pinot Noirin viljelijä Ranskan ja USA:n jälkeen. Saksassa laijkkeesta käytetään toisinaan Pinot Noir nimen ohella nimeä Spätburgunder.

 

Näille viineille etsimme tässä postauksessa hyvät ruokaparit.
Kuva: Anniina Schreiner

Wageck Pinot Noir 2018, 11,99€

Viini ei valitettavasti ole enää saatavilla Alkon valikoimassa (edit: 23.10.23).

Saksassa Pfalzin viinialueen pohjoisosissa sijaitsevaa Weingut Wageckia pyörittävät Frank ja Thomas Pfaffmann. He ovat sukunsa viidennen sukupolven edustajia ja jatkavat 1900-luvun alussa alkaneita viininvalmistusperinteitä. Viinitarhojen maaperä on kalkkipitoista ja sopii hyvin Pinot Noir lajikkeelle. 

Tässä postauksessa mukana oleva viini on tilan ”entry-level”, eli edullisemman hintaluokan viini, josta veljekset ovat ylpeitä. Nettisivuillaan he heittävät haasteen muille maailman viinitilallisille ja kertovat tämän viinin olevan esimerkki siitä, ”miten hyvärakenteisia ja maistuvia tämän hintaluokan Pinot-viinien tulisi olla”. Maistetaan nyt, onko tästä viinistä esikuvaksi edullisen hintaluokan pinoteille.

Maistelukuvaus: Tuoksusta välittyy punaista marjaisuutta, vadelmaa, hapankirsikkaa ja puolukkaa sekä hentoa havumetsän tunnelmaa. Lisäksi löytyy häivähdys savuisuutta ja kevyesti rosmariiniin viittaavaa yrttisyyttä. Suussa viini on kevyt ja matalatanniininen ja saa runkoa pirteästä hapokkuudesta. Jälkimaku on keskipitkä, ja siinä jatkuu punaisten marjojen tunnelma mausteisuuden saattelemana. Keveydestä huolimatta hyvärakenteinen ja lajikkeelleen uskollinen viini, jossa on kyllä hyvä hinta-laatusuhde. 

Tämä olisi sopinut mainiosti sienipiirakallekin, mutta päädyin pyöräyttämään Quiche Lorreine -piirakan. Yhdistelmä oli varsin mainio. Tässä ruokaisassa piirakassa on mukana crème fraîchea ja cheddar-juustoa, jotka tuovat piirakkaan mehevää runsautta ja hapokkuuttakin. Pinot Noirin pirteä hapokkuus raikasti piirakan tunnelmaa.
Tämä viini-ruoka pari sopii loistavasti esim. illanistujaisiin tai syksyisen viikonlopun tunnelmaan.

 

Quiche Lorraine on ruokaisa piirakka, jolle viinipairingiksi sopii Pinot Noirin tyylinen kevyehkö ja raikas punaviini.

Shelter Spätburgunder 2018, 34,99€

(Tuotenumero: 933454, tilausvalikoima)

Badenin viinialueella sijaitsevan Shelter Wineryn tarina alkoi oikeastaan siitä, kun mies ja nainen tapasivat toisensa ja rakastuivat. Hans-Bert Espe ja Silke Wolf tapasivat Geisenheimin yliopistossa, jossa he molemmat olivat opiskelemassa viininvalmistusta. He löivät hynttyyt yhteen ja perustivat 2003 oman pienen (5 ha) viinitilansa. Pinot Noir on tilan tärkein lajike, ja viinit valmistetaan huolella noin 40 vuotta vanhoista köynnöksistä, joita pariskunta hoitaa aktiivisesti.

Tilan nimelläkin on oma, hiukan erikoinenkin tarina. Viinitilan ensimmäiset viinit valmistettiin nimittäin Kanadan ilmavoimien rakentamassa bunkkerissa, joka toimi aiemmin ammusvarastona. Tästä siis nimi shelter – suoja.

Pinot Noiria kutsutaan Saksassa myös Spätburgunder-nimellä.

