Silvaner Frankenin helmi

Silvaner Frankenin helmi

SILVANER FRANKENIN HELMI

– Se toinen saksalainen valkoviinilajike –

Silvaner parrasvaloissa

Yhteistyö Saksan viinitiedotuksen kanssa.

Valkoviineistään tunnettu Saksa on saanut paljon mainetta Rieslingin kotiseutuna. Riesling ei ole kuitenkaan ainoa lajike, josta Saksassa tuotetaan laadukasta viiniä ja onkin aika nostaa parrasvaloihin Silvaner, ”se vähemmän tunnettu valkoviinirypäle”. 1960 ja 1970-luvuilla Silvanerin maine tahriintui massatuotannon puristuksessa mutta nykyään lajikkeesta tuotetaan erinomaisia laatuviinejä. Otetaan siis katsaus tähän tutustumisen arvoiseen ja perintekkääseen rypälelajikkeeseen. Tervetuloa Viiniblogin matkaan!

Silvaner on ohutkuorinen, hyvin maaperää ja kasvualuettaan ilmentävä valkoinen rypälelajike. Kuva: DWI

Silvaner on yksi mailman vanhimmista tunnetuista viinirypälelajikkeista ja ensimmäinen sen  viljelystä kertova dokumentti on peräti vuodelta 1659. Muinaiset kirjanpitotositteet osoittavat, että Silvaner köynnöksistä maksettu hinta oli noin kaksinkertainen verrattuna muihin sen ajan viiniköynnösten taimiin.

Silvanerin vanhemmat ovat jo keskiajalla tunnettu Traminer ja Österreichisch Weiss (suomennettuna Itävaltalainen Valkoinen), joiden luonnollisen ristetymisen tuloksena syntyi Silvaner. Traminerilla on myös sukulaissuhde Pinot Noiriin, vaikkakaan ei ole pystytty osoittamaan kumpi on lapsi ja kumpi vanhempi.

Nykyään Silvanerin huippualuetta on Saksan Franken, jossa se on kaikkein viljellyin rypälelajike. Frankenin maaperä ja kasvuolosuhteet sopivat lajikkeelle erinomaisen hyvin. Täällä edes Saksassa muuten niin hyvin menestynyt Riesling ei pärjää laadussa Silvanerille. Frankenin maaperä ja kasvuolosuhteet yksinkertaisesti sopivat Silvanerille paremmin.

Yksi syy tähän lienee myös se, että Silvaner-köynnös kukkii aiemmin kuin Riesling. Varhainen kukkimisajankohta altistaa lajikkeen keväthallalle. Ajan myötä tämä on johtanut siihen, että Silvaner on saanut Frankenin viileässä ilmastossa parhaat kasvupaikat, jotka saavat eniten auringonvaloa ja lämpöä. Auringon energia yhdessä viileän kasvuympäristön ja kalkkipitoisen maaperän kanssa auttavat Silvaneria tuottamaan rypäleitä, jotka ovat aromikkaita ja joista saadaan konsentroituneen elegantti viini.

Saksan Franken on Silvanerin kotiseutua.  Kuva: DWI

Määrä ei korvaa laatua

Silvaner on luonteeltaan suurisatoinen lajike. Tämä taipumus houkutteli menneinä vuosikymmeniä monia viinitilallisia lajikkeen kasvatukseen. Tässä piilee kuitenkin ansa, sillä jos satomäärien annetaan kasvaa, eli toisin sanoen jos viljelijä tekee määrää laadun kustannuksella, tulee viinistä helposti aromimaailmaltaan latteaa ja tylsää, ammattikielellä sanottuna neutraalia.

1960-luvulla Silvaner eli määrällistä kukoistuskauttaan, ollen Saksan eniten viljelty rypälelajike. Suurisatoisena se sopi aikansa “hittiviinin” Liebfraumilchin tuotantoon, jossa sitä sekoitettiin muihin lajikkeisiin. Valitettavasti siinä samalla Silvaner menetti maineensa.

Silvaner pystyy kuitenkin tuottamaan erinomaista valkoviiniä, mutta se vaatii viljelijältä halua panostaa laatuun enemmän kuin määrään, ja myös työtä viinitarhalla, jotta satomäärät pysyvät kurissa.

Nykyään Silvanerin viljelyala on vain 4,6% Saksan viinitarhojen pinta-alasta ja laadussa on tapahtunut huimia harppauksia. Voidaankin sanoa, että Silvaner elää parhaillaan toista, laadullista kukoistuskauttaan.

Silvanerin aromimaailmasta löytyy usein omenaa, meloonia, kivellisiä hedelmiä kuten aprikoosia tai persikkaa, mehevää sitruksisuutta sekä yrttisiä ja maamaisiakin aromeita.
Kuva: DWI

Silvaner, Riesling, Rieslaner

Saksan valkoviineistä puhuttaessa ei voi välttyä ajattelemasta Rieslingiä, joka onkin ”kaikille tuttu” saksalainen rypälelajike. Molemmilla lajikkeilla on taito ilmaista hyvin kasvupaikkaansa ja maaperää, mutta Silvanerin kasvukausi on lyhyempi ja se kypsyy noin kaksi viikkoa ennen Rieslingiä. 

Rieslingiin verrattuna Silvanerin aromikkuus on usein hiukan herkempää ja viinien hapokkuus lievempää. Tämä puhuu Silvanerin puolesta esimerkiksi valittaessa viiniä äyriäisille tai vaalealihaisille kaloille, joiden oma maku saattaa joutua jyrätyksi turhan voimakkaan viinin rinnalla.

Ihminen on kekseliäs ja kokeilunhaluinen, joten ei ole oikeastaan kummakaan, että Silvaner on kokeiltu risteyttää Rieslingin kanssa. Tuloksena tästä on ”luovasti” nimetty Rieslaner-lajike. Rieslaner on osoittautunut hyväksi jälkiruokaviinien valmistuksessa, joita Alkonkin valikoimasta näyttää löytyvän tällä hetkellä ainakin kaksi erilaista.

Tänään Viiniblogin maistelussa on kuitenkin puhtaita 100% Silvaner viinejä. Näistä kaikki ovat myös saatavilla Alkosta.

Kolme saksalaista silvaneria. Keskimmäinen on pakattu linjakkaaseen, litteään pulloon, joka on päivitetty versio Frankenin alueen Bocksbeutelista.

