Rönnvikin viinitila

– Viiniblogi matkailee-
– osa 1 –

Viinimatkailua kotimaassa

Oletko koskaan käynyt suomalaisella viinitilalla? Nyt jos koskaan kannattaa ottaa tällainen vierailu kesän ohjelmaan. WineandBeyond.fi viiniblogin ensimmäisenä vierailukohteena on Rönnvikin Viinitila Pälkäneellä.

Kävimme ystäväperheemme kanssa pienellä mökkireissulla Pälkäneellä ja sattuipa niin, että huomasin mökin sijaitsevan aivan Rönnvikin Viinitilan vieressä. En tietenkään voinut jättää tilaisuutta käyttämättä, joten otin yhteyttä ja sovin visiitin…

Meidät ottaa vastaan viinitilan hyväntuulinen “vanha Rouva” Eila Rönni.

Samalla suvulla 150 vuotta

Rönnvikin tila sai alkunsa jo 1800-luvun puolivälissä, kun kihlakunnan kirjurina toiminut kamreeri Schrey rakennutti tilan idyllisen päärakennuksen. 1869 tila siirtyi Vihtori Aleksanteri Kustaanpojalle, joka otti sukunimekseen Rönnvik ja alkoi isännöidä tilaa. (Rönn tarkoittaa muuten pihlajaa ruotsiksi).

Suomen itsenäistymisen aikoihin, 1900-luvun alkupuolella sukunimi suomennettiin Rönniksi, joka siis on edelleen omistajasuvun nimi.

Nykyinen isäntä Kalle Rönni on luotsannut sukutilaa vuodesta 2008 lähtien, mutta meidät ottaa vastaan viinitilan ”vanha Rouva”, hymyilevä Eila Rönni. Lapset pääsevät temmeltämään leikkipaikalle ja me aikuiset kuulemme lisää tilasta, marjaviinien valmistuksesta ja pääsemme tietenkin myös maistamaan melkoisen kavalkadin viinejä.  

Eila Rönni kertoo, että tilalla on valmistettu marjaviinejä neljännesvuosisata, tarkemmin sanottuna helmikuusta 1995 asti.

”Olimme ensimmäisiä, joka sai tilaviinin myyntiluvan tässä maassa. Silloin kun lain valmistelu oli loppuvaiheessa soitimme ministeriöön lähes päivittäin ja kysyimme – Joko se on allekirjoitettu, joko voimme avata puodin?  Lopulta sieltä soitettiin meille päin, – Nyt on allekirjoitettu, avatkaa puoti. Ja niin me avasimme 10.6.1995”.

Tuotevalikoimassa on 15 erilaista viiniä, 4 viinin maistelupakettiin saa kukin valita itseään kiinnostavat viinit.

Miten marjaviinit valmistetaan

Marjaviinien valmistaminen eroaa toki rypäleviinien valmistamisesta, mutta myös yhtäläisyyksiä on paljon.

”Tietenkin aluksi tarvitaan hyvät puhtaat raaka-aineet” Eila kertoo. ”Marjaraaka-aine viineihin saadaan omalta ja naapuritiloilta. Sato korjataan elokuussa. Sadon määrä ja laatu riippuvat kesän kasvuolosuhteista, mitä lämpimämpi kesä sitä enemmän sokeria marjoihin ehtii kertyä. Joka vuosi kukin marjalajike tuottaa omanlaisensa sadon.”

Kaikki alkaa marjojen poiminnasta ja pakastamisesta Pakastaminen säilyttää marjat tuoreina siihen asti kunnes viini halutaan valmistaa. Kun aika on kypsä, marjat sulatetaan, puristetaan mehuksi ja laitetaan käymään 2000-5000 litran kokoisiin käymistankkeihin.

“Viinimarjoissa on paljon enemmän happoja kuin viinirypäleissä. Hapokkuutta on pakko laimentaa vedellä, jotta viinistä tulee hyvä.” Eila Rönni kertoo. “Sokeria lisätään sen mukaan miten vahvaksi alkoholipitoisuuden toivotaan nousevan käymisen aikana ja hiiva on samaa mitä rypäleviininkin valmistuksessa käytetään, se tulee meille Keski-Euroopasta.”

Kaikki viinit maistellaan valmistuksen aikana moneen kertaan ja niitä seurataan erilaisilla mittauksilla. Käyminen kestää noin kuusi viikkoa, mutta viiniä kypsytellään vielä muutamia kuukausia tankissa ja sen lisäksi myös pullossa. Käymisen aloittamisesta menee noin vuosi siihen, että viini on myynnissä. ”Viinin on hyvä vähän rauhoittua pullossa ennen myyntiin laittamista, se tasaa aromejakin.” Eila Rönni kertoo.

“Parasta marjaviineissä on tuoreus ja raikkaus, ja ne kannattaa nauttia nuorena maksimissaan 2v ikäisenä sillä ne eivät yleensä parane säilytyksen aikana.”

Tansivat kuohuviinit

Rönnvikin tilalla valmistetaan myös kuohuviiniä nimeltään Kylmänkukka. ”Tämä viini saa nimensä harvinaisesta kylmänkukka kasvista, jota täällä tilan mailla kasvaa”.

Kylmänkukka kuohuviini valmistetaan perinteisellä kuohuviinimenetelmällä. Ensin käytetään perusviini, sitten se pullotetaan ja viini käy toisen käymisensä pulloissa. Toisen käymisen aikana syntyvä hiilidioksidi sitoutuu viiniin ja muodostaa sen kuplat.

”Meidän kuohuviini valmistetaan perinteisellä menetelmällä, samalla mitä samppanjan valmistuksessa käytetään. Pullot myös tanssitetaan käsin.” Tanssittaminen tarkoittaa hiivasakan ohjaamista pullon kaulaan, niin että sakka on helppo poistaa ennen pullon lopullista korkitusta.

Kuohuviinin tanssituksen loppuvaiheessa pullot ovat aivan ylösalaisin.

Suomen tilaviinien parhaimmistoa

Rönnvikin viinitilan viinit ovat menestyneet myös kilpailuissa. Esimerkiksi 2017 tila voitti Suomen tilaviini-kilpailussa peräti neljä sarjaa kuudesta.

Tämän kuulen vasta jälkeenpäin, mutta juuri nyt Eila kaataa minulle lasiin viiniä ja kysyy, mistä arvelen sen olevan valmistettu. En tiedä, mutta arvaan “karviaisesta”. “Tämä on valmistettu viherherukasta, joka on melko harvinainen muunnos tutummasta mustaherukasta” Eila kertoo.

Omaksi suosikikseen Eila kertoo Egil nimisen karviaisviinin, joka on saanut nimensä viikinkipäällikkö Egilin mukaan.

 

Tarina kertoo, että Egil joukkoineen oli aikoinaan seilannut Kyllönjokea pitkin ryöstöaikeissa, mutta Laitikkalan kylän rohkeat miehet olivat kaataneet hurjan viikinkipäällikön. Tämä viini onkin kunnianosoitus hämäläismiesten rohkeudelle. Eilan mukaan Egil on hyvä seuralainen ruokapöytään kalan ja siipikarjan kanssa ja vaikka meillä ei olekaan tässä maistelussa mukana ruokaa uskon minäkin, että nämä ruoka-aineet sopisivat tähän viinin hyvin.

Itse pidän kuivasta valkoherukkaviinistä, Kamreerista, joka on toki erilainen kuin valkoviinit yleensä, mutta erittäin kivalla tavalla viinillinen eikä esimerkiksi ollenkaan mehumainen. Omaan kuivahkoon makuuni sopii myös tummanpunainen Kostian Kutsu, mustaherukkaviini. ”Näissä viineissä ei ole lainkaan tanniinia, monet ihmiset jotka eivät voi juoda punaviiniä esimerkiksi päänsäryn takia pitävät Kostian kutsusta. Ruokapöytään suosittelen sille lihaa tai vaikkapa riistaakin” Eila kertoo.