Maistelukuvaus: Viinin tuoksusta välittyy punaisia metsämarjoja sekä kirsikkaa, herukkaa ja vadelmaakin. Maku seurailee tuoksua täsmällisesti, ja viini on keskitäyteläinen. Tämä viini on täysin kuiva ja saa runkonsa ja ryhtinsä hapokkuudesta. Tanniinisuus on matalahko mutta puraisee kivasti maun loppupuolella tuoden rakennetta viiniin. Pitkässä jälkimaussa on marjaisan hedelmäinen ja kokonaisuuteen sopivalla tavalla karheakin tunnelma.

Tämä viini pääsi ruokapöydässä Parmesan-juustolla höystetyn tattirisoton pariksi…

Parmesan-juustolla ryyditetty tattirisotto löytää herkullisen parin laadukkaasta ja hyvärakenteisesta pinotista.

Pinot Noirista puhutaan usein ”syksyn sienille sopivana viininä”. Täytyy myöntää, että näin kävi tälläkin kertaa ja tämä viini oli loistopari tattirisotolle paristakin eri syystä.

Tärkein syy on ehkä se, että viini jätti tilaa tattien metsäisille aromeille kevyehkön yleisolemuksensa ansiosta. Toinen syy on se, että pinoteissa on usein tiettyä maanläheistä tai metsäistä tunnelmaa, joka sopii luontevasti yhteen sienten oman maun kanssa. Kolmanneksi,  parmesaani on aika hapokas juusto ja sen rinnalla viiniltäkin kaivataan hapokkuutta. Voisi sanoa, että tässä yhdistelmässä risotto tavallaan hillitsi viinin eloisaa hapokkuutta ja viinin olemus pehmeni säestämään tattien tunnelmaa varsin mukavalla tavalla.

Philipp Kuhn Pinot Noir Laumersheimer Réserve 2017, 28,98€

(Kestävän kehityksen sertifikaatti, vegaaninen, tuotenumero 414627, vakiovalikoima)

Kuhnin suku on valmistanut viiniä Pfalzin viinialueella jo ainakin 1700-luvulta saakka. Viimeiset 29 vuotta tätä viinitaloa on luotsannut Philipp Kuhn Junior. Viininvalmistuksen ekologisuus on ollut hänelle tärkeää, ja tämä tila olikin yksi kestävän kehityksen Fair n’Green -sertifikaatin neljästä perustajajäsenestä vuonna 2013. Viinitarhoja talolla on noin 20 hehtaaria, ja kalkkipitoisessa maaperässä kasvaa toistakymmentä eri rypälelajiketta, joista tärkeimpänä punaviinilajikkeena Pinot Noir.

Pinot Noir -viinejä ei kovinkaan usein kypsytetä pitkiä aikoja uusissa tammitynnyreissä, mutta tämä viini on kypsynyt 20 kk ranskalaisissa tammitynnyreissä, joista 40 % on ollut ensimmäistä kertaa käytössä.  

Maistelukuvaus: Melko intensiivisessä tuoksussa yhdistyvät herkullinen marjaisuus ja tammikypsytyksen tuomat mausteiset aromit mukavalla tavalla. Keskitäyteläinen ja kuiva maku seuraa tuoksun aromeja. Siitä voi erottaa mm. kypsää kirsikkaa sekä boysenmarjan tummempia sävyjä. Lajikkeelle tyypillisesti viinissä on melko korkea hapokkuus, ja yhdessä sopivan voimakkaiden tanniinien kanssa viini muotoutuu herkulliseksi kokonaisuudeksi.

Tämä ”pinottien skaalalla” suht runsaan oloinen viini sai parikseen medium-kypsän poron ulkofileen, syksyisiä juureksia ja puolukkasurvosta. Medium-kypsä liha pitää tanniineista, mutta viini ei saa kuitenkaan olla liian vahvan tanniininen, jottei se jyrää poronlihan hienostunutta makua.

Lisukkeiden kohdalla uunijuuresten pieni makeus kaipaa viiniltä hyvää hedelmäistä olemusta ja korkeintaan kohtalaista tanniinisuutta. Puolukkasurvos taas tuo annokseen omat happamat tunnelmansa, ja viinin pitää kestää myös hapokkuutta. Näistä kaikista haasteista tämä viini suoriutui kiitettävästi! Se oli erinomainen pari hienolle raaka-aineelle ja pärjäsi myös lisukkeiden rinnalla mainiosti.

Poron ulkofile ja syysvihannekset nauttivat runsaasta viinistä, joka kuitenkin antaa tilaa hienolle raaka-aineelle.

Kyllä jälleen tuli todettua, että kolme saman lajikkeen viiniä samasta viinimaasta (ja lähekkäin sijaitsevilta viinialueilta) voivat olla hyvin erilaisia. Syksyllä onkin erinomaista aikaa tutustua Pinot Noir viineihin, sillä sienet, riista ja marjat sopivat ruokapariksi tälle lajikkeelle erittäin hyvin. 

Herkullista syksyn jatkoa!
Viiniblogin Anniina

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti ja kuvat: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

viini ja ruoka
ruoka ja viini

Saksalainen punaviini

Saksalainen punaviini

SAKSALAISET PUNAVIINIT

– Mitä ihmettä, Saksako punaviinimaa? –

Yhteistyö Saksan Viinitiedotuksen kanssa
Postaus on kirjoitettu syksyllä 2020 ja sitä on muokattu 10/2022.

Saksa on nouseva punaviinimaa

Jotkut hetket jäävät mieleen pysyvämmin kuin toiset. Muistan edelleen noin 10 vuoden takaisen illanvieton Saksassa, Rheinland-Pfalzin osavaltiossa, kun pöytään nostettiin punaviinipullo, saksalainen tietenkin. Katselin sitä silmät suurina ja totesin, että Suomessa ei juuri saksalaisia punkkuja näy… Illan isäntä alkoi nauraa hohottaa suureen ääneen ”No emmehän me nyt parhaita viinejämme vientiin päästä heh heh”. Kyseessä oli voimakas ja runsas punaviini Pfalzista, ja totta vieköön se viini oli hyvää… (Harmi kyllä en ollut vielä silloin niin vihkiytynyt viineihin, enkä pysty muistamaan viinin nimeä.)

Vaikka Saksa on edelleen valkoviinien valtakuntaa, on punaviinien osuus kasvanut paljon viime vuosikymmeninä. Nykyään peräti jo kolmannes Saksalaisista viineistä on punaviiniä! Pinot Noirilla, eli saksalaisittain Spätburgunderilla on kiistaton kuninkuuspaikka punaisten rypälelajikkeiden määrässä, ja monien mielestä myös laadussa. Saksassa on kuitenkin monia muitakin hienoja punaisia viinirypälelajikkeita ja niistä valmistettuja viinejä. Näistä neljää maistetaan tänään. Tervetuloa Viiniblogin mukaan!

Pinot noir eli Spätburgunder (vas.) on Saksan suosituin tumma rypälelajike.  Dornfelder tulee toisena. Lemberger kasvattaa jatkuvasti viljelyalaansa ja Domina (oik.) on Frankenin alueen erikoisuus. Kuvat: DWI

Pinot Noir kukoistaa Saksan viileässä ilmastossa

Vaikka Saksa on Suomesta katsottuna etelässä, on se kuitenkin viiniköynnöksen näkökulmasta pohjoinen ja viileä maa. Tämä sopii paremmin kuin hyvin viileillä kasvualueilla viihtyvälle Spätburgunder eli Pinot Noir lajikkeelle. ”Pinotin” juuret juontavat Ranskan Bourgognen alueelle, mutta Saksakin on ollut Pinot Noirin koti jo vuosisatoja, vähintään 1300-luvulta saakka, luultavasti kauemminkin.

Viileän ilmaston suoma pitkä kasvukausi mahdollistaa Pinot Noir rypäleiden kehittymisen aromikkaiksi, mutta raikkaan hapokkaiksi niin, että niistä voidaan valmistaa elegantteja ja puhdaspiirteisiä viinejä. Erityisesti ”pinottien” hapokkuus ja keveys tuntuu jakavan mielipiteitä, yleisesti hapokkuus on pinoteissa korkeaa ja tanniinisuus kohtalaista. Tyypillisiä Pinot Noirin aromeita ovat punaiset marjat, kuten vadelma, puolukka, karpalo, jopa mansikka sekä hapankirsikka ja karhunvatukkakin. Toisinaan viineissä on myös kevyen yrttisiä vivahteita. Lisäksi ”pinotilla” on taipumus iän myötä kehittää maanläheisiä, syksyn lehtienkin oloisia tai jopa sienistä muistuttavia sävyjä.

Herkkyytensä ansiosta viinirypälelajikkeiden ”diivaksikin” kutsutulla Pinot Noirilla on kiehtova kyky ilmentää kasvuympäristöään, ja viinien tyyleissä on eroja myös Saksan sisällä. Perinteinen tyyli on kevyt, hedelmäinen, hapokas ja keskitanniininen. Nykyään kuitenkin tuotetaan myös paljon ns. ”kansainvälisemmän tyylin viinejä”, joissa on täyteläisyyttä, tummempaa olemusta ja tanniinisuuttakin. Pinot Noiria tapaa nykyään käytännössä kaikilla Saksan viinialueilla, tärkeimpiä ovat kuitenkin lämpiminä kasvualueina tunnetut Baden, Ahr ja Pfalz.

Pinot toimii hyvin erilaisten ruokien kumppanina. Se jättää mukavasti tilaa myös ruoille, eikä jyrää niitä kumoon vaan ennemminkin tukee niitä.  Saksalaiselle Pinot Noirille loistavia kumppaneita ruokapöytään ovat mm. syksyinen riista, ankka, erilaiset sieniruoat, ja jopa kala, esim. lohimedaljongit. Näin vuodenaikaan liittyen, on paikallaan mainita, että monien viiniasiantuntijoiden mielestä yksi parhaita perinteisen suomalaisen joulupöydän kanssa yhteen toimivia viinejä on, mikäpä muu kuin Pinot Noir.

Dautel Spätburgunder 2017
Edit 2022: Tämän viinin löydät vain ravintoloista, ei saatavilla Alkosta tällä hetkellä

Perheomisteisen Dautel:n viinitilan omistajasuku on viljellyt viiniä jo vuosisatoja, peräti 1500-luvulta saakka. Varsinainen matka maineeseen alkoi kuitenkin 1970-luvulla, kun Ernst Dautel päätti alkaa todenteolla panostaa laatuun. Nykyään tilaa johtaa hänen poikansa, Christian Dautel. Christian sai tutustua tilan töihin kyllikseen jo lapsena ja ehkä tästä syystä hän oli nuorempana vahvasti sitä mieltä, että hänestä ”ei koskaan tule viinitilallista”. Nämä ajatukset kuitenkin muuttuivat ja niin Christian opiskeli viinin valmistusta Geisenheimin yliopistossa ja siirtyi viinitilan johtoon 2014. Württembergin alueella sijaitseva viinitila on 11 hehtaarin kokoinen ja rypäleet kasvatetaan luonnonmukaisesti, vaikkei tilalla olekaan sertifikaattia. https://weingut-dautel.de

Saksaalaisen viinipullon kyljessä saattaa lukea Spätburgunder tai Pinot Noir. Kyseessä on kuitenkin sama rypälelajike.

Rubiininpunaisen viinin tuoksusta välittyy punaista marjaisuutta, vadelmaa, kypsää hapankirsikkaa ja herkkää kukkaisuutta, josta tulee mieleen violetti syreeni. Tuoksussa on myös kevyttä aniksen ja kuivattujen yrttien suuntaista mausteisuutta ja hiukan Pinotille tyypillistä maanläheisyyttä. Viinin hiukan auetessa myös maustepippuriin viittaavaa kevyttä fiilistä saattaa löytää. Suussa viini on raikas, mutta ei lainkaan hyökkäävä, tanniinisuus on kivan pehmeää ja hapokkuus ryhdistää viiniä sopivasti. Keskipitkässä jälkimaussa on kaikuja viinin mausteisuudesta.

