Riesling-viikot Tampereella

Riesling-viikot Tampereella

mennessä | touko 13, 2022 | Yleinen

RIESLING-VIIKOT 2022

– Tampere –

Yhteistyössä: Saksan viinitiedotus

Riesling-viikkojen monet antimet

Keväinen ilonaihe, Riesling-viikot, pyörähtivät käyntiin 9.5. Tänä vuonna mukana on peräti 70 ravintolaa eri puolilta maata! Liityin mukaan Tampereella järjestetylle maistelu-kierrokselle. Tässä antia kahdesta mukana olevasta ravintolasta.

Riesling-viikkojen kuluessa aion käydä myös muutamissa muissa mukana olevissa ravintoloissa, stay tuned ja seuraa WineandBeyond.fi somea, niin pysyt menossa mukana.

Riesling-viikoilla on mukana 70 ravintolaa 20 eri paikkakunnalla, Helsingistä aina Ouluun saakka! Nyt jos koskaan Rieslingin-ystävän kannattaa käyttää teemaviikkojen anti hyväkseen!

Ravitsemisliike Aistin Riesling-aistimukset

Kierroksen ensimmäinen kohde oli Ravitsemisliike Aisti, Työväen teatterin kulmalla Hallituskadulla. Aisti tituleeraa itseään ”Maalaishenkiseksi teatteriravintolaksi”, joka käyttää lähellä tuottuja, tuoreita ja kausittaisia raaka-aineita.

Riesling-viikkojen menussa alkuruokana oli paahdettua vasikanpaistia, savusärkimousse ja vihreää parsaa. Pääruokana hauskasti nimetty Hauki on kalapuikko, kapris-jogurttikastikke ja parsa-perunasalaatti. 

Monet ravintolat ovat panostaneet erityisiin, Riesling-viikoille sopiviin, menuihun. Tässä Aistin kattaus.

Alkuruoka oli eräänlainen kotimainen versio Vitello tonnatosta, hauska toteutus lähellä tuotetuista raaka-aineista! Parsa tosin oli tuontitavaraa, sillä suomalaisen parsan satokautta saamme odottaa varmaan kesäkuulle asti tänä vuonna.

Ihanan keväisen annoksen kaikki komponentit olivat hienoja, annoksen tähdeksi taisi kuitenkin nousta savusärkimousse.

Viiniparikseen tämä annos sai Dr Bürkling-Wolf Wachenheim Rieslingin. Kyseinen tila on yksi Saksan suurimpia viinitiloja ja se on perustettu jo vuonna 1597! Wachenheimin kylästä tulevasta viinistä puolet on kypsynyt 2400l tammi-astioissa ja puolet terästankissa.

Viinistä löytyi Rieslingille tyypillistä herkullista aromaattisuutta ja kantavaa hapokkuutta. Hento tammitus näkyi ennen kaikkea viinin rakenteessa, ennemmin kuin maussa. Tämä olikin hyvä, jotta melko herkkäaromiselle vasikalle ja parsallekin jäi tilaa. Toisaalta savusärkimousse oli aika voimakas, mutta viini oli tarpeeksi voimakas pärjätäkseen sen kanssa. Mielestäni hyvä pairing. 

Hieno ja aromikas, hennosti tammitettu Riesling oli tyylikäs pari alkuruoalle, mutta se toimi myös Aistin pääruoan kanssa.

Seuraava annos oli hauskasti nimetty ”Hauki on kalapuikko”. Annos koostui monesta eri komponentista. Päätähti oli sherry-paneroitu hauki-kalapuikko, sitä ryydittivät kapris-jogurttikastike, lämmin parsa-perunasalaatti ja pikkelöity fenkoli, joka sai värinsä punajuuriliemestä. Viiniksi tarjottiin Matias Gaulin 2020 vuoden nuorekas ja mineraalinen riesling-viini. Linjakkaan hapokkaan viinin hennohko hedelmäisyys tarjoili vihreää omenaa, raparperiä ja valkoherukkaa.

Hauki-on-kalapuikko-annos sai raikkaan kaverin rapsakasta Rieslingistä.

Maistelin mielenkiinnolla annoksen eri komponentteja. Kaikki niistä eivät erikseen maistettuna olleet parhaita mahdollisia pareja tälle tarjotulle rieslingille. Mutta, kuten usein, tässäkin kokonaisuus oli enemmän kuin osiensa summa, ja kokonaisuutena annos toimi viinille kivasti.

Tämä annos sopii melko suureen nälkään, vaikka kalapuikko olikin ihanan ilmava ja kuohkea. En malttanut olla kokeilematta tätä myös aiemman viinin kanssa, olihan minulla toisessa lasissa vielä jäljellä edellistä Bürkling – Wolf Rieslingiä. Tämän kokemuksen johdattamana totean, että jos otat menulle vain yhden viinin (esim. pullon koko seurueelle), suosittelen Bürklingiä. 😉

Raikas ja ihan keväinen jälkiruoka, raparperi Brita-kakku vadelmasorbetilla ja ”leipurin kermalla” sai tällä kertaa kaverikseen kahvin.

Ravitsemusliike Aistin antimista minuun teki suurimman vaikutuksen savusärki-moussen ja vihreän parsan liitto. Miten erikoisen hyvä yhdistelmä olikaan kevyesti tammitetun rieslingin kanssa! Kiitos tästä elämyksestä Aisti!

Gastropub Tuulensuun kattava valikoima

Seuraava paikka olikin tamperelainen klassikkopaikka, Gastropub Tuulensuu. Ravintoloitsija Sami Lappalainen odotti meitä useamman viinin kattauksen kanssa. Pöytä oli koreana Weingut Jakob Schneiderin viineistä.

Tämä perheomisteinen viinitila sijaitsee pienellä Nahen viinialueella. Maaperä on monimuotoista ja tarhojen kasvusuunnissakin on eroja, joten samankin lajikkeen viinit eroavat toisistaan. Sami halusi maistattaa meille kolme erilaista kuivaa Rieslingiä, sekä makeahkon Auslese-Rieslingin. Lisäksi saimme kokeilla tilan Silvaneria ja Chardonnayta, joka yllättikin raikkaudellaan. 

Parhaiten ”viinitilan” tyyliin pääsee käsiksi, kun saa maistella monta saman tilan viiniä rinnakkain. Viinit saivat rinnalleen haukimurekkeen fenkolin kera. 

Tuulensuussa on Riesling-viikoilla vaihteleva menu, mutta parsaa on esillä eri muodoissa. Silvaner sai parikseen parsakeiton ja viini selvisikin tästä hiukan vaativastakin pairingista mainosti.

Silvaner pääsi estradille parsakeiton kaverina.

”Saksalainen Chardonnay” ei ole mikään tyypillinen sanapari… vielä. Chardonnay kasvattaa kuitenkin hiljaksiin suosiota Saksassa ja tulevaisuudessa nähtäneen entistä enemmän tästäkin lajikkeesta valmistettuja saksalaisia viinejä.

Jakob Schneiderin viinissä yhdistyi puhtaan rypälelähtöinen, chardonnayn oma aromi ja pirteän eloisa hapokkuus, (voisi sanoa että oli hiukan samaa tunnelmaa kuin monissa chabliksissa). Hento, juuri havaittava tammi pyöristi hienoisesti viinin rapeaa hapokkuutta. Sokkona tämä olisi ollut helppo haksauttaa chablikseen… Kiinnostavaa nähdä, miten Chardonnayn potentiaali kehittyy Saksassa tulevaisuudessa.

Chardonnayn suosio on pikkuhiljaa nousussa Saksassa. Tämä oli raikas ja pirteä, hennon taminen Chardonnay.

Loppusilauksena pöytään tuotiin puolimakea Dornfelder-punaviini, joka oli hauska testata. Harvemmin olen makeita punaviinejä juonutkaan. Viinissä oli alkoholia noin 10% ja makeus oli tuntuvaa. Oli hauska kokeilla tätäkin. Tämä voisi toimia kivasti aterian lopetuksena juustojen kera. Marjaisa ja lempeä, hillomainenkin punaviini kokeiltavaksi niille, jotka eivät yleensä niin punkuista välitä.
Kiitos monipuolisesta viinikattauksesta Tuulensuu!

Lempeä ja makeahhko Dornfelder-punaviini voisi sopia niillekin, jotka eivät yleensä punaviineistä niin välitä.

Gastropub Tuulensuussa on vakuuttava, 4-sivua kattava saksalaisten viinien lista! Myös tiskiltä löytyy aina saksalaisia viinejä monipuolisesti. 

Vivahteikkaita ja eloisia Riesling-viikkoja kaikille Viiniblogin lukijoille! Nauttikaa Rieslingeistä ja kokeilkaa rohkeasti myös myös muita saksalaisia viinejä! Tarkempia tietoja mukana olevista ravintoloista löytyy Riesling-viikkojen sivustolta. Suosittelen lämpimästi tutustumaan tarjontaan!

Kevätterveisin,
Viiniblogin Anniina

 

 Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Muita kiinnostavia postauksia: 

 

Lue myös Viiniblogin muita postauksia 

Voit seurata Viiniblogia, vaikket olisikaan Facebookissa tai Instagramissa. Liity sivun alareunasta Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.

Alkoholiton vappuskumppa

Alkoholiton vappuskumppa

mennessä | huhti 26, 2022 | Yleinen

HOLITON VAPPUSKUMPPA 2022

Kuplia ilman alkoholia

Vappu on ihana keväinen juhla ja myös yksi vuoden kuohuviinisesongeista. Tässä postauksessa esittelyssä alkoholiton, kuplivan pirskahtelevan pirteä vinkki vapun juhlintaan.

Dr. Loosen Riesling Sparkling Alcohol-Free

Juhlitko vappua alkoholittomasti? Jos kyllä, niin et ole yksin. Alkoholittomien viinien suosio kasvaa Suomessa jatkuvasti. Tässä yksi pirteän raikas, holiton vaihtoehto vappuskumpaksi.

Ernst Loosen on yksi Moselin jokilaakson tunnetuimmista viinitialallisista. Hän on vetänyt Dr. Loosenin viinitaloa vuodesta 1988 ja saanut lukuisia palkintoja ja kunniamainintoja. Monet tuntuivat ihmettelevän tämän ”Moselin ikonin”päätöstä alkaa valmistaa alkoholittomia viinejä ja kuohuviinejä, mutta ihmettely on vaihtunut ymmärrykseksi. Moselin viinien luontaisesti raikas hapokkuus ja matalahko alkoholipitoisuus sopivat täydellisesti alkoholittomien viinien tuottamiseen.

Dr. Loosen alkoholiton Riesling-kuohuviini on valmistettu tavallisesta Riesling-valkoviinistä, josta on poistettu alkoholi. Lopuksi viini on hiilihapotettu, joka on synyttänyt pirteät kuplat. Monissa alkoholittomissa viineissä on omanlaisensa, hiukan tavallista kuohuviiniä raskaampi olemus, joka johtuu alkoholin poistamiseen liittyvästä prosessista. (Miten alkoholi saadaan pois viinistä, se selviää täältä). Alkoholittomia viinejä ei ehkä kannatakaan verrata suoraan tavallisiin viineihin, sillä kyseessä on eri tuote. Mutta, verrattaessa alkoholittomia viinejä keskenään niistä löytyy paljonkin eroja (Tsekkaa alkoholittomien kuohuviinien testi).

Markkinoille tulee koko ajan uusia alkoholittomia viinejä ja niitä saa hankittua tavallisista ruokakaupoista, sekä Alkosta. Tämä kyseinen löytyy tällä hetkellä tietääkseni vain Alkosta (11,99€).

Maistelukuvaus: Tuoksussa on aluksi hiukan omenahillomaista sävyä, jonka löydän usein alkoholittomista kuohu- ja valkoviineistä. Maistettaessa viini paljastaa todellisen luonteensa ja aromeista löytyy napakkaa vihreää omenaa ja limeen viittaavaa sitruksisuutta. Hapokkuus on korkea ja se tasapainottaa makeutta niin, että viini tuntuu korkeintaan puolikuivalle. Mousse on pirteä ja melko runsas. Jälkimaussa sinnikäs hapokkuus yhdistyy hedelmäisiin ja hunajaisiinkin aromihin.

Tämä raikas alkoholiton kuohari sopii erinomaisesti kilistelymaljaksi juhlahetkiin. Ruoan puolesta se toimii erityisesti kalasta tai merenelävistä valmistetuille pienille purtaville (toast skagen, siika-cheviche, osterit ja niin edelleen). Allekirjoittaneen mielestä holittomien skumppien kärkikastia.

Rieslingistä valmistetaan nykyään ilahduttavan paljon kuohuviinejä. Tsekkaa myös Riesling-kuohuviinien testi!

Mitä parhainta Vapun odotusta!

Kevätterveisin,
Viiniblogin Anniina

 

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Postaus sisältää näytteeksi saatuja viinejä.

Raja Riesling

Raja Riesling

mennessä | joulu 3, 2021 | Yleinen

RAJA RIESLING

Viiniblogilla on ollut tapana nostaa Itsenäisyyspäivän alla esiin suomalaisia viinitilallisia eri puolilta maailmaa. Toissa vuonna haastattelussa oli Satu Uudesta-Seelannista ja viime vuonna kuulimme Nean kuulumisia Bordeauxista.

Tänä vuonna haastattelussa on Toni Immanen, jonka luotsaama Raja -viinitila on pieni, persoonallinen ja harvinaisuus koko maailman mittakaavassa! Raja Rieslingin rypäleet kasvavat Ranskan Alsacessa, mutta varsinainen viini valmistuu muutaman sadan metrin päässä, Saksan Pfalzissa.

Kuinka kummassa suomalainen mies päätyi viinitilalliseksi, jolla on toinen jalka Ranskassa ja toinen Saksassa?

Viiniblogi päätti kysyä asiasta vähän tarkemminkin, tervetuloa mukaan!

Tyytyväinen viinitilallinen sadonkorjuussa. Kuva: Toni Immasen kotiarkisto

Raja Rieslingin rypäleet kypsyvät suomalaisen miehen viinitarhalla Ranskan auringon alla

Suomalainen Toni Immanen on ollut viinitilallinen liki 10 vuotta. Kaikki alkoi vuonna 2012, kun hän kuuli sattumalta pienestä ja laadukkaasta, uutta omistajaa etsivästä viinitarhasta.

”Olin käymässä Saksassa viinitilallisen Fritz Beckerin luona. Hän kertoi tästä Riesling-viinitarhasta, ja mietti miten sille käy. Sanoin, että voisin ottaa sen haltuuni, alkaa hoitaa tarhaa ja valmistaa viiniä. Fritz ei meinannut uskoa että olin tosissani”, Toni Immanen naurahtaa.

Mutta tosissaan Toni oli, ja valmisti ensimmäisen viininsä jo 2012 sadosta. Viinin valmistuttua nimi oli helppo keksiä. ”Raja Riesling oli luonteva nimi, sillä rypäleet tosiaan kasvavat Ranskassa, mutta viini valmistetaan parinsadan metrin päässä Saksan puolella. Tämä on laatuviinien maailmassa hyvin harvinaista!”

Onko Raja Riesling siis ranskalaista vai saksalaista?

”Viinitarhat löytyvät vanhoista saksalaisista veroluetteloista ja ovat siis olleet iät ja ajat saksalaisia”, Immanen vastaa.

”Toisen maailmansodan jälkeen koko raja oli suljettu liki 10 vuotta, ihan piikkilangoilla. Vaikka tarhat olivat saksalaisten omistuksessa, he eivät päässeet tarhoille lainkaan, joten ranskalaiset saivat poimia sadon.”

”Lopulta 1955 päästiin sopuun. Saksa luovutti Ranskalle talousmetsää ja vesioikeuksia vastineeksi näiden kyseisten alueiden viinirypäleistä. Puutavaran osalta sopimusta on sittemmin muutettu, mutta Wissembourgissa asuvat ranskalaiset juovat edelleen sopimuksen perusteella saksalaista vettä”.

”Passit takataskussa viljelijät pääsivät vihdoin hoitamaan viinitarhojaan ja korjaamaan sadon. Vasta 1989 raja avattiin pysyvästi, eikä passeja enää tarvittu. Lopulta EU:n viinilainsäädäntöäkin sorvattiin niin, että vaikka ylitetään kahden maan välinen raja, viinin voi merkitä saksalaiseksi historiallisista syistä johtuen”.

Sadonkorjuu tehdään käsin ja viinit valmistetaan luonnonmukaisesti. Pienestä tuotannosta johtuen luomu-sertifiointi ei ole kuitenkaan ollut järkevää.
Kuva: Toni Immasen kotiarkisto

Huippupalstakin vaatii huolellisuutta

Immasen viinitarha on pieni ja siihen kuuluu vain 7 riviä köynnöksiä. Pinta-ala on vain 0,2 hehtaaria, joka vastaa noin 1/3 jalkapallokentästä. Pintamaan alla palstan maaperä on lähes puhdasta kalkkikiveä, johon köynnösten juuret saavat hyvin pureuduttua. Juuret ovatkin syvällä, sillä köynnökset ovat jo 45-vuotiaita.

”Meillä ei ole juuri koskaan ollut ongelmia säiden kanssa. Kuivina aikoina vahojen köynnösten vahvat juuret saavat haettua tarvitsemansa kosteuden syvältä maaperästä. Toisaalta sateisina aikoina tarhan kaltevuus ja maaperä huolehtivat siitä, että liika sadevesi ei jää tarhalle häiritsemään.”

”Yleensä palsta on viimeinen, josta sato korjataan ja kasvukausi on pitkä”, Toni Immanen kertoo. Tämä on hyvä asia viinin vivahteikkuuden ja aromien kannalta, sillä aromien kehittyminen vaatii aikaa. Tässä piilee myös riski, sillä mitä kauemmin rypäleet köynnöksissä roikkuvat, sitä pidempään ne ovat alttiina sateille, homeelle ja myös eläimille, esim. linnuille ja villisioille.

”Jostakin syystä meidän tarha on villisikojen suosiossa. Ehkä se johtuu siitä, että tarhalla ei käytetä lainkaan kemiallisia lannoitteita, eikä torjunta-aineita. Tämän ansiosta maaperä on puhdas ja esim. kastemadot viihtyvät siinä hyvin. Villisiat puolestaan syövät kastematoja.”

Onneksi rypäleet ovat saaneet olla toistaiseksi villisioilta rauhassa, ilmeisesti kastemadot ovat suurempaa herkkua.

Raja Rieslingin etiketin on suunnitellut graafikko Inka Bell. Siihen on haluttu tuoda viiniin liittyviä elementtejä, Wissembourg valkoinen linna, viiniköynnökset sekä villisika. Villisika vaihtui haikaraksi 2015, jolloin Immasen perheen kuopys syntyi.  Kuva: Anniina Schreiner

Luomua ilman sertifikaattia

Raja Riesling -viinit valmistetaan luomurypäleistä, mutta pienestä (vain 600-800 plo/vuosi) tuotannosta johtuen luomu-sertifikaatin hakeminen ei ole ollut järkevää.

”Kun aloitin viinitarhalla vuonna 2012 huomasin, että palstaa oli lannoitettu todella paljon ja esimerkiksi nokkonen viihtyi tarhalla todella hyvin. Muutaman vuoden kuluttua ylimääräiset lannoitteet olivat poistuneet tarhan maaperästä ja sadon määrä putosi, mutta laatu ja viinien konsentraatio parani huomattavasti.” 

(Viinin konsentraatio liittyy viinin rakenteeseen. Matalan konsentraation viinit ovat usein vetisiä, laimeita. Hyvän konsentraation viineissä puolestaan on runsaasti aromikkuutta, hapokkuutta jne.)

Asut kuitenkin Suomessa, miten pystyt hoitamaan tarhaa täältä käsin?

”Minulla on periaate, että aina kun köynnökseen kosketaan, teen sen itse”, Immanen kertoo. ”Käyn Saksassa useamman kerran kasvukauden aikana.” Sadonkorjuussa Toni on totta kai aina paikalla, mutta tarha vaatii muutakin hoitoa.

”Lehtien poistaminen kasvukauden loppupuolella auttaa rypäleitä pysymään terveinä. Käyn tarhan läpi useampaan kertaan ja poistan käsin lehdet, jotka voisivat osua rypäleterttuihin ja hidastaa niiden kuivumista sateen jälkeen”.

Hyvin harva viinitilallinen pystyy tekemään huolella tällaisen lehtienpoistourakan, mutta Toni Immanen pystyy tarhan pienen koon ansiosta. Muuhun tarhan hoitoon hän saa tarvittaessa naapuriapua Fritz Beckeriltä, jonka viereinen Pinot Noir -tarha lukeutuu Saksan parhaimmistoon.

Riesling on tunnetusti ohutkuorinen rypälelajike, joka ilmentää hyvin kasvualuettaan. Tämä vaatii kuitenkin viinitarhan huolellista hoitoa, sillä ohut kuori tekee rypäleistä myös herkkiä. ”Riesling on lajikkeena vähän sellainen, että se antaa huonosti anteeksi, jos tarhalla lusmuillaan.” Immanen kertoo. ”Kun tarhaa hoidetaan hyvin, voidaan kellarin puolella ottaa rennommin.”

Toni Immanen on yksi niistä harvoista suomalaisista, joilla on oma viinitarha. Kuva: Anniina Schreiner

No mitenkäs, kun sato on korjattu Ranskan maaperältä ja on aika valmistaa viini Saksassa? 

”Sadonkorjuun jälkeen rypäleet kuljetetaan muutaman sadan metrin matka Ranskan puolelta Saksaan ja siinä kohtaa Raja Riesling muuttuu saksalaiseksi.”

”Viinin valmistuksessa haluan antaa luonnollisille prosesseille tilaa ja viinit saavat valmistua niin sanotulla minimi-interventiolla, pyrin koskemaan käyvään viiniin mahdollisimman vähän. Ennemminkin seurailen, mitä tankissa tapahtuu. Haluan kuitenkin, että viini on kirkasta, joskus kevyt suodatus saattaa tulla tarpeeseen”, Immanen kertoo.

Raja Riesling käy spontaanisti luonnonhiivoilla. Alkoholikäyminen saattaa kestää jopa 5kk. Tämä on pitkä aika. Teollisessa viinintuotannossa ja teollisilla hiivoilla valkoviinin käyminen kestää yleensä vain muutamia viikkoja. Raja Riesling myös kypsyy terästankissa hiivasakan päällä noin 5 kuukautta.

Yleensä pitkä käyminen viileässä lämpötilassa vahvistaa viinin hedelmäisyyttä ja raikkautta. Maistetaanpa, näkyykö näitä piirteitä 2015 vuoden Raja Rieslingissä. 

Raja Riesling 2015 -maistelukuvaus

Raja Riesling 2015 löytyy Alkon tilausvalikoimasta tuotenumerolla 915397, Hinta: 29,98€

Maistelukuvaus: Kullankeltaisen viinin aromikkaasta ja tuoksusta välittyy mehevää persikkaa, vaaleaa kukkaisuutta, omenaa ja ananastakin. Sitruksisuus tuo mieleen raikkaan, mutta makean sitruuunamarmeladin, hentoa petroolia, savuistakin häivähdystä saattaa viinistä löytää. Maku seurailee tuoksun aromeita hienolla tavalla. Viinissä on korkea raikas hapokkuus ja selkeästi myös jäännössokerista makeutta. Nämä piirteet tasapainottavat toisiaan hyvin. Jälkimaku on pitkä ja viinin aromikas hedelmäinen tunnelma kannattelee sitä hienolla tavalla.

Riesling lajikkeena on hienosti esillä ja viinissä on upea konsentraatio, joka kertoo siitä, että viini on tehty laatu, ei määrä, edellä. Kaikenkaikkiaan voisi sanoa, että tässä on upean tasapainoinen, aromikas, puolimakeaksi kallistuva Riesling.

Jos tämä tulisi sokkona eteen, olisi vaikea sanoa, onko kyseessä Alsacen Riesling vai saksalainen Riesling. Mielestäni viinistä voi löytää piirteitä molemmista. Kypsän hedelmäinen tunnelma ja keskitäyteläinen suutuntuma viittaisivat Alsaceen, mutta maltillinen alkoholipitoisuus (12%) ja pirteä hapokkuus puolestaan Saksan suuntaan.

Ruokapöydässä tämä olisi omiaan kylmä- ja lämminsavulohelle ja niistä valmistetuille ruoille, myös erilaisille suolaisille piirakoille, vaalealle lihalle, kuten broilerille tai possullekin. Viini sopisi myös sushille tai mausteiselle, melko tulisellekin aasialaiselle ruoalle. Erinomainen viini myös sellaisenaan, hyvässä seurassa.

Raja Riesling 2016 -maistelukuvaus

(Lisätty alkuperäiseen postaukseen 26.1.2022)

Vuoden 2022 tammikuussa Raja-Rieslingin uusi vuosikerta tuli Alkon erikoiseriin. Tässä maistelukuvaus myös tästä 2016 vuoden viinistä.

Raja Riesling 2016 on Alkon erikoiserän viini. Hinta: 24,98€. Tuotenumero: 563387

Maistelukuvaus: Myös vuoden 2016 Raja-Riesling on sävyltään kullankeltainen. Tuoksu on aromikas, hiukan keveämmän oloinen, kuin 2015 vuoden viinissä. Tuoksussa tulevat hienosti esille lajikkeelle tyypilliset aromit, erityisesti persikka, omena ja vaaleaa kukkaisuus. Sitruksisuus tuo mieleen raastetun sitruunan kuoren. Maku on hedelmäinen, aromikas ja rapsakkaan raikas. Maku seuraailee tuksua, mutta sitruksisuus kääntyy enemmän limen suuntaan. Viinin hapokkuus on erittäin korkea ja se tekee melkein pirskahtelevan tunteen kielelle. Jäännössokeri pehmentää kokonaisuutta ja viini keikkuu tunnelmaltaan kuivan ja puolikuivan välillä (virallinen luokitus on kuitenkin puolikuiva). Jälkimaussa vuorottelevat hauskasti hedelmäiset ja sitruksisen hapokkaat, hiukan yrttisetkin tunnelmat.

Kokonaisuutena tässä viinissä on mielestäni linjakkaampi, jotenkin ”moselmaisempi” tunnelma, kuin vuoden 2015 Rajassa. Ruokapöytään tämä toimisi hyvin vaaleille sitruksella maustetuille kaloille, kuten siika chevichelle, jonka kanssa tätä kokeilinkin. Hyvä pari myös runsaille salaateille, joissa on mukana esimerkiksi hedelmäistä juustoa ja hapokkuutta esim. balsamicosta.

Täytyy sanoa, että saman viinitilan kahden vuosikerran välillä on tässä tapauksesssa melko suuri ero. Toisaalta tämä ei ole ihme, sillä Toni Immasen tavoite onkin, että jokainen viini voi ilmentää vuosikertaansa, eikä niitä pyritä muokkaamaan tasapäisiksi. Raja Rieslingin kohdalla eri vuosikertojen vertailu on varsin kiinnostavaa.

Olipa kerrassaan virkistävää maistella tätä viinimaailman harvinaisuutta, ja samalla jälleen todistaa suomalaista viiniosaamista!

Hienoa ja onnekasta, että Toni Immanen päätti kymmenisen vuotta sitten tarttua eteen tulleeseen tilaisuuteen ja Raja Riesling sai alkunsa. Tämän päätöksen tuloksista pääsemme nyt me muutkin viinin ystävät nauttimaan.

Hyvää talven jatkoa kaikille viiniblogin lukijoille!
Sinivalkoisin terveisin,
Viiniblogin Anniina

 

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

 

Viinitie

hyvä viini

Silvaner Frankenin helmi

Silvaner Frankenin helmi

mennessä | elo 27, 2021 | Yleinen

SILVANER FRANKENIN HELMI

– Se toinen saksalainen valkoviinilajike –

Silvaner parrasvaloissa

Yhteistyö Saksan viinitiedotuksen kanssa.

Valkoviineistään tunnettu Saksa on saanut paljon mainetta Rieslingin kotiseutuna. Riesling ei ole kuitenkaan ainoa lajike, josta Saksassa tuotetaan laadukasta viiniä ja onkin aika nostaa parrasvaloihin Silvaner, ”se vähemmän tunnettu valkoviinirypäle”. 1960 ja 1970-luvuilla Silvanerin maine tahriintui massatuotannon puristuksessa mutta nykyään lajikkeesta tuotetaan erinomaisia laatuviinejä. Otetaan siis katsaus tähän tutustumisen arvoiseen ja perintekkääseen rypälelajikkeeseen. Tervetuloa Viiniblogin matkaan!

Silvaner on ohutkuorinen, hyvin maaperää ja kasvualuettaan ilmentävä valkoinen rypälelajike. Kuva: DWI

Silvaner on yksi mailman vanhimmista tunnetuista viinirypälelajikkeista ja ensimmäinen sen  viljelystä kertova dokumentti on peräti vuodelta 1659. Muinaiset kirjanpitotositteet osoittavat, että Silvaner köynnöksistä maksettu hinta oli noin kaksinkertainen verrattuna muihin sen ajan viiniköynnösten taimiin.

Silvanerin vanhemmat ovat jo keskiajalla tunnettu Traminer ja Österreichisch Weiss (suomennettuna Itävaltalainen Valkoinen), joiden luonnollisen ristetymisen tuloksena syntyi Silvaner. Traminerilla on myös sukulaissuhde Pinot Noiriin, vaikkakaan ei ole pystytty osoittamaan kumpi on lapsi ja kumpi vanhempi.

Nykyään Silvanerin huippualuetta on Saksan Franken, jossa se on kaikkein viljellyin rypälelajike. Frankenin maaperä ja kasvuolosuhteet sopivat lajikkeelle erinomaisen hyvin. Täällä edes Saksassa muuten niin hyvin menestynyt Riesling ei pärjää laadussa Silvanerille. Frankenin maaperä ja kasvuolosuhteet yksinkertaisesti sopivat Silvanerille paremmin.

Yksi syy tähän lienee myös se, että Silvaner-köynnös kukkii aiemmin kuin Riesling. Varhainen kukkimisajankohta altistaa lajikkeen keväthallalle. Ajan myötä tämä on johtanut siihen, että Silvaner on saanut Frankenin viileässä ilmastossa parhaat kasvupaikat, jotka saavat eniten auringonvaloa ja lämpöä. Auringon energia yhdessä viileän kasvuympäristön ja kalkkipitoisen maaperän kanssa auttavat Silvaneria tuottamaan rypäleitä, jotka ovat aromikkaita ja joista saadaan konsentroituneen elegantti viini.

Saksan Franken on Silvanerin kotiseutua.  Kuva: DWI

Määrä ei korvaa laatua

Silvaner on luonteeltaan suurisatoinen lajike. Tämä taipumus houkutteli menneinä vuosikymmeniä monia viinitilallisia lajikkeen kasvatukseen. Tässä piilee kuitenkin ansa, sillä jos satomäärien annetaan kasvaa, eli toisin sanoen jos viljelijä tekee määrää laadun kustannuksella, tulee viinistä helposti aromimaailmaltaan latteaa ja tylsää, ammattikielellä sanottuna neutraalia.

1960-luvulla Silvaner eli määrällistä kukoistuskauttaan, ollen Saksan eniten viljelty rypälelajike. Suurisatoisena se sopi aikansa “hittiviinin” Liebfraumilchin tuotantoon, jossa sitä sekoitettiin muihin lajikkeisiin. Valitettavasti siinä samalla Silvaner menetti maineensa.

Silvaner pystyy kuitenkin tuottamaan erinomaista valkoviiniä, mutta se vaatii viljelijältä halua panostaa laatuun enemmän kuin määrään, ja myös työtä viinitarhalla, jotta satomäärät pysyvät kurissa.

Nykyään Silvanerin viljelyala on vain 4,6% Saksan viinitarhojen pinta-alasta ja laadussa on tapahtunut huimia harppauksia. Voidaankin sanoa, että Silvaner elää parhaillaan toista, laadullista kukoistuskauttaan.

Silvanerin aromimaailmasta löytyy usein omenaa, meloonia, kivellisiä hedelmiä kuten aprikoosia tai persikkaa, mehevää sitruksisuutta sekä yrttisiä ja maamaisiakin aromeita.
Kuva: DWI

Silvaner, Riesling, Rieslaner

Saksan valkoviineistä puhuttaessa ei voi välttyä ajattelemasta Rieslingiä, joka onkin ”kaikille tuttu” saksalainen rypälelajike. Molemmilla lajikkeilla on taito ilmaista hyvin kasvupaikkaansa ja maaperää, mutta Silvanerin kasvukausi on lyhyempi ja se kypsyy noin kaksi viikkoa ennen Rieslingiä. 

Rieslingiin verrattuna Silvanerin aromikkuus on usein hiukan herkempää ja viinien hapokkuus lievempää. Tämä puhuu Silvanerin puolesta esimerkiksi valittaessa viiniä äyriäisille tai vaalealihaisille kaloille, joiden oma maku saattaa joutua jyrätyksi turhan voimakkaan viinin rinnalla.

Ihminen on kekseliäs ja kokeilunhaluinen, joten ei ole oikeastaan kummakaan, että Silvaner on kokeiltu risteyttää Rieslingin kanssa. Tuloksena tästä on ”luovasti” nimetty Rieslaner-lajike. Rieslaner on osoittautunut hyväksi jälkiruokaviinien valmistuksessa, joita Alkonkin valikoimasta näyttää löytyvän tällä hetkellä ainakin kaksi erilaista.

Tänään Viiniblogin maistelussa on kuitenkin puhtaita 100% Silvaner viinejä. Näistä kaikki ovat myös saatavilla Alkosta.

Kolme saksalaista silvaneria. Keskimmäinen on pakattu linjakkaaseen, litteään pulloon, joka on päivitetty versio Frankenin alueen Bocksbeutelista.

Winzer Sommerach Sommeracher Kabinett Trocken Silvaner 2019

Hinta, 17,07€

Tämän viinin on tuottanut vuonna 1901 perustettu Frankenin alueen vanhin viiniosuuskunta. Perustajajäseninä oli 15 viininviljelijäperhettä, jotka yhdistivät voimansa. Osuuskunta on edelleenkin viljelijäperheiden omistama ja on sittemmin kasvattanut paitsi laadukkaita rypäleitä, myös jäsenmääräänsä. Tällä hetkellä omistajaperheitä on 90. Heihin kaikkiin voit tutustua osuuskunnan nettisivuilla. Nimestä vielä lyhyesti, että  Sommerach viinitarhan nimi viittaa ”paikkaan joen aurinkoisella puolella”. https://www.winzer-sommerach.de

Viehättävästä tuoksusta voi löytää mehevää päärynää, persikkaisuuttakin ja kypsää sitruunaa sekä mineraalisuuteen viittaavaa fiilistä. Maku on kuiva ja herkullisen hedelmäinen. Viinissä on kepeä yleisilme, hapokkuus on pirteää, mutta ei päällekäyvää. Aromeiltaan maku seurailee tuoksua ja jälkimaussa on kevyttä ja raikasta salviaan viittaavaa yrttisyyttä. Kun viini hiukan lämpenee lasissa, niin tuoksusta ja jälkimausta voi löytää sellaista kevyttä maamaista aromikkuutta, joka usein liitetään Frankenin alueen viineihin. Vinkkinä ruokapöytään; muista tämä, kun mietit viiniä rapujuhliin. Myös muille äyriäisille- ja vaalealihaisille kaloille.

Brennfleck Sulzfelder Sonnenberg Silvaner Alte Reben 2019

Hinta: 16,89€

Brennfleckin viinitila on ollut saman suvun hallussa pitkälti yli 400 vuotta ja sitä pyörittää tällä hetkellä suvun 13. sukupolvi, Susanne ja Hugo Brennfleck. Tila kertoo pyrkivänsä kohti luomutuotantoa, vaikka heillä ei ainakaan vielä ole luomusertifikaattia. Tämä viini on valmistettu vanhoista (yli 30-vuotiaista) köynnöksistä, jotka kasvattavat rypäleitään Frankenissa, tarkemmin sanottuna Sonnenberg palstalla Sulzfelder am Main kylän tuntumassa. https://www.weingut-brennfleck.net/weinlagen

Tuoksussa tuntuu keltaista luumua, lempeää sitruksisuutta ja kevyttä kukkaisuutta, myös raikasta yrttisyyttä. Vihjauksia Frankenin Silvanerille tyypilliseen maamaisuuteenkin saattaa löytää. Suutuntumaltaan viini on kevyt, mutta kallellaan keskitäyteläisen suuntaan. Maussa on hedelmäisyyttä, hapokkuutta, mineraalisuutta ja se seurailee tuoksun aromeita. Jälkimaku on pitkä ja siinä vuorottelevat mukavalla tavalla hedelmäiset ja raikkaiden yrttien aromit. Ruoan suhteen vinkkinä sellainen, että pääsin maistamaan tätä paistetun kuhan, juureslisukkeen, perunapaistoksen ja beurre blanc kastikeen kanssa, oli erinomainen yhdistelmä.

Winzergenossenschaft Herxheim am Berg Silvaner Trocken 2019

Hinta: 12,98€
Kevyempi lasipullo

Tämä viini tulee Pfalzin alueelta, joka tunnetaan yhtenä Saksan lämpimimmistä viinialueista. 1930-luvulla perustettu viiniosuuskunta viljelee useita eri rypälelajikkeita, myös Silvaneria. Heille on tärkeää, että viinit ilmentävät niin rypälelaijikettaan kuin myös Pfalzia viinialueena. Viini on pakattu kevyeeseen lasipulloon, joka on aina ilahduttavaa.  https://www.wg-herxheim.com

Houkutteleva ja trooppisen hedelmäinen tuoksu tuo mieleen mehevän ananaksen ja punaisen omenan sekä kypsän situksisuuden, kukkaisuuttakin saattaa tuoksusta löytää. Viini on kuiva ja maku seurailee tuoksua. Yleisilme on lämpimän hedelmäinen, jota mukava hapokkuus raikastaa sopivasti. Suutuntuma on kevyehkö, mutta kallellaan keskitäyteläiseen suuntaan. Viinin hiukan lämmetessä esiin nousee myös hunajaisuuteen viittaavaa tuoksua. Jälkimaku on pitkä ja kevyesti nielua lämmittävä. Ruokapöytään suosittelisin tätä kaveriksi paistetulle kalalle ja esimerkiksi sitruunarisotolle, tällaista yhdistelmää pääsin itse kokeilemaan ja se oli perfecto. Myös kanan tai kalkkunan kylkeen hyvä kaveri.

Silvaner terttuja auringossa. Kuva: DWI

Ruokapuolelta yksi Silvanerin klassinen kaveri on kevään herkku, parsa. Myös syksyisten ruoka-annosten kanssa Silvaner sopii erinomaisesti yhteen ja esimerksi paistettu kala juureslisukkeilla saa hiukan täyteläisemmän suuntaisesta Silvanerista oivan kumppanin. Lisäksi nyt rapukauden ollessa parhaillaan Silvaner kannattaa ehdottomasti pitää mielessä yhtenä rapujuhlien viinivaihtoehdoista. Muutkin äyriäiset ja kalaruoat sopivat Silvaner viinien kanssa hyvin yhteen samoin kuin kana tai kalkkuna.

Lopuksi vielä mainintana, että kaikki kolme tämän postauksen viiniä ovat 100% Silvaneria ja laadultaan hyviä. Silti Silvaneria käytetään edelleen sekoitteissa muiden rypälelajikkeiden kanssa ja niissä laatu on vaihtelevaa. Kannattaa siis harjoittaa pientä valppautta Alkon viinihyllyllä Silvaner-viiniä valitessaan.

WineandBeyond.fi järjesti Saksan viinien kanssa Etäviinitastingin Facebookissa 2021. Voit edelleen katsoa tastingin klikkaamalla allaolevaa kuvaa. (Linkki aukeaa Facebookiin.)

Tästä videosta näet, miten Silvaner-viikko näkyi Tampereella vuonna 2020. 

Hyvää alkavaa syksyä ja mainioita Silvaner-viinien maisteluita!
Terveisin,
Viiniblogin Anniina

 

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Lähteet:
Silvaner booklet by Wines of Germany
Saksanviinitiedotus.fi
Germanwines.de
Jancis Robinson, Hugh Johnson (2013) ”The World Atlas of Wine”, 7th edition.

Kuvat:
Germanwines.de, Deutches Wein Institut

Ahr nousee mudasta

Ahr nousee mudasta

mennessä | elo 14, 2021 | Yleinen

AHR NOUSEE MUDASTA

– Kuukausi tulvakatastrofin jälkeen –

Sateisin kesä 2000-luvulla

Keski-Euroopan kesä on ollut poikkeuksellisen sateinen. Erityisesti Saksassa, Belgiassa, Luxembourgissa ja Ranskassa on koettu hankalia tilanteita. Liialliset sateet ovat haitannet kasvukautta myös useilla viinialueilla.

Pahimpia tulva-alueita on Ahr-joen laakso. Kuukausi sitten sateinen kesä tiivistyi ennennäkemättömäksi tulvakatastrofiksi. Ahr-joen hurjana virtaava vesi nousi uomastaan, valtasi kadut, talot ja kellarit. Toi tullessaan kaikkialle mutaista liejua ja vei mennessään koteja, työpaikkoja ja elinkeinoja. Mitä kuuluu tulva-alueelle kuukausi katastrofin jälkeen? 

130.000 asukkaan Ahrweiler tulvan kourissa. Taustalla näkyy jokilaakson viiniviljelmiä, joista onneksi suuri osa säästyi. Kuva: Deutches Wein Institut 

Edessä on jälleenrakentaminen

Poikkeuksellisen sadekesän huippu saavutettiin heinäkuun puolivälissä, 14-15.7. Joillakin alueilla satoi 2 kuukauden sademäärä vain kahden vuorokauden aikana. Alkukesän sateisuus oli jo kyllästänyt maaperän, eikä valmiiksi märkä maa pystynyt ottamaan enempää vettä vastaan.

Ahrin alueella suurimmat tuhot kohdistuivat tärkeän viinikaupungin, Ahrweilerin tienoille. Lukuisat viinitalot kärsivät vahinkoja. Kellaritiloja, laitteistoja, kypsymässä olleita viinejä, kokonaisia elinkeinoja menetettiin. Tämän hetken tiedon mukaan kuolonuhreja on 139, loukkantuneita 766 ja 26 ihmistä on edelleen kateissa. Myös viinitarhat kärsivät vahinkoa, vaikka suuri osa näyttää onneksi selviävän.

 

Mutaa on kaikkialla…
Kuva: DWI

Parissa päivässä vedenpinta alkoi laskea ja tuhojen raivaus pääsi vauhtiin. Alueelle alkoi virrata apua, onneksi. Ja kukapa viinitilallista paremmin auttaisi, kuin toinen viinitilallinen. ”Viinitilalliset ovat yhdistäneet voimiaan. Entisistä kilpailijoista on tullut ystäviä” kertoo Peter Kriechel Deutsche Wellen haastattelussa. ”Erityisesti läheisen Moselin ja Nahen alueen viininviljelijät ovat pystyneet auttamaan, mutta apua on saatu myös muilta Saksan viinialueilta.”

Tavoitteena on pelastaa tämän kasvukauden sato, ja muutenkin kaikki mitä pelastettavissa on. Apu on tarpeen, sillä sadonkorjuun aloittamiseen on enää muutamia viikkoja.

Tulvaviini tuo toivoa

Peter Kriechel on Ahrin alueen suurin viinitilallinen ja Ahr Wine Federation puheenjohtaja.

Hänen viinitilansa oli 12 päivää ilman sähköä, viinivalmistuslaitteisto on rikki ja mutaa on pesty pois päiväkausia painepesurilla. Kellari- ja varastotilat tulvivat myös, kaikki pullot ovat aivan mudassa ja etiketit kärsineet. ”Silti me pääsimme helpolla moniin muihin verrattuna. Joillakin viinitilallisilla ei ole ainuttakaan pulloa jäljellä.”

Peter Kriechelillä ja 200.000 mutaista viinipulloa. Viinit ovat kuitenkin säilyneet kunnossa pullojen likaantumisesta huolimatta. Tämän ovat laboratoriokokeet todistaneet. Kuva: dw.com/Oliver Pieper

Paikallinen ravintoloitsija Linda Kleber menetti tulvassa ravintolansa. Ainoa mitä hänelle jäi jäljelle olivat varastossa olevat viinipullot. ”Linda soitti minulle ja sanoi, tehdään jotakin mikä auttaa kaikkia. Ja niin syntyi ajatus tulvaviinistä”, kertoo Peter Frankfurter Allgemain-lehdelle.

 

”Perustimme yhdistyksen, jonka kautta tulvissa ehjäksi jääneet tulvaviinit myydään. Voittoa ei tehdä vaan tuotto menee alueen viinitilojen uudelleenrakentamiseen. On tärkeää, että myös ne tilat, jotka menettivät kaiken, eivätkä voi osallistua tulvaviinin toimittamiseen, hyötyvät tästä kampanjasta”.

Pullot myydään ”siinä kunnossa, missä ne ovat”, umpimutaisina. Tällaisen pullon ostaminen on toki osoitus myötätunnosta ja halusta auttaa, mutta viinit voi myös juoda. ”Vaikka lahjoitus on pääasia, niin halusin varmistua laboratoriokokeilla myös siitä, että viinit ovat turvallisia juoda. Meille on tärkeää, että ihmiset voivat myös nauttia niistä.” 

Jo 33.500 ihmistä on tehnyt lahjoituksen ja hankkinut itselleen tulvaviiniä. Kampanja on kerännyt yli 3 miljoonaa euroa Ahrin viinitilallisille. Se ei ole lähellekään tarpeeksi tuhojen korjaamiseen, mutta se on alku. Kuva: flutwein.de


Vaikuttaa siltä, että tulvaviinejä ei voida toimittaa Suomeen, mutta jos haluat tukea alueen viinitilallisia Saksan viini-instituutti kertoo sivuillaan lisätietoja, miten voit auttaa. (Info on englanniksi)

Omassa viinikaapissani oli sattumalta Kriechelin viinitilan punaviini 2015 vuodelta, Frühburgunder-lajikkeesta. Se oli odotellut avaamisen hetkeä jo yli vuoden… ja nyt se hetki tuli. Tätä viiniä ei ole saatavilla Alkosta, mutta Arkadian myymälästä löytyy jokunen pullo Kriechelin Spätburgunderia samalta vuodelta.  

Tässä viinissä on Frühburgunderi-lajikkeelle tyypillistä raikkautta ja keveyttä. Hapokkus ryhdistää keskitanniinisen viiniin. Punainen marjaisuus yhdistyy tammikypsytyksen tuomaan mausteisuuteen ja  savuisuuteen. Viinissä on kivalla tavalla syvyyttä, vaikka se on keveähkö. Jälkimaussa nousee kiinnostavalla tavalla tervankin aromi. Laadukas ja kivassa kehitysvaiheessa oleva viini. 

Ahrin viinejä toivoisi tulevaisuudessa enemmänkin Alkoon, se olisi myös valtion monopolilta kädenojennus alueen uudelleenrakentamiselle.

Tämän viinin ääressä, juuri nyt tätä kirjoittaessani koen kiitollisuutta. Saan nauttia tätä rauhassa omassa kodissa, rakkaiden ihmisten lähellä. Mieleeni nousevat kirjailija Frances Rodmanin sanat:

”Ajattele, kuinka onnellinen olisit, jos nyt menettäisit kaiken mitä sinulla on, ja sitten saisit sen takaisin”.

Nautitaan siitä, mitä meillä on.  <3
Elinvoimaista syksyä toivottaa,
Viiniblogin Anniina

 

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Lähteet:

https://www.ahrwein.de/

https://climate.copernicus.eu/wet-conditions-southern-europehttps://public.wmo.int/en/media/news/summer-of-extremes-floods-heat-and-fire

https://www.dw.com/en/german-flood-wine-sold-to-combat-fallout-of-flood-disaster/a-58705841

https://www.saksanviinitiedotus.fi/saksan-ahr-laatuviinialueen-tulvakatastrofi-osoittaa-ihmisten-auttamisen-halun/

https://www.faz.net/aktuell/gesellschaft/ungluecke/lebenswerk-weggerissen-winzer-aus-dem-ahrtal-ueber-die-flut-17473796.html?fbclid=IwAR0VK6IEiGQTM7zXAo1bd1uD96HDr0bGhbu2EHKuFRRbpGTmiB641-mz6QA

usolee