 

 

Jälkiruokaviinejäkin maistelemme ja niistä mieleeni jää Ilmoilan Impi Vadelmaviini, joka on saanut nimensä Eila Rönnin kotikylän, Ilmoilan mukaan.  Maistelusetin makein viini on aiemmin maistetun viherherukkaviinin jälkiruokaversio, jossa on sokeria huimat 150g/l. Se ei kuitenkaan tunnu maultaan mitenkään imelälle sillä myös hapokkuutta on reilusti mukana tasapainottamaan makeutta.

Rönnvikin viineistä kahta (Kamreeria ja Kostian kutsua) näyttää tällä hetkellä olevan Alkon tilausvalikoimassa, mutta myös tilan puodista niitä saa ostaa mukaansa.

Seuraavaksi Eila esittelee meille viisi vuotta tammitynnyrissä kypsytetyn Calvados tyylisen Omenaviini-brandyn, joka on saanut nimensä Kamreeri Schreyltä.

Maistan sitä varauksella, sillä en yleensä pidä liiemmin väkevistä alkoholijuomista, ne tuntuvat jotenkin ”pistäviltä”. Varmaan tästä johtuen makuni on esim. konjakin suhteen niin kallis, etten senkään puolesta niitä juuri koskaan nauti… Kamreerin omenatisle kuitenkin yllättää pehmeydellään ja sopivalla konjakkimaisuudellaan. Tätä voisi kahvin kaverina joskus juhlissa vaikka nauttiakin.

 

Kiinnostava kotimaan matkakohde

Laitikkalan kylä Pälkneellä on saanut lempinimekseen ”makukylä”. Samalla kylällä aivan pienten etäisyyksien erottamana sijaitsevat Rönnvikin Viinitila, Heikkilän Juustola, Suttisen marjatila ja Maaseutumyymälä Kesänmaku. Lisäksi Rönnvikin tilalla sijaitsee Berit Sohlberg-Kukon leipomo saaristolaisleipineen.

Oluen ystäville on kiinnostava tieto, että tilalla toimii myös Olutpajan panimo, jota pyörittää eri yrittäjä, mutta oluita on saatavilla tilan myymälästä, samoin kuin viinejäkin.

Tavallisena vuonna Rönnvikin Viinitilalla poikkeaa noin 10.000 vierasta ja tänä vuonnakin vierailijat ovat erittäin tervetulleita. ”Meillä on satojen paikkojen terassi tässä pihamalla ja tietysti huomioimme hygienian ja kaikki uudet säädökset mitä tänä vuonna toimintaan liittyy” Eila Rönni vakuuttaa. ”Tänään saamme iloksemme järjestää hääjuhlan, on mukavaa kun on hiljaisen kevään jälkeen tapahtumia ja vilskettä.”

Kiitämme kiinnostavasta visiitistä ja piipahdamme vielä viinipuodin puolella ennen mökille paluuta.

Viinipuodista tarttuu mukaan muutama Olutpajan olut isännälle saunaolueksi ja itselleni Kamreerin kulta, joka on raikas raparperista valmistettu siiderin tyylinen, miedosti hiilihapotettu viinijuoma. Myös Kylmänkukka kuohuviini pääsi kyytiimme, ajatuksella että juhannusta on hienoa juhlistaa suomalaisella kuohuviinillä.

 

Kylläpä maistui Kamreerin kulta mahtavalle rantasaunan pehmeiden löylyjen jälkeen auringonlaskun aikaan.

Kiitos, että vietit hetken viiniblogin parissa. Erinomaisen hyvää vointia, aurinkoista fiilistä ja mukavaa elämyksellistä kesää toivottaa kaikille lukijoille Wineandbeyond.fi!

Seuraa viiniblogia Facessa tai Instassa

Teksti: Anniina Schreiner
Kuvat: Anniina Schreiner, Eila Rönni, Rönnvikin viinitila

Ellet ole Facebookissa tai Instagranissa voit sivun alareunassa voit liittyä Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.