Kokonaisuutena laadukas ja tasapainoisen oloinen Pinot Noir. Tällaiselle viinille olisivat klassisia ruokapareja esimerkiksi riistalinnut, miksei ankkakin, hiukan happamalla esim. karpaloiden ryydittämällä kastikkella. Ja nyt seuraa tunnustus… Itse kokeilin tätä vulgaaristi pitsan kanssa ja jeskamandeera sekin toimi erinomaisen hyvin! 

Dornfelder ja värin voima

Saksan toiseksi suosituin punaviinirypäle on Dornfelder. Nimi tarkoittaa vapaasti käänettynä ”piikipeltoa”. Tämä on hyvin harhaanjohtavaa sillä Dornfelderissä, tai muissakaan viiniköynnöslajikkeissa ei ole piikkejä. Toisin kuin monien muiden viinirypälelajikkeiden kohdalla, Dornfelderin alkuperä on tarkasti tiedossa. Lajike syntyi 1950-luvulla, kun August Herold onnistui risteyttämään eri viinirypälelajikkeita keskenään niin, että tumman värinen ja viileälle kasvualueelle sopiva Dornfelder sai alkunsa.

Satoisa ja melko aikaisin kypsyvä Dornfelder on etenkin aiemmin ollut suosittu ”blendauslajike”, eli sitä on käytetty tuomaan väriä sekoiteviineihin. Nykyään Dornfelderiä kuitenkin pidetään arvossa ihan omana itsenäänkin ja sen sanotaan tuottavan tuoksuvia, täyteläisiä ja moniulotteisiakin viinejä, joissa on ryhdikästä tanniinisuutta. Dornfelder saa usein kypsyä tammitynnyreissä, joka tekee viineistä entistä monipuolisempia.

Alkosta löytyy muutamia sekoiteviinejä, joissa on Dornfelderin lisäksi muitakin lajikkeita, mutta Viiniblogi otti tietysti käsittelyyn 100% Dornfelderin.

Passione Doppio 2018
Edit 2022: Tämän viinin löydät vain ravintoloista, ei saatavilla Alkosta tällä hetkellä

Tämän viinin on valmistanut Pfalzin alueella toimiva viiniosuuskunta, johon kuuluu useita eri viinitilallisia. Osuuskunnalle tärkein rypälelajike on Riesling, mutta punaviinien osuus on jatkuvasti nousussa. Erityisyytenä mainittakoon, että heillä on käytössään saksalaisesta Pfalzin metsästä tulevasta tammesta valmistettuja tynnyreitä, joissa valikoidut punaviinit saavat kypsyä ja kehittyä ennen pullotusta. www.weinland-koenigsbach.de

Violettiin kääntyvän viinin väri on tosiaan tumma. Nuorekas tuoksu on makean oloinen ja se tuo mieleen tummia marjoja ja hillomaista kirsikkaa. Maku toistaa tuoksun aromeita ja siinä on havaittavissa selkeää makeutta, mausteisuutta ja kevyttä suklaaseenkin viittaavaa fiilistä. Tanniinisuus on hyvin maltillista.

Yleisilmeeltään pehmeä ja mutkaton puolikuivan tuntuinen viini, jonka hillomainen jälkimaku nostaa esiin myös kuivattujen marjojen aromeita. Tämä viini sopii ihan sellaisenaan huolettomaan seurusteluun tai esimerkiksi suklaan kanssa fiilistelyyn, sillä viini tanniineissa ei ole paljoakaan karvautta, joka voisi riidellä suklaan kanssa. Myös ruoille, joissa itsessäänkin on makeutta. Uskaltaisin itse kokeilla esim. tulisemmankin sorttisen bbq possun kylkeen.

Lemberger maistui Napoleonillekin

Lämmöstä pitävä Lemberger on erilainen kuin monet muut Saksan punaviinilajikkeet, sillä se tarvitsee pitkän ja lämpimän kasvukauden ja viihtyy hedelmäisessä maaperässä. Württenbergin alue Lounais-Saksassa tarjoaa näitä molempia, ja se onkin Lembergerille oiva kasvuympäristö. Kenties kuuluisin Lembergerin ystävä kautta aikain on ollut itse keisari Napoleon, joka nautti näiden tumman väristen viinien siemailusta. Myös Otto von Bismarckin sanotaan mainneen Würtenbergin Lembergerin lempiviinikseen.

Lemberger ei kuitenkaan ole alunperin saksalainen lajike, vaan sen tiedetään saaneen alkunsa nykyisen Slovenian alueella, ja kulkeutuneen sieltä Saksaan 1800-luvulla. Tässä samassa yhteydessä saksalaiseksi nimeksi taisi vakiintua Lemberger, mutta lajike tunnetaan myös nimellä Blaufränkish ja Kékfrankos.

Lemberger viineissä aromien kirjo saattaa olla harvinaisen laaja. Viinien aromeista saattaa löytää mm.  karhunvatukkaa, kirsikkaa ja hapankirsikkaa, luumua, herukoita, karviaisia, seljankukkaa, jopa banaania, suklaata tai vaikka vihreää paprikaankin! Viineillä on hyvä ikääntymispotentiaali ja usein niitä kypsytellään myös tammessa, joka entisestään lisää Lemberger viinien aromien kirjoa.

Alkosta löytyy kaksi 100% Lemberger viiniä. Nyt otetaan maistoon jo aiemmin esitellyn Dautelin tilan Lemberger.

Dautel Bönnigheimer Sonnenberg Lemberger 2016
Edit 2022: Tämän viinin löydät vain ravintoloista, ei saatavilla Alkosta tällä hetkellä

Viinin nimessä oleva Sonnenberg tarkoittaa kirjaimellisesti ”aurinkovuorta” ja kaikki tämän viinin rypäleet ovat kasvaneet tällä Aurinkovuoren viinitarhalla. Täällä saa sadonkorjuuaikaan kiipeillä todenteolla, sillä rinteen kaltevuuskulma on 49 astetta. Jyrkkä rinne mahdollistaa kuitenkin runsaan auringonvalon- ja lämmön, jotka kypsyttävät rypäleet täysin kypsiksi.

Rubiininpunaisen viinin moniulotteisesta, mutta hiukan vienosta tuoksusta välittyy punaista marjaisuutta, kuten kypsää vadelmaa ja kirsikkaa, sekä kevyttä yrttisyyttä. Viinin hiukan hengitellessä myös paahteisen kahvimaisiakin aromeita nousee esiin. Suussa viini on jännällä tavalla sekä keveä, että runsas. Maussa on hapokkuutta, mutta tanniinisuus on pehmeää ja kohtalaista voimakkuudeltaan. Jälkimaku on kuitenkin pitkä ja se tuo mieleen kuivattuja marjoja ja kaikuja viinin hedelmäaromeista sekä lakritsia, kevyttä yrttisyyttä ja maustepippuriakin.

Tässä keskitäyteläisessä viinissä on ainesta meditaatioviiniksi varsinkin nille, jotka eivät kaipaa viiniltä kovin tuhtia yleisolemusta. Tämä sopii rauhalliseen ja kiireettömään fiilistelyyn ja pohdiskeluun ihan sellaisenaankin. Ruokapöydässä tämä voisi olla hyvä kaveri esim. syksyiselle sienipiirakalle, pienriistalle ja risotonkin kanssa voisi tätä kokeilla. 

Miten olisi Domina Frankenista?

Yksi ehkä maailman erikoisimmin nimetyistä viinirypälelajikkeista on Domina. (Jos haluat googlata tämän viinirypälelajikkeen kuvan, kannattanee käyttää hakusanana esim. ”wine grape domina” tai pitäytyä ihan vain tämän blogin kuvissa.) 😉

Domina on siis viinirypälelajike, jonka vanhemmat ovat Spätburgunder ja Portugieser. Vuonna 1927, nämä lajikkeet risteytettiin tarkoituksellisesti ja näin sai Domina alkunsa. Lajikkeena se on melko mukautuvainen, eikä se nirsoile kasvuympäristön suhteen paljoakaan. Valtaosa Saksan dominaviljelmistä on Frankenin alueella, eikä näitä viinejä viedä kovin paljon Saksan ulkopuolelle. Meiltä Suomesta löytyy Alkon valikoimasta kuitenkin yksi Domina rypäleestä valmistettu punaviini, joka on pakattu hauskasti Frankenin alueelle tyypilliseen Bocksbeutel pulloon. Domina-viinit ovat yleensä täyteläisiä, hedelmäisiä ja tumman värisiäkin, kokeillaanpas miten nämä piirteet näkyvät tässä ”Suomen ainoassa” domina-viinissä.

Winzer Sommerach Domina Trocken 2018
Hinta: 18,52€
Edit 2022: Maistelukuvaus on tehty syksyllä 2020 joten se ei välttämättä pidä paikkaansa enää.

Tämän viinin on tuottanut vuonna 1901 perustettu Frankenin alueen vanhin viiniosuuskunta. Edelleenkin viljelijäperheiden omistamaan osuuskuntaan kuuluu nyt 90 jäsentä. Heihin kaikkiin voit tutustua osuuskunnan nettisivuilla. Nimestä vielä lyhyesti, että  Sommerach viinitarhan nimi viittaa “paikkaan joen aurinkoisella puolella”. https://www.winzer-sommerach.de

Alkon ainoa Domina-punkku on pakattu linjakkaaseen, uudentyyliseen, Bocksbeutel pulloon.

Melko tumman ja purppuran sävyisen viinin nuorekkaan oloisessa tuoksussa on tummiin marjoihin viittaavaa aromikkuutta, kuten boysenmarjaa, mustikkaa ja vadelmaakin. Mukana on myös vaniljasta mustuttavaa makeaa mausteisuutta. Maku toistaa tuoksun aromeita ja jälkimausta saattaa löytää viittauksia tummaan suklaaseen.

Keskitäyteläinen ja keskitanniininen viini on notkea ja yleisilmeeltään kuitekin melko pehmeä vaikka hapokkuuttakin on. Tälle viinille voisi sopia esim. pippurinen ja kermainen härkäruukku, tai mausteisemmankin puoleiset liharuoat. Myös pastaa ja pitsaakin voi kokeilla tämän domina-viinin kaveriksi.

Pfalzin viinialue on yksi Saksan lämpimimpiä seutuja. Täällä viiniblogia kirjoittava Anniina maistoi ensimmäistä kertaa elämässään saksalaista punaviiniä. Kuva: DWI

Saksa on selkeästi nouseva punaviinimaa, jonka tärkein ja kiinnostavin lajike on Pinot Nor eli Spätburgunder. Alkosta löytyy jo 33 saksalaista ”Pinottia” ja suomalaisten ravintoloidenkin viinilistoilla näkyy nykyään ilahduttavan paljon saksalaisia punkkuja. Etenkin nyt lokakuun lopussa on erinomainen tilaisuus maistella näitä viinejä, sillä Saksan viinit järjestää tänäkin vuonna Pinot Noir -viikon 24-30.10.2022. 

Mukana eleganttien punaviinien ystäviä hemmottelemassa ovat:
Espoosta: Villa Lilla
Helsingistä: W30
Mikkelistä: Bistro Holvi
Tampereelta: Gastropub Tuulensuu, Ravintola Henriks ja Ravitsemusliike Aisti, joka tarjoilee Pinot Noir viineihin sovitettua menua kokonaisen kuukauden ajan.
Turusta: Kakolanruusu, The Tasting room ja Viinibaari Vinho

Hyvää syksyn jatkoa ja leppoisia punaviinihetkiä kaikille Viiniblogin lukijoille! Alla olevaa kuvaa klikkaamalla näet videon, joka on kuvattu 2020 Pinot Noir viikkoon liittyen. (Linkki aukeaa Facebookiin.)

Terveisin,
Viiniblogin Anniina
P.S. Sattuipas muikea ilme tähän videon pysäytyskuvaan… 😀

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Lähteet:
Mukana olevien viinitilojen omat nettisivut
Saksanviinitiedotus.fi
Germanwines.de
Wein Plus Lexicon
Jancis Robinson, Hugh Johnson (2013) ”The World Atlas of Wine”, 7th edition.

Kuvat:
Germanwines.de, Deutches Wein Institut, Anniina Schreiner

Osa postauksen viineistä on saatu tuotenäytteinä tätä blogitekstiä varten.