Winzer Sommerach Sommeracher Kabinett Trocken Silvaner 2019

Hinta, 17,07€

Tämän viinin on tuottanut vuonna 1901 perustettu Frankenin alueen vanhin viiniosuuskunta. Perustajajäseninä oli 15 viininviljelijäperhettä, jotka yhdistivät voimansa. Osuuskunta on edelleenkin viljelijäperheiden omistama ja on sittemmin kasvattanut paitsi laadukkaita rypäleitä, myös jäsenmääräänsä. Tällä hetkellä omistajaperheitä on 90. Heihin kaikkiin voit tutustua osuuskunnan nettisivuilla. Nimestä vielä lyhyesti, että  Sommerach viinitarhan nimi viittaa ”paikkaan joen aurinkoisella puolella”. https://www.winzer-sommerach.de

Viehättävästä tuoksusta voi löytää mehevää päärynää, persikkaisuuttakin ja kypsää sitruunaa sekä mineraalisuuteen viittaavaa fiilistä. Maku on kuiva ja herkullisen hedelmäinen. Viinissä on kepeä yleisilme, hapokkuus on pirteää, mutta ei päällekäyvää. Aromeiltaan maku seurailee tuoksua ja jälkimaussa on kevyttä ja raikasta salviaan viittaavaa yrttisyyttä. Kun viini hiukan lämpenee lasissa, niin tuoksusta ja jälkimausta voi löytää sellaista kevyttä maamaista aromikkuutta, joka usein liitetään Frankenin alueen viineihin. Vinkkinä ruokapöytään; muista tämä, kun mietit viiniä rapujuhliin. Myös muille äyriäisille- ja vaalealihaisille kaloille.

Brennfleck Sulzfelder Sonnenberg Silvaner Alte Reben 2019

Hinta: 16,89€

Brennfleckin viinitila on ollut saman suvun hallussa pitkälti yli 400 vuotta ja sitä pyörittää tällä hetkellä suvun 13. sukupolvi, Susanne ja Hugo Brennfleck. Tila kertoo pyrkivänsä kohti luomutuotantoa, vaikka heillä ei ainakaan vielä ole luomusertifikaattia. Tämä viini on valmistettu vanhoista (yli 30-vuotiaista) köynnöksistä, jotka kasvattavat rypäleitään Frankenissa, tarkemmin sanottuna Sonnenberg palstalla Sulzfelder am Main kylän tuntumassa. https://www.weingut-brennfleck.net/weinlagen

Tuoksussa tuntuu keltaista luumua, lempeää sitruksisuutta ja kevyttä kukkaisuutta, myös raikasta yrttisyyttä. Vihjauksia Frankenin Silvanerille tyypilliseen maamaisuuteenkin saattaa löytää. Suutuntumaltaan viini on kevyt, mutta kallellaan keskitäyteläisen suuntaan. Maussa on hedelmäisyyttä, hapokkuutta, mineraalisuutta ja se seurailee tuoksun aromeita. Jälkimaku on pitkä ja siinä vuorottelevat mukavalla tavalla hedelmäiset ja raikkaiden yrttien aromit. Ruoan suhteen vinkkinä sellainen, että pääsin maistamaan tätä paistetun kuhan, juureslisukkeen, perunapaistoksen ja beurre blanc kastikeen kanssa, oli erinomainen yhdistelmä.

Winzergenossenschaft Herxheim am Berg Silvaner Trocken 2019

Hinta: 12,98€
Kevyempi lasipullo

Tämä viini tulee Pfalzin alueelta, joka tunnetaan yhtenä Saksan lämpimimmistä viinialueista. 1930-luvulla perustettu viiniosuuskunta viljelee useita eri rypälelajikkeita, myös Silvaneria. Heille on tärkeää, että viinit ilmentävät niin rypälelaijikettaan kuin myös Pfalzia viinialueena. Viini on pakattu kevyeeseen lasipulloon, joka on aina ilahduttavaa.  https://www.wg-herxheim.com

Houkutteleva ja trooppisen hedelmäinen tuoksu tuo mieleen mehevän ananaksen ja punaisen omenan sekä kypsän situksisuuden, kukkaisuuttakin saattaa tuoksusta löytää. Viini on kuiva ja maku seurailee tuoksua. Yleisilme on lämpimän hedelmäinen, jota mukava hapokkuus raikastaa sopivasti. Suutuntuma on kevyehkö, mutta kallellaan keskitäyteläiseen suuntaan. Viinin hiukan lämmetessä esiin nousee myös hunajaisuuteen viittaavaa tuoksua. Jälkimaku on pitkä ja kevyesti nielua lämmittävä. Ruokapöytään suosittelisin tätä kaveriksi paistetulle kalalle ja esimerkiksi sitruunarisotolle, tällaista yhdistelmää pääsin itse kokeilemaan ja se oli perfecto. Myös kanan tai kalkkunan kylkeen hyvä kaveri.

Silvaner terttuja auringossa. Kuva: DWI

Ruokapuolelta yksi Silvanerin klassinen kaveri on kevään herkku, parsa. Myös syksyisten ruoka-annosten kanssa Silvaner sopii erinomaisesti yhteen ja esimerksi paistettu kala juureslisukkeilla saa hiukan täyteläisemmän suuntaisesta Silvanerista oivan kumppanin. Lisäksi nyt rapukauden ollessa parhaillaan Silvaner kannattaa ehdottomasti pitää mielessä yhtenä rapujuhlien viinivaihtoehdoista. Muutkin äyriäiset ja kalaruoat sopivat Silvaner viinien kanssa hyvin yhteen samoin kuin kana tai kalkkuna.

Lopuksi vielä mainintana, että kaikki kolme tämän postauksen viiniä ovat 100% Silvaneria ja laadultaan hyviä. Silti Silvaneria käytetään edelleen sekoitteissa muiden rypälelajikkeiden kanssa ja niissä laatu on vaihtelevaa. Kannattaa siis harjoittaa pientä valppautta Alkon viinihyllyllä Silvaner-viiniä valitessaan.

WineandBeyond.fi järjesti Saksan viinien kanssa Etäviinitastingin Facebookissa 2021. Voit edelleen katsoa tastingin klikkaamalla allaolevaa kuvaa. (Linkki aukeaa Facebookiin.)

Tästä videosta näet, miten Silvaner-viikko näkyi Tampereella vuonna 2020. 

Hyvää alkavaa syksyä ja mainioita Silvaner-viinien maisteluita!
Terveisin,
Viiniblogin Anniina

 

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Lähteet:
Silvaner booklet by Wines of Germany
Saksanviinitiedotus.fi
Germanwines.de
Jancis Robinson, Hugh Johnson (2013) ”The World Atlas of Wine”, 7th edition.

Kuvat:
Germanwines.de, Deutches Wein Institut

Ahr nousee mudasta

Ahr nousee mudasta

AHR NOUSEE MUDASTA

– Kuukausi tulvakatastrofin jälkeen –

Sateisin kesä 2000-luvulla

Keski-Euroopan kesä on ollut poikkeuksellisen sateinen. Erityisesti Saksassa, Belgiassa, Luxembourgissa ja Ranskassa on koettu hankalia tilanteita. Liialliset sateet ovat haitannet kasvukautta myös useilla viinialueilla.

Pahimpia tulva-alueita on Ahr-joen laakso. Kuukausi sitten sateinen kesä tiivistyi ennennäkemättömäksi tulvakatastrofiksi. Ahr-joen hurjana virtaava vesi nousi uomastaan, valtasi kadut, talot ja kellarit. Toi tullessaan kaikkialle mutaista liejua ja vei mennessään koteja, työpaikkoja ja elinkeinoja. Mitä kuuluu tulva-alueelle kuukausi katastrofin jälkeen? 

130.000 asukkaan Ahrweiler tulvan kourissa. Taustalla näkyy jokilaakson viiniviljelmiä, joista onneksi suuri osa säästyi. Kuva: Deutches Wein Institut 

Edessä on jälleenrakentaminen

Poikkeuksellisen sadekesän huippu saavutettiin heinäkuun puolivälissä, 14-15.7. Joillakin alueilla satoi 2 kuukauden sademäärä vain kahden vuorokauden aikana. Alkukesän sateisuus oli jo kyllästänyt maaperän, eikä valmiiksi märkä maa pystynyt ottamaan enempää vettä vastaan.

Ahrin alueella suurimmat tuhot kohdistuivat tärkeän viinikaupungin, Ahrweilerin tienoille. Lukuisat viinitalot kärsivät vahinkoja. Kellaritiloja, laitteistoja, kypsymässä olleita viinejä, kokonaisia elinkeinoja menetettiin. Tämän hetken tiedon mukaan kuolonuhreja on 139, loukkantuneita 766 ja 26 ihmistä on edelleen kateissa. Myös viinitarhat kärsivät vahinkoa, vaikka suuri osa näyttää onneksi selviävän.

 

Mutaa on kaikkialla…
Kuva: DWI

Parissa päivässä vedenpinta alkoi laskea ja tuhojen raivaus pääsi vauhtiin. Alueelle alkoi virrata apua, onneksi. Ja kukapa viinitilallista paremmin auttaisi, kuin toinen viinitilallinen. ”Viinitilalliset ovat yhdistäneet voimiaan. Entisistä kilpailijoista on tullut ystäviä” kertoo Peter Kriechel Deutsche Wellen haastattelussa. ”Erityisesti läheisen Moselin ja Nahen alueen viininviljelijät ovat pystyneet auttamaan, mutta apua on saatu myös muilta Saksan viinialueilta.”

Tavoitteena on pelastaa tämän kasvukauden sato, ja muutenkin kaikki mitä pelastettavissa on. Apu on tarpeen, sillä sadonkorjuun aloittamiseen on enää muutamia viikkoja.

Tulvaviini tuo toivoa

Peter Kriechel on Ahrin alueen suurin viinitilallinen ja Ahr Wine Federation puheenjohtaja.

Hänen viinitilansa oli 12 päivää ilman sähköä, viinivalmistuslaitteisto on rikki ja mutaa on pesty pois päiväkausia painepesurilla. Kellari- ja varastotilat tulvivat myös, kaikki pullot ovat aivan mudassa ja etiketit kärsineet. ”Silti me pääsimme helpolla moniin muihin verrattuna. Joillakin viinitilallisilla ei ole ainuttakaan pulloa jäljellä.”

Peter Kriechelillä ja 200.000 mutaista viinipulloa. Viinit ovat kuitenkin säilyneet kunnossa pullojen likaantumisesta huolimatta. Tämän ovat laboratoriokokeet todistaneet. Kuva: dw.com/Oliver Pieper

Paikallinen ravintoloitsija Linda Kleber menetti tulvassa ravintolansa. Ainoa mitä hänelle jäi jäljelle olivat varastossa olevat viinipullot. ”Linda soitti minulle ja sanoi, tehdään jotakin mikä auttaa kaikkia. Ja niin syntyi ajatus tulvaviinistä”, kertoo Peter Frankfurter Allgemain-lehdelle.

 

”Perustimme yhdistyksen, jonka kautta tulvissa ehjäksi jääneet tulvaviinit myydään. Voittoa ei tehdä vaan tuotto menee alueen viinitilojen uudelleenrakentamiseen. On tärkeää, että myös ne tilat, jotka menettivät kaiken, eivätkä voi osallistua tulvaviinin toimittamiseen, hyötyvät tästä kampanjasta”.

Pullot myydään ”siinä kunnossa, missä ne ovat”, umpimutaisina. Tällaisen pullon ostaminen on toki osoitus myötätunnosta ja halusta auttaa, mutta viinit voi myös juoda. ”Vaikka lahjoitus on pääasia, niin halusin varmistua laboratoriokokeilla myös siitä, että viinit ovat turvallisia juoda. Meille on tärkeää, että ihmiset voivat myös nauttia niistä.” 

Jo 33.500 ihmistä on tehnyt lahjoituksen ja hankkinut itselleen tulvaviiniä. Kampanja on kerännyt yli 3 miljoonaa euroa Ahrin viinitilallisille. Se ei ole lähellekään tarpeeksi tuhojen korjaamiseen, mutta se on alku. Kuva: flutwein.de


Vaikuttaa siltä, että tulvaviinejä ei voida toimittaa Suomeen, mutta jos haluat tukea alueen viinitilallisia Saksan viini-instituutti kertoo sivuillaan lisätietoja, miten voit auttaa. (Info on englanniksi)

Omassa viinikaapissani oli sattumalta Kriechelin viinitilan punaviini 2015 vuodelta, Frühburgunder-lajikkeesta. Se oli odotellut avaamisen hetkeä jo yli vuoden… ja nyt se hetki tuli. Tätä viiniä ei ole saatavilla Alkosta, mutta Arkadian myymälästä löytyy jokunen pullo Kriechelin Spätburgunderia samalta vuodelta.  

Tässä viinissä on Frühburgunderi-lajikkeelle tyypillistä raikkautta ja keveyttä. Hapokkus ryhdistää keskitanniinisen viiniin. Punainen marjaisuus yhdistyy tammikypsytyksen tuomaan mausteisuuteen ja  savuisuuteen. Viinissä on kivalla tavalla syvyyttä, vaikka se on keveähkö. Jälkimaussa nousee kiinnostavalla tavalla tervankin aromi. Laadukas ja kivassa kehitysvaiheessa oleva viini. 

Ahrin viinejä toivoisi tulevaisuudessa enemmänkin Alkoon, se olisi myös valtion monopolilta kädenojennus alueen uudelleenrakentamiselle.

Tämän viinin ääressä, juuri nyt tätä kirjoittaessani koen kiitollisuutta. Saan nauttia tätä rauhassa omassa kodissa, rakkaiden ihmisten lähellä. Mieleeni nousevat kirjailija Frances Rodmanin sanat:

”Ajattele, kuinka onnellinen olisit, jos nyt menettäisit kaiken mitä sinulla on, ja sitten saisit sen takaisin”.

Nautitaan siitä, mitä meillä on.  <3
Elinvoimaista syksyä toivottaa,
Viiniblogin Anniina

 

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Lähteet:

https://www.ahrwein.de/

https://climate.copernicus.eu/wet-conditions-southern-europehttps://public.wmo.int/en/media/news/summer-of-extremes-floods-heat-and-fire

https://www.dw.com/en/german-flood-wine-sold-to-combat-fallout-of-flood-disaster/a-58705841

https://www.saksanviinitiedotus.fi/saksan-ahr-laatuviinialueen-tulvakatastrofi-osoittaa-ihmisten-auttamisen-halun/

https://www.faz.net/aktuell/gesellschaft/ungluecke/lebenswerk-weggerissen-winzer-aus-dem-ahrtal-ueber-die-flut-17473796.html?fbclid=IwAR0VK6IEiGQTM7zXAo1bd1uD96HDr0bGhbu2EHKuFRRbpGTmiB641-mz6QA

usolee

Paras Sushi Riesling

Paras Sushi Riesling

PARAS RIESLING SUSHILLE

–  9 Riesling-viiniä testissä –

Yhteistyö Saksan Viinitiedotuksen kanssa

 

Riesling sopii sushille

Monen mielestä paras sushiviini on raikas valkkari. Etenkin Riesling on saanut mainetta hyvänä sushiviininä viime vuosina. Mutta, miksi jokin viini sopii sushille paremmin kuin toinen? Millainen riesling olisi paras yhdistelmä sushille?

Viiniblogi ystävineen päätti etsi parhaan sushirieslingin. Tässä sushiviinien testissä on mukana 9 erilaista viiniä. Ne maisteltiin sokkona, kolmen viinin seteissä. Jokaisen setin paras pääsi finaaliin. Osallistujat eivät siis tienneet, mitä viinejä maisteltiin.

(Allekirjoittanut sen sijaan tiesi ja tästä syystä jääväsin itseni finaalista. 🙂

Sushin kanssa tarjoiltavalta viiniltä kaivataan hedelmäisyyttä, runkoa tuovaa raikasta hapokkuutta, eikä pieni jäännössokerikaan ei ole pahasta.

Ei sittenkään niin simppeliä

Sushi vaikuttaa yksinkertaiselle ruoalle, jossa on vain muutama komponentti: riisiä, jonka kyljessä on kalaa, äyriäisiä tai kasviksia, joskus merilevään kiedottuna. Höysteeksi toki soijaa, inkivääriä ja wasabia. Parhaan sushi-viinin valinnan ei luulisi olevan mikään suuri haaste…

Eroja kuitenkin löytyi, sillä itseasiassa, sushissa on useampikin viinin kannalta huomioitava asia.

Sushiriisiä maustetaan yleensä mirinillä, joka on makeaa riisiviinietikkaa. Viinissäkin tulisikin olla hyvä runko, jotta se ei lyyhisty mirinin makeuden tai etikkaisuuden edessä. Pieni jäännössokeri ei ole sushin kanssa lainkaan pahasta.

Viinin tulisi myös olla hedelmäinen ja toimia yhteen umamisen maun kanssa. Umamia yhdistelmään tuovat erilaiset kalat ja äyriäiset, sekä soijakastike.

Kaiken kukkuraksi, viinin tulisi kuitenkin jättää tilaa myös sushille, joka kuitenkin on melko herkkä kokonaisuus. Tämä edellyttää viinin eri osa-alueilta tasapainoisuutta (hapokkuus, hedelmäisyys, makeus).

 

Hyvä sushi syntyy yksinkertaisista raaka-aineista ja miellyttää myös silmää.

Nik Weis Selection Urban Riesling 2019

Moselin alueelta tuleva Urban Riesling sai aloittaa tämän sushi-rieslingien testin. Raadin mielestä viinin aromikkuus olisi saanut olla vahvempaakin, mutta sushin kanssa se toimi kuitenkin ihan mukavasti.

Tämä viini oli myös testin matala-alkoholisin (10,5%).  Puolikuivan viinin kokonaisuutta kuvailtiin kuitenkin hiukan vaisuksi. Kesän tullen tätä voisi kokeilla huolettomana piknikviininä.

Zen Garden Riesling 2019

Tämä Pfalzin viinialueelta tuleva riesling oli testin edullisin. Se yllätti hyvällä meiningillään ja kiilasi itsensä testin kolmanneksi. Viini koettiin tasapainoiseksi ja herkullisen hedelmäiseksi. Kuivan ja puolikuivan rajalla keikkuva olemus toimi erittäin hyvin sushin kanssa.

Zen Garden Rieslingin on voinut löytää ravintoloista jo pitkään, mutta Alkon valikoimassa tämä on uusi tulokas. (Tästä johtuen viini on saatavilla vain Alkon nettikaupasta, ei vielä myymälöistä.) 

 

Prinz Von Hessen Riesling Feinherb 2018

Tämä Rheingaun alueen riesling oli testin selvä voittaja! Hyvä tasapaino hedelmäisyyden, hapokkuuden ja makeuden suhteen siivitti ”Prinssin” koko testin voittoon.

Puolikuiva viini oli itsellään joidenkin maistelijoiden mielestä turhankin makea, mutta sushin kanssa se oli mitä parhain yhdistelmä. Tämä viini on saatavilla useimmista Alkosta sekä tilattavissa Alkon nettikaupasta. 

 

50° Riesling 2019 hanapakkaus

Testin ainoa hanapakkaus tulee Rheingausta. Viinin nimi 50º (50 astetta) viittaa leveyspiiriin, jolla Rheingau sijaitsee. Perinteisesti tätä leveyspiiriä on pidetty pohjoisimpana viinille sopivana kasvualueena. (Tosin tämä käsitys on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut muuttumaan päin).

Viinin 2 litran hanapakkaus on sievä ja näppärän kokoinen. Raadin mielestä viini oli mukava perusriesling, joka toimi sushillekin ihan hyvin. Monikäyttöinen viini koettiin myös hyväksi valinnaksi tilanteisiin, jossa ei ole varmuutta seurueen mieltymyksistä.

 

Dr. Vom Basserman-Jordan Riesling Trocken 2020

Tämä nuori, 2020 kasvukauden viini oli hedelmäinen ja raikas. Nuorekkaan viinin tuoksu miellytti, mutta maku ei kaikkien mielestä päässyt samaan. Hedelmäisyys ja linjakas hapokkuus toimivat kuitenkin hyvin yhteen sushin kanssa. Raadin mielestä hinta tuntui hiukan kalliille ja tämän takia viini jäi niukasti ulos kärkikahinoista. 

 

Korrell Riesling vom Tonmergel 2019

Nahe on pienehkö viinialue Rhein ja Mosel-jokien välissä ja sieltä saapuu testin seuraava viini. Tämän pullon ulkonäköä kehuttiin tyylikkääksi ja arvokkaan oloiseksi. Viini aromeissa hallitsi sitruksinen tunnelma ja napakka hapokkuus.

Osa raadin jäsenistä kaipasi viiniin lisää hedelmäisyyttä, joitakin kuiva ja vähäeleinen tyyli miellytti. Sitrusvetoinen viini toimi sushille melko mukavasti, mutta se pääsisi vielä paremmin oikeuksiinsa sellaisen ruoan kanssa, jossa on itsessäänkin hapokkuutta. Esimerkiksi siika-cheviche voisi olla erinomainen ruokapari. 

 

Fitz-Ritter Dürkheim Riesling Organic Dry 2020

Tämä Ritari-riesling yllätti raadin kevyen pirskahtelevalla suutuntumallaan. Se kuitenkin koettiin ihan miellyttävänä ja viinin tyyliin sopivana.

Kuiva, ja melko sitruksinen viini oli raikas pari sushille. Joidenkin maistelijoiden mielestä hedelmäisyyttä olisi voinut olla hiukan enemmänkin, etenkin jos viiniä nauttii ilman ruokaa. Sushin kanssa tämä viini koettiin kuitenkin hyväksi pariksi, joka jätti tilaa myös sushin herkille mauille. Loppujen lopuksi ritariviini ratsastikin liput liehuen hopeasijalle.

 

Ruppertsberger Imperial Riesling 2019

Kuninkaallisen oloisessa pullossa oleva viini jakoi mielipiteitä. Osa maistelijoista olisi kaivannut enemmän hedelmäisyyttä ja aromaattisuutta, toisille taas kuiva ja hapokas tyyli oli mieluisa.

Eräs maistelija kommentoi tämän viinin sopivan erityisen hyvin lohisushin kanssa. Lohi on rasvainen kala ja viinin linjakas hapokkuus leikkasi kalan rasvaisuutta ja jätti raikkaan tunnelman suuhun. Tästä huolimatta viini jäi kuitenkin kauas kärkikahinoista.


Van Volxem Schiefer Riesling 2018

Testin kallein viini oli Van Volxem Schiefer Riesling. Lämpimän 2018 vuosikerran viinissä oli jo hiukan pienen ikääntymisen tuomaa tunnelmaa. Viini itsellään oli oikein laadukas ja hieno. Tässä sushiviini-testissä viini ei kuitenkaan päässyt kärkikahinoihin. Viinin runsaus vei raadin mielestä liikaakin huomiota sushin herkistä mauista.

Kaiken kaikkiaan hieno riesling, mutta ”sushiviiniksi ehkä hiukan turhankin hieno”. Tätä voisi kokeilla muille kala- ja äyriäisruoille sekä vaalealle lihalle ja kanallekin.

 

Summa summarum…

Sushin kanssa vaikuttaisi toimivan parhaiten viini, jossa on hyvän hapokkuuden tuomaa runkoa, hiukan jäännössokeria ja tarpeeksi aromikasta hedelmäisyyttä kohtaamaan sushin umamia.

Osa maisteluraadin jäsenistä oli selvästikin kuivan tyylin ystäviä, kun taas toisia miellytti enemmän puolikuiva olemus. Totesimme myös, että erilaisissa susheissa on eroja. Lohisushi ja avokadosushi toimivat hyvin hapokkammankin viinin seurassa, mutta esim. savulohi ja merilevä kaipasivat viiniltä enemmän hedelmäisyyttä. Testin voittaja Prinz von Hessen Feinherb Riesling toimi hyvin erilaisille susheille ja miellytti kaikkia raadin jäseniä. 

Pistimme myös merkille, että ilahduttavan monessa viinissä oli kevyt pullo ja moni oli myös luomua.

Kiitos vielä maisteluun osallistumisesta Pialle, Sarille, Heidille, Anulle ja Pilpolle. Erinomaisia viinihetkiä kaikille sushin ystäville ja aurinkoa kevätpäiviin!

Terveisin,
Viiniblogin Anniina

 

 Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Kuvat ja teksti: Anniina Schreiner
Postauksen viineistä suurin osa on saatu tuotenäytteinä

Voit seurata Viiniblogia, vaikket olisikaan Facebookissa tai Instagramissa. Liity sivun alareunasta Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.

Keywords: Paras sushiviini, sushi ja viini, valkoviini sushille, Riesling, paras sushi valkkari

Pinot Gris on Saksassa Grauburgunder

Pinot Gris on Saksassa Grauburgunder

GRAUBURGUNDER

WEISSBURGUNDER

– Saksalainen nimi Pinot-perheelle on Burgunder –

Yhteistyö Saksan Viinitiedotuksen kanssa

”Vivahteikkuutta, raikkautta ja herkullista hedelmäisyyttä…”

Saksa tunnetaan ympäri maailman Rieslingin valtakuntana ja sitä se onkin. Silti Pinot Blanc ja Pinot Gris lajikkeet ovat kaikessa hiljaisuudessa liki kolminkertaistaneet suosionsa parissa vuosikymmenessä.

Saksassa nämä lajikkeet tunnetaan nimillä Weissburgunder ja Grauburgunder. Mikä on tämän moninkertaistuneen suosion salaisuus? Miltä saksalaiset Weissburgunder ja Grauburgunder viinit maistuvat? Entä minkälaisen ruoan kanssa niitä kannattaa nauttia?

Viiniblogi sai ilon haastatella saksalaisten burgunder-viinien todellista asiantuntijaa. Hän on Master of Wine, Pasi Ketolainen. 

Tervetuloa Viiniblogin mukaan!

Weiss- ja Grauburgunderin tyypillisissä aromeissa on sekä yhtäläisyyksiä, että eroja. Kuva: DWI

Saksassa ainakin jo 1400-luvulta saakka

”Pinot-lajikkeiden” saksankieliset nimet viittaavat niiden alkuperäiseen synnyinseutuun, Ranskan Bourgogneen.

Grauburgunderin tiedetään kulkeneen Sveitsin ja Unkarin kautta ennen kuin se päätyi Saksan alueelle noin 1400-luvulla. Unkarin kautta tehty ”sightseeing” jätti jälkensä Grauburgunderiin ja sitä kutsuttiinkin 1970-luvulle asti usein nimellä ”Grauburgunder Tokajer”. Tämän jälkeen lajikkeen yleisnimi oli Saksassa Ruländer, kunnes nimi Grauburgunder vakiintui 1990-luvulla.

Mikä kiinnostavinta, itseasiassa kaikki nämä burgunder-lajikkeet ovat yhtä perhettä! Alkuperäisenä lajikkeena pidetään Spätburgunderia (Pinot Noir), josta luonnolisen evoluution kautta syntyi hiukan vaaleamman värinen Grauburgnder (Pinot Gris). Se puolestaan muuntautui edelleen ja niin syntyi Weissburgunder (Pinot Blanc).

Weissburgunder ja Grauburgunder eroavat ulkonäöltään selvästi. Vaikka Grauburgunder on väriltään melko tumma se luetaan kuitenkin usein valkoviinilajikkeisiin. Valkoviini onkin tyypillinen lajikkeesta valmistettava viinityyli.  Kuva: DWI

Mutta eroavatko saksalaiset Grau- ja Weissburgunder viinit esim. Alsacen Pinot Gris tai Pinot Blanc viineistä?

”Verrattuna Alsacen Pinot Grisiin tai Pinot Blanciin saksalainen tyyli on kuivempi”, kertoo Master of Wine, Pasi Ketolainen.  ”Sitten taas verrattuna Pohjois-Italian usein melko neutraaleihinkin viineihin saksalaisessa tyylissä on enemmän hedelmäisyyttä ja vivahteikkuutta”.

Burgunder-lajikkeilla on siis pitkä historia Saksan alueella, mutta entä nykypäivä? Mitä Weiss- ja Grauburgunderille kuuluu nykyään?

”Jos vilkaistaan tilastoja, niin Riesling on edelleen Saksan kiistaton ykköslajike. Mutta Grau- ja Weissburgunderin yhteenlaskettu pinta-ala on kolminkertaistunut vuosien 1995 ja 2019 välillä. Ne ovat vallanneet kasvualaa pääasiassa Müller-Thurgau lajikkeelta”, Pasi Ketolainen toteaa.

”Erityisesti vanhemmat sukupolvet haluavat näitä pehmeämmän hapokkuuden burgundereita. Lisäksi ihmiset kaipaavat vaihtelua ja vaihtoehtoja. Esimerkiksi kaikissa itseään kunnioittavissa ravintoloissa pitää Saksassa nykyään olla grauburgunder-viiniä laseittain.”

”Burgunderit ovat myös luotettavia. Niissä on aikalailla samanlainen makuprofiili eri puolilla Saksaa. Riesling puolestaan heijastaa enemmän kasvupaikkansa eroja. Se on kiinnostavaa, mutta saattaa joskus myös tuntua vaikeaselkoiselta”.

No kokeillaan, maistetaan Weissburgunderia sekä Pfalzista että Württenbergistä…

 

Dr. Wehrheim Buntstück Weisser Burgunder 2017

Weingut Dr. Wehrheim sijaitsee aivan Pfalzin metsän tuntumassa lähellä Landaun kaupunkia. Perheomisteisella viinitilalla on 100-vuotias historia ja nuori isäntä Franz Wehrheim edustaa neljättä sukupolvea. Viinitarhan koko on 7 hehtaaria, mutta siihen mahtuu neljä erilaista maaperätyyppiä. Viinin nimi Buntstück viittaakin siihen, että tässä viinissä on yhdistetty erilaisilla palstoilla kasvaneita rypäleitä (bunt=kirjava, stück=osa, osio).

Hinta: 21,90€, Luomu, Biodynaaminen, Tilausvalikoima (910621)

Tuoksu tarjoilee sitruksisuutta, sitruunan ja geripin kuorta, punaista omenaisuutta. Lisäksi aromeissa on tiettyä viinirypäleen omaa ja etenkin viinirypäleiden kuorten aromia. (Tämä sai minut tutkailemaan tarkemmin viinin valmistusmenetelmää. Kyllä, kuoret ovat olleet mukana tämän viinin valmistuksen alkuvaiheessa.)

Maku seurailee tuoksua ja suuntuntumassa on keskitäyteläistä tunnelmaa. Jälkimaku on keskipitkä ja siinä on sitrushedelmän kuorta ja kevyttä lajikkeelle tyypillistä maamaisuutta.

Kokonaisuutena laadukas ja kiinnostava Weissburgunder, joka sopii lajikkeeseen tutustumiseen ihan sellaisenaan. Ruokapöytään erilaisille kalaruoille tai salaateille. Kestää myös ruoalta jonkun verran hapokkuutta. 

Dautel Bönnigheimer Weissburgunder Gipskeuper 2018

Jopas on viinin nimellä pituutta. Dautel on siis viinitilan nimi, omistajasuvun mukaan. Tila sijaitsee Bönningheimin pienessä viinikaupungissa. Weissburgunder kertoo tietenkin lajikkeen ja Gipskeuper puolestaan viittaa maaperään, joka koostuu savi, kipsi ja suola-kivikerrostumista. Paljon siis informaatiota näissä neljässä sanassa…

Perheomisteinen viinitila on perustettu jo 1500-luvulla ja Christian Dautel on johtanut tilaa vuodesta 2014. Jos nimi kuulostaa tutulle, niin se on hyvin mahdollista sillä Dautelin Spätburgunder (Pinot Noir) oli mukana Saksalaisten punaviinien blogipostauksessa syksyllä 2020. Mutta nyt siis vuorossa Weissburgunder (Pinot Blanc).

Hinta: 29,80€, Tilausvalikoima (938047)

Vaaleankeltaisen viinin hiukan hennosta tuoksista välittyy keltaista omenaisuutta, sitruksen kuorta ja hiukan troopisemmankin tuntuista hedelmäisyyttä sekä kevyttä kukkaisuutta. Lisäksi löydän tuoksusta maanläheistä tunnelmaa. Maku on kuiva, melko hapokas ja se tuo mukanaan uusia vivahteita, kevyttä leipämäisyyttä, pähkinään ja muskottiin viittaavaa mausteisuutta. Melko pitkä jälkimaku on sitrusvoittoinen pienillä mausteisilla tai maamaisilla vivahteilla.

Kokonaisuutena sanoisin että viinin aromimaailmassa on herkkää vivahteikkuutta, jonka tunnustelu sopii viinejä jo jonkin verran harrastaneille. Näin viini pääsee oikeuksiinsa ja hinta-laatusuhde kohtaa oikealla tavalla. Ruokapöytään toimiva pari esim. äyriäisille tai erilaisille kalaruoille, myös ruokaisille salaateille.

Kyllä näissä viineissä on paljon samankaltaisuutta, aivan kuten Pasi sanoi, vaikka kasvualue alue onkin eri.

Entäpä ruokapöydässä?

Kysytäänpä tähän väliin Pasi Ketolaiselta, mikä olisi hänen mielestään hyvä food-pairing vaaleille burgundereille?

”Burgundereiden ruokayhdistettävyys on monipuolista, helppoakin. Molemmat toimivat kala- ja äyriäisruoille. Etenkin Weissburgunder kestää voimakkaampaa sitruksisuuttakin”.

”Grauburgunder on pyöreämpi, runsaampi ja paksumpi. Sen kanssa toimivat myös vaaleat liharuoat kuten possu tai broileri, mutta sen kevyt kermaisuus täydentää hyvin myös juustoisia ruokalajeja ja erilaisia ruokaisia piiraita. Myös tuulihatut olisivat elegantti pari”.

”Weissburgunder on aromeiltaan hillitympi ja myös vaativampi lajike viinin nauttijan kannalta. Ehkä tätä voisi kuvailla niinkin, että Weissburgunder on linjakkaampi ja jotenkin atleettisempi. Grauburgunderissa taas on enemmän pyöreyttä ja leveyttä, voisi kai sanoa että se on gotleettisempi”, Pasi naurahtaa.

Pidetään nämä ajatukset mielessä ja otetaan Grauburgunderit maisteluun.

Fritz Walter Grauer Burgunder Trocken 2019

Perinteikkään ja perheomisteisen viiitilan johdossa on tällä hetkellä Eckhard Walter. Hänen iso iso isänsä Friz Walter perusti viinitilan 1832. Viinitarhoja on kaikkinensa noin 50 hehtaaria ja osa rajautuu suoraan Ranskan rajaan. Tilalla on majoittumismahdollisuus sekä ravintola,  jossa tarjoillaan tietenkin viineihin sopivia ruoka-annoksia.

Hinta: 11,49€, Vegaaninen, Kevyt pullo, Vakiovalikoima (578777).

Nuorekkaan oloisen viinin tuoksu henkii kypsää sitruksisuutta ja lämpimästä ilmanalasta muistuttavaa hedelmäisyttä. Siitä voi löytää muun muassa persikkaa, kypsää omenaa, ananasta ja myös kevyttä kukkaisuutta.

Suussa viini on edelleen hedelmäinen, mutta sitruksinen hapokkuus raikastaa kokonaisuutta sopivalla tavalla. Kuivan ja puolikuivan rajalla keikkuvan viinin olemuksessa on hedelmäistä runsautta ja raikkautta mukavassa tasapainossa. Jälkimaku nostaa esiin sitruksisuutta, kaikuja hedelmäisistä aromeista sekä yrttistä, myös aavistuksen kermaistakin tunnelmaa.

Tämä on monikäyttöinen viini ruokapöytään ja se sopii erilaisille salaateille, lohelle, vaalealle lihalle ja toimii myös sushin kanssa. Pidä tämä mielessä myös kesän piknikkejä ajatellen.

 

Gustavshof Grauburgunder Signature Trocken 2017

Gustav Beckerin 1924 perustama viinitila sijaitsee Rheinhessenin viinialueella ja sitä hoitaa tällä hetkellä perheen 4. sukupolvi. Viinin valmistus alkoi kuitenkin todenteolla vasta 1976, kun nykyisen isännän vanhemmat saivat toisensa ja heidän johdollaan sukutila alkoi keskittyä viinin kasvatukseen ja valmistukseen. Tila on ollut luomutila vuodesta 2004 saakka ja se sai biodynaamisen Demeter sertifikaatin 2012. Kaikki viinit ovat myös vegaanisia. 

Hinta: 21,24€, Luomu, Biodynaminen, Vegaaninen, Tilausvalikoima (933753)

Tuoksussa on sitruunankuoreen viittaavaa aromia ja myös hiukan mausteisuutta ja kevyttä mineraalisuutta. Viinin hetken hengiteltyä lasista nousee myös kevyttä hunajaisuutta.

Maku on kuiva ja keskihapokas. Suutuntumassa on runsautta ja viini on olemukseltaan keskitäyteläinen. Lisäksi tässä viinissä on pienen ikääntymisen tuomaa pehmeyttä. Jokin viinin olemuksessa muistuttaa etäisesti sherrymäisestä meiningistä. Kokonaisuutena melko aromikas ja runsas, selkeästi jo kehittynyt valkoviini.

Tämän persoonallisen viini seuraksi kokeilisin ruokapöytään kokeilisin esimerkiksi sienirisottoa tai -pirakkaa. Myös erilaiset pitkäänkin haudutetut kasvisruoat voisivat olla hyvä pari samoin kuin esim. kermaiset broileriruoat.  

Grauburgunder Herzstück 2017

Wildin pieni, vain 3 hehtaarin viinitila rajautuu Schwarzwaldin metsään ja sijaitsee lämpimällä Badenin viinialueella. Tilaa pyörittää veljeskaksikko, Manuel ja Maximillian Wild. Kaikki tilan tuotanto on luomua ja biodyaamista, vaikkei heillä olekaan sertifikaatteja. Viininvalmistuksessa noudatetaan luonnollisuutta ja mahdollisimman vähäistä puuttumista luonnon omiin prosesseihin. Herzstück tarkoittaa vapaasti käännettynä ”sydänkäpystä” ja viittaa siihen että tämä on viinitilan väelle erityinen viini.

Hinta: 27,43€, Alkuviini, Biodynaaminen (ei sertifikaattia), Tilausvalikoima (938911).

No nyt on valkoviinissä tammista tunnelmaa. Tuoksusta välittyy makeaa mausteisuutta, karamellisoituneesta voista muistuttavaa aromikkuutta ja keltasävyistä hedelmäisyyttä, kuten keltaista omenaa ja keltaista luumuakin. Sitruksisuus näyttäytyy tuoksussa erittäin kypsänä, lähes ylikypsänä.

Maku seurailee tuoksua, mutta sitruksisuus muuttaa muotoaan kepeämmäksi ja raikastaa viiniä. Hapokkuuden myötä esiin nousee kevyen yrttinen puraisu, joka tuo viiniin ryhtiä. Jälkimaku on pitkähkö ja siinä vuorottelevat sitruksinen ja kermainen tunnelma kiinostavalla tavalla.

Kaiken kaikkiaan tässä viinissä on vaalean burgundin tyyliä, vaikka rypälelajike onkin tosiaan Grauburgunder eikä Chardonnay. Tämä on selkeästi tämän blogitekstin yllättäjä siinä mielessä, että esimerkiksi sokkomaistelussa en olisi todellakaan osannut ajatella lajikkeeksi Grauburgunderia. Kylläpä tästä lajikkeesta onkin moneksi!

Vaaleista burgundereista löytyy väriskaalaa… Vasemmalta oikealle kaksi ensimmäistä ovat Weissburgundereita ja loput kolme Grauburgundereita. (Viinit ovat samassa järjestyksessä kuin tässä blogitekstissäkin).

Olipas tämä mielenkiintoinen katsaus Saksan vaaleisiin burgundereihin. Oikein paljon kiitoksia Pasi Ketolaiselle informatiivisesta haastattelusta.

Olen hänen kanssaan samaa mieltä, nämä lajikkeet ovat ehdottomasti kokeilun arvoisia. Etenkin Grauburgunder-viinejä löytyy Alkostakin eri tyylisinä. Toivottavasti sait tästä blogista vinkkejä, minkä tyylin kautta sinun olisi mukavinta tutustua vaaleisiin burgundereihin.

Kiitos, että viivähdit viiniblogin seurassa.

Keväisin terveisin,
Viiniblogin Anniina

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner
Kuvat: Deutches Wein Institut ja Anniina Schreiner

Lähteet:
Saksanviinitiedotus.fi
Germanwines.de

Sekä mukana olevien viinitilojen omat nettisivut:
https://weingut-dautel.de
https://weingut-wehrheim.de/
https://www.gustavshof.de/ueber-uns/
https://www.wild-brennerei.de
https://fritz-walter.de

Postauksen viinit on saatu näytteinä tätä blogitekstiä varten.

Saksalainen punaviini

Saksalainen punaviini

SAKSALAISET PUNAVIINIT

– Mitä ihmettä, Saksako punaviinimaa? –

Yhteistyö Saksan Viinitiedotuksen kanssa
Postaus on kirjoitettu syksyllä 2020 ja sitä on muokattu 10/2022.

Saksa on nouseva punaviinimaa

Jotkut hetket jäävät mieleen pysyvämmin kuin toiset. Muistan edelleen noin 10 vuoden takaisen illanvieton Saksassa, Rheinland-Pfalzin osavaltiossa, kun pöytään nostettiin punaviinipullo, saksalainen tietenkin. Katselin sitä silmät suurina ja totesin, että Suomessa ei juuri saksalaisia punkkuja näy… Illan isäntä alkoi nauraa hohottaa suureen ääneen ”No emmehän me nyt parhaita viinejämme vientiin päästä heh heh”. Kyseessä oli voimakas ja runsas punaviini Pfalzista, ja totta vieköön se viini oli hyvää… (Harmi kyllä en ollut vielä silloin niin vihkiytynyt viineihin, enkä pysty muistamaan viinin nimeä.)

Vaikka Saksa on edelleen valkoviinien valtakuntaa, on punaviinien osuus kasvanut paljon viime vuosikymmeninä. Nykyään peräti jo kolmannes Saksalaisista viineistä on punaviiniä! Pinot Noirilla, eli saksalaisittain Spätburgunderilla on kiistaton kuninkuuspaikka punaisten rypälelajikkeiden määrässä, ja monien mielestä myös laadussa. Saksassa on kuitenkin monia muitakin hienoja punaisia viinirypälelajikkeita ja niistä valmistettuja viinejä. Näistä neljää maistetaan tänään. Tervetuloa Viiniblogin mukaan!

Pinot noir eli Spätburgunder (vas.) on Saksan suosituin tumma rypälelajike.  Dornfelder tulee toisena. Lemberger kasvattaa jatkuvasti viljelyalaansa ja Domina (oik.) on Frankenin alueen erikoisuus. Kuvat: DWI

Pinot Noir kukoistaa Saksan viileässä ilmastossa

Vaikka Saksa on Suomesta katsottuna etelässä, on se kuitenkin viiniköynnöksen näkökulmasta pohjoinen ja viileä maa. Tämä sopii paremmin kuin hyvin viileillä kasvualueilla viihtyvälle Spätburgunder eli Pinot Noir lajikkeelle. ”Pinotin” juuret juontavat Ranskan Bourgognen alueelle, mutta Saksakin on ollut Pinot Noirin koti jo vuosisatoja, vähintään 1300-luvulta saakka, luultavasti kauemminkin.

Viileän ilmaston suoma pitkä kasvukausi mahdollistaa Pinot Noir rypäleiden kehittymisen aromikkaiksi, mutta raikkaan hapokkaiksi niin, että niistä voidaan valmistaa elegantteja ja puhdaspiirteisiä viinejä. Erityisesti ”pinottien” hapokkuus ja keveys tuntuu jakavan mielipiteitä, yleisesti hapokkuus on pinoteissa korkeaa ja tanniinisuus kohtalaista. Tyypillisiä Pinot Noirin aromeita ovat punaiset marjat, kuten vadelma, puolukka, karpalo, jopa mansikka sekä hapankirsikka ja karhunvatukkakin. Toisinaan viineissä on myös kevyen yrttisiä vivahteita. Lisäksi ”pinotilla” on taipumus iän myötä kehittää maanläheisiä, syksyn lehtienkin oloisia tai jopa sienistä muistuttavia sävyjä.

Herkkyytensä ansiosta viinirypälelajikkeiden ”diivaksikin” kutsutulla Pinot Noirilla on kiehtova kyky ilmentää kasvuympäristöään, ja viinien tyyleissä on eroja myös Saksan sisällä. Perinteinen tyyli on kevyt, hedelmäinen, hapokas ja keskitanniininen. Nykyään kuitenkin tuotetaan myös paljon ns. ”kansainvälisemmän tyylin viinejä”, joissa on täyteläisyyttä, tummempaa olemusta ja tanniinisuuttakin. Pinot Noiria tapaa nykyään käytännössä kaikilla Saksan viinialueilla, tärkeimpiä ovat kuitenkin lämpiminä kasvualueina tunnetut Baden, Ahr ja Pfalz.

Pinot toimii hyvin erilaisten ruokien kumppanina. Se jättää mukavasti tilaa myös ruoille, eikä jyrää niitä kumoon vaan ennemminkin tukee niitä.  Saksalaiselle Pinot Noirille loistavia kumppaneita ruokapöytään ovat mm. syksyinen riista, ankka, erilaiset sieniruoat, ja jopa kala, esim. lohimedaljongit. Näin vuodenaikaan liittyen, on paikallaan mainita, että monien viiniasiantuntijoiden mielestä yksi parhaita perinteisen suomalaisen joulupöydän kanssa yhteen toimivia viinejä on, mikäpä muu kuin Pinot Noir.

Dautel Spätburgunder 2017
Edit 2022: Tämän viinin löydät vain ravintoloista, ei saatavilla Alkosta tällä hetkellä

Perheomisteisen Dautel:n viinitilan omistajasuku on viljellyt viiniä jo vuosisatoja, peräti 1500-luvulta saakka. Varsinainen matka maineeseen alkoi kuitenkin 1970-luvulla, kun Ernst Dautel päätti alkaa todenteolla panostaa laatuun. