Silvaner Frankenin helmi

Silvaner Frankenin helmi

SILVANER FRANKENIN HELMI

– Se toinen saksalainen valkoviinilajike –

Silvaner parrasvaloissa

Yhteistyö Saksan viinitiedotuksen kanssa.

Valkoviineistään tunnettu Saksa on saanut paljon mainetta Rieslingin kotiseutuna. Riesling ei ole kuitenkaan ainoa lajike, josta Saksassa tuotetaan laadukasta viiniä ja onkin aika nostaa parrasvaloihin Silvaner, ”se vähemmän tunnettu valkoviinirypäle”. 1960 ja 1970-luvuilla Silvanerin maine tahriintui massatuotannon puristuksessa mutta nykyään lajikkeesta tuotetaan erinomaisia laatuviinejä. Otetaan siis katsaus tähän tutustumisen arvoiseen ja perintekkääseen rypälelajikkeeseen. Tervetuloa Viiniblogin matkaan!

Silvaner on ohutkuorinen, hyvin maaperää ja kasvualuettaan ilmentävä valkoinen rypälelajike. Kuva: DWI

Silvaner on yksi mailman vanhimmista tunnetuista viinirypälelajikkeista ja ensimmäinen sen  viljelystä kertova dokumentti on peräti vuodelta 1659. Muinaiset kirjanpitotositteet osoittavat, että Silvaner köynnöksistä maksettu hinta oli noin kaksinkertainen verrattuna muihin sen ajan viiniköynnösten taimiin.

Silvanerin vanhemmat ovat jo keskiajalla tunnettu Traminer ja Österreichisch Weiss (suomennettuna Itävaltalainen Valkoinen), joiden luonnollisen ristetymisen tuloksena syntyi Silvaner. Traminerilla on myös sukulaissuhde Pinot Noiriin, vaikkakaan ei ole pystytty osoittamaan kumpi on lapsi ja kumpi vanhempi.

Nykyään Silvanerin huippualuetta on Saksan Franken, jossa se on kaikkein viljellyin rypälelajike. Frankenin maaperä ja kasvuolosuhteet sopivat lajikkeelle erinomaisen hyvin. Täällä edes Saksassa muuten niin hyvin menestynyt Riesling ei pärjää laadussa Silvanerille. Frankenin maaperä ja kasvuolosuhteet yksinkertaisesti sopivat Silvanerille paremmin.

Yksi syy tähän lienee myös se, että Silvaner-köynnös kukkii aiemmin kuin Riesling. Varhainen kukkimisajankohta altistaa lajikkeen keväthallalle. Ajan myötä tämä on johtanut siihen, että Silvaner on saanut Frankenin viileässä ilmastossa parhaat kasvupaikat, jotka saavat eniten auringonvaloa ja lämpöä. Auringon energia yhdessä viileän kasvuympäristön ja kalkkipitoisen maaperän kanssa auttavat Silvaneria tuottamaan rypäleitä, jotka ovat aromikkaita ja joista saadaan konsentroituneen elegantti viini.

Saksan Franken on Silvanerin kotiseutua.  Kuva: DWI

Määrä ei korvaa laatua

Silvaner on luonteeltaan suurisatoinen lajike. Tämä taipumus houkutteli menneinä vuosikymmeniä monia viinitilallisia lajikkeen kasvatukseen. Tässä piilee kuitenkin ansa, sillä jos satomäärien annetaan kasvaa, eli toisin sanoen jos viljelijä tekee määrää laadun kustannuksella, tulee viinistä helposti aromimaailmaltaan latteaa ja tylsää, ammattikielellä sanottuna neutraalia.

1960-luvulla Silvaner eli määrällistä kukoistuskauttaan, ollen Saksan eniten viljelty rypälelajike. Suurisatoisena se sopi aikansa “hittiviinin” Liebfraumilchin tuotantoon, jossa sitä sekoitettiin muihin lajikkeisiin. Valitettavasti siinä samalla Silvaner menetti maineensa.

Silvaner pystyy kuitenkin tuottamaan erinomaista valkoviiniä, mutta se vaatii viljelijältä halua panostaa laatuun enemmän kuin määrään, ja myös työtä viinitarhalla, jotta satomäärät pysyvät kurissa.

Nykyään Silvanerin viljelyala on vain 4,6% Saksan viinitarhojen pinta-alasta ja laadussa on tapahtunut huimia harppauksia. Voidaankin sanoa, että Silvaner elää parhaillaan toista, laadullista kukoistuskauttaan.

Silvanerin aromimaailmasta löytyy usein omenaa, meloonia, kivellisiä hedelmiä kuten aprikoosia tai persikkaa, mehevää sitruksisuutta sekä yrttisiä ja maamaisiakin aromeita.
Kuva: DWI

Silvaner, Riesling, Rieslaner

Saksan valkoviineistä puhuttaessa ei voi välttyä ajattelemasta Rieslingiä, joka onkin ”kaikille tuttu” saksalainen rypälelajike. Molemmilla lajikkeilla on taito ilmaista hyvin kasvupaikkaansa ja maaperää, mutta Silvanerin kasvukausi on lyhyempi ja se kypsyy noin kaksi viikkoa ennen Rieslingiä. 

Rieslingiin verrattuna Silvanerin aromikkuus on usein hiukan herkempää ja viinien hapokkuus lievempää. Tämä puhuu Silvanerin puolesta esimerkiksi valittaessa viiniä äyriäisille tai vaalealihaisille kaloille, joiden oma maku saattaa joutua jyrätyksi turhan voimakkaan viinin rinnalla.

Ihminen on kekseliäs ja kokeilunhaluinen, joten ei ole oikeastaan kummakaan, että Silvaner on kokeiltu risteyttää Rieslingin kanssa. Tuloksena tästä on ”luovasti” nimetty Rieslaner-lajike. Rieslaner on osoittautunut hyväksi jälkiruokaviinien valmistuksessa, joita Alkonkin valikoimasta näyttää löytyvän tällä hetkellä ainakin kaksi erilaista.

Tänään Viiniblogin maistelussa on kuitenkin puhtaita 100% Silvaner viinejä. Näistä kaikki ovat myös saatavilla Alkosta.

Kolme saksalaista silvaneria. Keskimmäinen on pakattu linjakkaaseen, litteään pulloon, joka on päivitetty versio Frankenin alueen Bocksbeutelista.

Winzer Sommerach Sommeracher Kabinett Trocken Silvaner 2019

Hinta, 17,07€

Tämän viinin on tuottanut vuonna 1901 perustettu Frankenin alueen vanhin viiniosuuskunta. Perustajajäseninä oli 15 viininviljelijäperhettä, jotka yhdistivät voimansa. Osuuskunta on edelleenkin viljelijäperheiden omistama ja on sittemmin kasvattanut paitsi laadukkaita rypäleitä, myös jäsenmääräänsä. Tällä hetkellä omistajaperheitä on 90. Heihin kaikkiin voit tutustua osuuskunnan nettisivuilla. Nimestä vielä lyhyesti, että  Sommerach viinitarhan nimi viittaa ”paikkaan joen aurinkoisella puolella”. https://www.winzer-sommerach.de

Viehättävästä tuoksusta voi löytää mehevää päärynää, persikkaisuuttakin ja kypsää sitruunaa sekä mineraalisuuteen viittaavaa fiilistä. Maku on kuiva ja herkullisen hedelmäinen. Viinissä on kepeä yleisilme, hapokkuus on pirteää, mutta ei päällekäyvää. Aromeiltaan maku seurailee tuoksua ja jälkimaussa on kevyttä ja raikasta salviaan viittaavaa yrttisyyttä. Kun viini hiukan lämpenee lasissa, niin tuoksusta ja jälkimausta voi löytää sellaista kevyttä maamaista aromikkuutta, joka usein liitetään Frankenin alueen viineihin. Vinkkinä ruokapöytään; muista tämä, kun mietit viiniä rapujuhliin. Myös muille äyriäisille- ja vaalealihaisille kaloille.

Brennfleck Sulzfelder Sonnenberg Silvaner Alte Reben 2019

Hinta: 16,89€

Brennfleckin viinitila on ollut saman suvun hallussa pitkälti yli 400 vuotta ja sitä pyörittää tällä hetkellä suvun 13. sukupolvi, Susanne ja Hugo Brennfleck. Tila kertoo pyrkivänsä kohti luomutuotantoa, vaikka heillä ei ainakaan vielä ole luomusertifikaattia. Tämä viini on valmistettu vanhoista (yli 30-vuotiaista) köynnöksistä, jotka kasvattavat rypäleitään Frankenissa, tarkemmin sanottuna Sonnenberg palstalla Sulzfelder am Main kylän tuntumassa. https://www.weingut-brennfleck.net/weinlagen

Tuoksussa tuntuu keltaista luumua, lempeää sitruksisuutta ja kevyttä kukkaisuutta, myös raikasta yrttisyyttä. Vihjauksia Frankenin Silvanerille tyypilliseen maamaisuuteenkin saattaa löytää. Suutuntumaltaan viini on kevyt, mutta kallellaan keskitäyteläisen suuntaan. Maussa on hedelmäisyyttä, hapokkuutta, mineraalisuutta ja se seurailee tuoksun aromeita. Jälkimaku on pitkä ja siinä vuorottelevat mukavalla tavalla hedelmäiset ja raikkaiden yrttien aromit. Ruoan suhteen vinkkinä sellainen, että pääsin maistamaan tätä paistetun kuhan, juureslisukkeen, perunapaistoksen ja beurre blanc kastikeen kanssa, oli erinomainen yhdistelmä.

Winzergenossenschaft Herxheim am Berg Silvaner Trocken 2019

Hinta: 12,98€
Kevyempi lasipullo

Tämä viini tulee Pfalzin alueelta, joka tunnetaan yhtenä Saksan lämpimimmistä viinialueista. 1930-luvulla perustettu viiniosuuskunta viljelee useita eri rypälelajikkeita, myös Silvaneria. Heille on tärkeää, että viinit ilmentävät niin rypälelaijikettaan kuin myös Pfalzia viinialueena. Viini on pakattu kevyeeseen lasipulloon, joka on aina ilahduttavaa.  https://www.wg-herxheim.com

Houkutteleva ja trooppisen hedelmäinen tuoksu tuo mieleen mehevän ananaksen ja punaisen omenan sekä kypsän situksisuuden, kukkaisuuttakin saattaa tuoksusta löytää. Viini on kuiva ja maku seurailee tuoksua. Yleisilme on lämpimän hedelmäinen, jota mukava hapokkuus raikastaa sopivasti. Suutuntuma on kevyehkö, mutta kallellaan keskitäyteläiseen suuntaan. Viinin hiukan lämmetessä esiin nousee myös hunajaisuuteen viittaavaa tuoksua. Jälkimaku on pitkä ja kevyesti nielua lämmittävä. Ruokapöytään suosittelisin tätä kaveriksi paistetulle kalalle ja esimerkiksi sitruunarisotolle, tällaista yhdistelmää pääsin itse kokeilemaan ja se oli perfecto. Myös kanan tai kalkkunan kylkeen hyvä kaveri.

Silvaner terttuja auringossa. Kuva: DWI

Ruokapuolelta yksi Silvanerin klassinen kaveri on kevään herkku, parsa. Myös syksyisten ruoka-annosten kanssa Silvaner sopii erinomaisesti yhteen ja esimerksi paistettu kala juureslisukkeilla saa hiukan täyteläisemmän suuntaisesta Silvanerista oivan kumppanin. Lisäksi nyt rapukauden ollessa parhaillaan Silvaner kannattaa ehdottomasti pitää mielessä yhtenä rapujuhlien viinivaihtoehdoista. Muutkin äyriäiset ja kalaruoat sopivat Silvaner viinien kanssa hyvin yhteen samoin kuin kana tai kalkkuna.

Lopuksi vielä mainintana, että kaikki kolme tämän postauksen viiniä ovat 100% Silvaneria ja laadultaan hyviä. Silti Silvaneria käytetään edelleen sekoitteissa muiden rypälelajikkeiden kanssa ja niissä laatu on vaihtelevaa. Kannattaa siis harjoittaa pientä valppautta Alkon viinihyllyllä Silvaner-viiniä valitessaan.

WineandBeyond.fi järjesti Saksan viinien kanssa Etäviinitastingin Facebookissa 2021. Voit edelleen katsoa tastingin klikkaamalla allaolevaa kuvaa. (Linkki aukeaa Facebookiin.)

Tästä videosta näet, miten Silvaner-viikko näkyi Tampereella vuonna 2020. 

Hyvää alkavaa syksyä ja mainioita Silvaner-viinien maisteluita!
Terveisin,
Viiniblogin Anniina

 

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Lähteet:
Silvaner booklet by Wines of Germany
Saksanviinitiedotus.fi
Germanwines.de
Jancis Robinson, Hugh Johnson (2013) ”The World Atlas of Wine”, 7th edition.

Kuvat:
Germanwines.de, Deutches Wein Institut

Roseeproseccot testissä

Roseeproseccot testissä

ROSÉ PROSECCOT TESTISSÄ

Pinkin Proseccon ensimmäinen kesä

Viinien maailma on toisaalta eloisa, mutta toisaalta hyvin staattinen. Etenkin Euroopassa viinialueiden perinteet ovat vahvoja ja melko harvoin tapahtuu mitään suuria, mullistavia muutoksia. Tällaiseksi voitaneen kuitenkin lukea Roseeproseccon markkinoilletulo 2020 marraskuussa. 

Tässä postauksessa on maistelussa kahdeksan erilaista roseeproseccoa. Näitä ”Roseccoja” kokoontuivat heinäkuisena iltapäivänä kanssani maistelemaan Eija, Risto, Marika, Ari ja Johanna. Raadin joukkoon mahtui sekä kuivien että puolikuivien kuohareiden ystäviä, näin saimme testiin monipuolista näkemystä. Viinit maisteltiin sokkoina, maistajat eivät tienneet, mitä viinejä maistelevat. Ykkössijan jakoivat kaksi viiniä tasapisteillä, jokunen yllätyskin testissä paljastui.

Roseeproseccoja löytyy monissa eri sävyissä ja toinen toistaan koristeellisemmissa pulloissa.

Roseeprosecco-testin tulokset:

Tässä tulokset, ensimmäisenä parhaiten sijoittuneet.

Piccini Prosecco Rosé Extra Dry 2019, 14,99€

Testin kallein viini menestyi testissä mainiosti. Aromeista löytyi mukavasti punaista marjaisuutta ja myös persikan sävyistä hedelmäisyyttä. Tasapainoinen maku oli pitkä ja hedelmäinen. Pullon vahva muotoilu herätti ajatuksen siitä, että tämä olisi hyvä tuliainen. Itseasiassa pullojen paljastusvaiheessa eräs raatilainen totesi, ”tämänhän minä juuri ostin viime viikonloppuna tuliaiseksi ystävälle”.

Myös väri sai kehuja ja muutenkin raati tuntui olevan sitä mieltä, että roseeproseccon kuuluu selkeästi erottua vaaleasta proseccosta sävyltään ja aromeiltaan. Kuohu puolestaan ei herättänyt suuria tunteita suuntaan eikä toiseen. Hiukan kestävämpi kuohu olisi todennäköisesti nostanut tämän viinin koko testin voittajaksi. Nyt siis jaettu ensimmäinen sija 1/8.

Piccini Prosecco Rosé Extra Dry 2019, 14,99€

Divici Organic Prosecco Rosé Extra Dry 2019, 11,68€

Viinin aromeista löytyi päärynää ja omenaa sekä mansikkaa ja vadelmaakin. Raatia miellytti se, että tämän viini aromimaailma oli helposti tunnistettavissa Proseccoksi, mutta siinä oli mukana myös roseeseen viittaava punasävyinen marjaisuus. Maku oli kivan vivahteikas ja kuohu täyteläinen ja kestävä.  ”Tasapainoinen kokonaisuus” kuvaili eräs maistaja tätä viiniä. Hinta-laatusuhde on tässä viinissä oikein hyvä ja moni asia kohdallaan. Hiukan runsaampi hedelmäisyys olisi nostanut tämän viinin koko testin voittoon. Jaettu ensimmäinen sija. 1/8.

Viinien paljastamisen jälkeen raati antoi tälle vielä pulssaa siitä, että viini on luomu, vegaaninen ja vieläpä kevyemmässä lasipullossakin.

Divici Organic Prosecco Rosé Extra Dry 2019, 11,68€

Campo del Passo Prosecco Rosé Extra Dry 2019, 9,98€

Tämän testin edullisin viini oli yllätys kaikille ja se ponnisti testin kolmannelle sijalle. Aromimaailman punasävytteinen marjaisuus oli miellyttävää. Maku oli kuiva ja raikkaan hapokas ja siinä etenkin punaherukka pääsi selvästi esiin. Viinissä oli raadin mielestä palaset kohdallaan. Se ei ollut liian kuiva niille, jotka pitivät puolikuivista viineistä eikä liian makea kuivien viinien ystäville. Maku ja erityisesti jälkimaku saivat kehuja.

Kuplat olivat lasissa runsaat ja myös suussa mousse oli pirteä, vaikkakin sen olisi toivottu kestävän pidempään. Kaunis etiketti miellytti monen silmää. Tämä voisi olla hyvä tuliainen tai sopia esim. alkumaljaksi tilaisuuteen, jossa ei tarkkaan ole tiedossa, millaisesta viinistä osallistujat pitävät. Sijoitus 3/8. 

Campo del Passo Prosecco Rosé Extra Dry 2019, 9,98€

 

Voga Prosecco Rose Extra Dry 2020, 13,49€

Tämä viini jakoi mielipiteitä. Aromeista löytyi kivalla tavalla sekä punaista marjaisuutta että päärynän ja persikan sävyjä. Kuplat olivat lasissa pirteät, mutta osa raadista koki että mousse latistui suussa turhan nopeasti. Tasaisen kestävä ja pitkäkin maku sai kiitosta ja viiniä kuvailtiin helpoksi nautiskeltavaksi. Kuivemman tyyylin ystävät olisivat kuitenkin kaivanneet voimakkaampaa hapokkuutta. Kokeile tätä, jos pidät lempeistä kuohuviineistä. Sijoitus 4/8. 

Voga Prosecco Rose Extra Dry 2020, 13,49€

Floralba Prosecco Rosé Extra Dry 2019 10,99€

Tässä viinissä miellytti kuiva olemus ja pirteä kuohu. Lisäksi kaunis väri sai kehuja. Sijoitusta olisi parantanut rehevämpi hedelmäisyys ja osalle raatia kirpakka olemus oli liian hapokas. Silti mukava viini esim. tervetulomaljaksi, tai muuten kilistelyyn. Sijoitus keskikastia 5/8.

Floralba Prosecco Rosé Extra Dry 2019 10,99€

Fili Prosecco Rosé Brut 2019, 13,99€

Tässä Fili:n roseeproseccossa oli moni asia kohdallaan. Vaikka tämä on Brut tyylin kuivahko viini koettiin olemus kuitenkin miellyttävän lempeäksi. Kuohu oli kestävä ja runsas. Tuoksussa oli kivasti punasävyistä hedelmäisyyttä, mutta maku ei päässyt aivan tuoksun tasolle. Lupaus hedelmäisyydestä peittyi kevyesti paahteiseen tunnelmaan, joka ei miellyttänyt kaikkia. Sijoitus 6/8.

Fili Prosecco Rosé Brut 2019, 13,99€

La Gioiosa Prosecco Rosé Millesimato Brut 2020, 6,07€

Testin ainoa puolikkaan pullokoon viini oli La Gioiosa Prosecco Rosé. Aromeissa oli herkkyyttä ja vivahteikkuutta. Osa raadista nautti viinin äärellä herkistelystä ja pohdiskelusta. Toiset olisivat kaivanneet runsaampaa hedelmäisyyttä ja kokivat viinin turhankin herkkäaromiseksi. Kuohu oli pirteä ja myös pullon kokoa kiiteltiin sopivaksi. Maultaan viini oli testin kuivin. Tämä sopiikin aperitiiviksi erittäin kuivien viinien ystäville. Kokonaisuudessaan viini jäi kuitenkin kauas kärkikahinoista. Sijoitus 7/8.

 

La Gioiosa Prosecco Rosé Millesimato Brut 2020, 6,07€

Verrocchio Prosecco Rosé Extra Dry 2020, 10,90€

Testin hännille jäi Verrocchio Prosecco Rosé. Tämä oli yllätys, sillä viini voitti huhtikuussa Hesarin viinitestin ja sai siinä neljä tähteä. Tämän raadin mielestä viini oli liian samantyylinen kuin vaaleat proseccot ja rosee-luonnetta kaivattiin enemmän. Aromeista löydettiin kukkaisuutta, päärynää ja hiukan vadelmaisia sävyjä. Tuoksu miellytti enemmän kuin maku, joka koettiin ”liian tutuksi” ja myös hiukan karvaaksi. Kaikenkaikkiaan kokonaisuus jäi nyt hiukan vaisuksi, vaikka viinissä ei sinänsä mitään moitittavaa ollutkaan. Hinnaltaan tämä testin toiseksi edullisin viini sopisi esimerkiksi huolettomiin hetkiin kaveriporukassa. Sijoitus 8/8.

Verrocchio Prosecco Rosé Extra Dry 2020, 10,90€

Testin lopuksi herkuteltiin mansikka-halloumisalaatilla ja mansikkapiirakalla. Rosee proseccojen punasävyinen hedelmäisyys toimi hyvin yhteen mansikkaisten kesäruokien kanssa. Tosin piirakan makeuden rinnalla nämä viinit tuntuivat hiukan koville. Makealle piirakalle olisi sopinut paremmin näitä nyt maisteltuja viinejä makeampi roseeprosecco… ehkä ensi kesänä testailemme niitä. 😉

Mansikka-halloumisalaatti toimi erinomaisesti ruokaparina testin viineille ja tasasi niiden välisiä eroja.


Myös mansikkapiirakkaa kokeiltiin myös roseeproseccojen kanssa. Tälle kuitenkin paras kaveri taisi olla kahvi, sillä makealle piirakalle sopii parhaiten viini, jossa itsessäänkin on enemmän makeutta, kuin tämän testin viineissä. 

Rosé proseccoja on vilahdellut blogissa ja WineandBeyond.fi somekanavissa aiemminkin. Ensimmäinen roseeprosecco, jota olen itse koskaan maistanut oli Val d’ Oca Prosecco Rosé Extra Dry. Muistan, kuinka hienolle tuntui ensimmäistä kertaa kokeilla tätä uutta viinityyliä marraskuussa 2020, lue juttu tästä.

Hyvää vointia kaikille blogin lukijoille! Pidetään heinäkuun aurinko mielessä näin syksyisinäkin päivinä.
Terkuin,
Viiniblogin Anniina

P.s. Kiitokset vielä tarkkaavaiselle testiraadille <3

 Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Voit seurata Viiniblogia, vaikket olisikaan Facebookissa tai Instagramissa. Liity sivun alareunasta Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.

Ahr nousee mudasta

Ahr nousee mudasta

AHR NOUSEE MUDASTA

– Kuukausi tulvakatastrofin jälkeen –

Sateisin kesä 2000-luvulla

Keski-Euroopan kesä on ollut poikkeuksellisen sateinen. Erityisesti Saksassa, Belgiassa, Luxembourgissa ja Ranskassa on koettu hankalia tilanteita. Liialliset sateet ovat haitannet kasvukautta myös useilla viinialueilla.

Pahimpia tulva-alueita on Ahr-joen laakso. Kuukausi sitten sateinen kesä tiivistyi ennennäkemättömäksi tulvakatastrofiksi. Ahr-joen hurjana virtaava vesi nousi uomastaan, valtasi kadut, talot ja kellarit. Toi tullessaan kaikkialle mutaista liejua ja vei mennessään koteja, työpaikkoja ja elinkeinoja. Mitä kuuluu tulva-alueelle kuukausi katastrofin jälkeen? 

130.000 asukkaan Ahrweiler tulvan kourissa. Taustalla näkyy jokilaakson viiniviljelmiä, joista onneksi suuri osa säästyi. Kuva: Deutches Wein Institut 

Edessä on jälleenrakentaminen

Poikkeuksellisen sadekesän huippu saavutettiin heinäkuun puolivälissä, 14-15.7. Joillakin alueilla satoi 2 kuukauden sademäärä vain kahden vuorokauden aikana. Alkukesän sateisuus oli jo kyllästänyt maaperän, eikä valmiiksi märkä maa pystynyt ottamaan enempää vettä vastaan.

Ahrin alueella suurimmat tuhot kohdistuivat tärkeän viinikaupungin, Ahrweilerin tienoille. Lukuisat viinitalot kärsivät vahinkoja. Kellaritiloja, laitteistoja, kypsymässä olleita viinejä, kokonaisia elinkeinoja menetettiin. Tämän hetken tiedon mukaan kuolonuhreja on 139, loukkantuneita 766 ja 26 ihmistä on edelleen kateissa. Myös viinitarhat kärsivät vahinkoa, vaikka suuri osa näyttää onneksi selviävän.

 

Mutaa on kaikkialla…
Kuva: DWI

Parissa päivässä vedenpinta alkoi laskea ja tuhojen raivaus pääsi vauhtiin. Alueelle alkoi virrata apua, onneksi. Ja kukapa viinitilallista paremmin auttaisi, kuin toinen viinitilallinen. ”Viinitilalliset ovat yhdistäneet voimiaan. Entisistä kilpailijoista on tullut ystäviä” kertoo Peter Kriechel Deutsche Wellen haastattelussa. ”Erityisesti läheisen Moselin ja Nahen alueen viininviljelijät ovat pystyneet auttamaan, mutta apua on saatu myös muilta Saksan viinialueilta.”

Tavoitteena on pelastaa tämän kasvukauden sato, ja muutenkin kaikki mitä pelastettavissa on. Apu on tarpeen, sillä sadonkorjuun aloittamiseen on enää muutamia viikkoja.

Tulvaviini tuo toivoa

Peter Kriechel on Ahrin alueen suurin viinitilallinen ja Ahr Wine Federation puheenjohtaja.

Hänen viinitilansa oli 12 päivää ilman sähköä, viinivalmistuslaitteisto on rikki ja mutaa on pesty pois päiväkausia painepesurilla. Kellari- ja varastotilat tulvivat myös, kaikki pullot ovat aivan mudassa ja etiketit kärsineet. ”Silti me pääsimme helpolla moniin muihin verrattuna. Joillakin viinitilallisilla ei ole ainuttakaan pulloa jäljellä.”

Peter Kriechelillä ja 200.000 mutaista viinipulloa. Viinit ovat kuitenkin säilyneet kunnossa pullojen likaantumisesta huolimatta. Tämän ovat laboratoriokokeet todistaneet. Kuva: dw.com/Oliver Pieper

Paikallinen ravintoloitsija Linda Kleber menetti tulvassa ravintolansa. Ainoa mitä hänelle jäi jäljelle olivat varastossa olevat viinipullot. ”Linda soitti minulle ja sanoi, tehdään jotakin mikä auttaa kaikkia. Ja niin syntyi ajatus tulvaviinistä”, kertoo Peter Frankfurter Allgemain-lehdelle.

 

”Perustimme yhdistyksen, jonka kautta tulvissa ehjäksi jääneet tulvaviinit myydään. Voittoa ei tehdä vaan tuotto menee alueen viinitilojen uudelleenrakentamiseen. On tärkeää, että myös ne tilat, jotka menettivät kaiken, eivätkä voi osallistua tulvaviinin toimittamiseen, hyötyvät tästä kampanjasta”.

Pullot myydään ”siinä kunnossa, missä ne ovat”, umpimutaisina. Tällaisen pullon ostaminen on toki osoitus myötätunnosta ja halusta auttaa, mutta viinit voi myös juoda. ”Vaikka lahjoitus on pääasia, niin halusin varmistua laboratoriokokeilla myös siitä, että viinit ovat turvallisia juoda. Meille on tärkeää, että ihmiset voivat myös nauttia niistä.” 

Jo 33.500 ihmistä on tehnyt lahjoituksen ja hankkinut itselleen tulvaviiniä. Kampanja on kerännyt yli 3 miljoonaa euroa Ahrin viinitilallisille. Se ei ole lähellekään tarpeeksi tuhojen korjaamiseen, mutta se on alku. Kuva: flutwein.de


Vaikuttaa siltä, että tulvaviinejä ei voida toimittaa Suomeen, mutta jos haluat tukea alueen viinitilallisia Saksan viini-instituutti kertoo sivuillaan lisätietoja, miten voit auttaa. (Info on englanniksi)

Omassa viinikaapissani oli sattumalta Kriechelin viinitilan punaviini 2015 vuodelta, Frühburgunder-lajikkeesta. Se oli odotellut avaamisen hetkeä jo yli vuoden… ja nyt se hetki tuli. Tätä viiniä ei ole saatavilla Alkosta, mutta Arkadian myymälästä löytyy jokunen pullo Kriechelin Spätburgunderia samalta vuodelta.  

Tässä viinissä on Frühburgunderi-lajikkeelle tyypillistä raikkautta ja keveyttä. Hapokkus ryhdistää keskitanniinisen viiniin. Punainen marjaisuus yhdistyy tammikypsytyksen tuomaan mausteisuuteen ja  savuisuuteen. Viinissä on kivalla tavalla syvyyttä, vaikka se on keveähkö. Jälkimaussa nousee kiinnostavalla tavalla tervankin aromi. Laadukas ja kivassa kehitysvaiheessa oleva viini. 

Ahrin viinejä toivoisi tulevaisuudessa enemmänkin Alkoon, se olisi myös valtion monopolilta kädenojennus alueen uudelleenrakentamiselle.

Tämän viinin ääressä, juuri nyt tätä kirjoittaessani koen kiitollisuutta. Saan nauttia tätä rauhassa omassa kodissa, rakkaiden ihmisten lähellä. Mieleeni nousevat kirjailija Frances Rodmanin sanat:

”Ajattele, kuinka onnellinen olisit, jos nyt menettäisit kaiken mitä sinulla on, ja sitten saisit sen takaisin”.

Nautitaan siitä, mitä meillä on.  <3
Elinvoimaista syksyä toivottaa,
Viiniblogin Anniina

 

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Lähteet:

https://www.ahrwein.de/

https://climate.copernicus.eu/wet-conditions-southern-europehttps://public.wmo.int/en/media/news/summer-of-extremes-floods-heat-and-fire

https://www.dw.com/en/german-flood-wine-sold-to-combat-fallout-of-flood-disaster/a-58705841

https://www.saksanviinitiedotus.fi/saksan-ahr-laatuviinialueen-tulvakatastrofi-osoittaa-ihmisten-auttamisen-halun/

https://www.faz.net/aktuell/gesellschaft/ungluecke/lebenswerk-weggerissen-winzer-aus-dem-ahrtal-ueber-die-flut-17473796.html?fbclid=IwAR0VK6IEiGQTM7zXAo1bd1uD96HDr0bGhbu2EHKuFRRbpGTmiB641-mz6QA

usolee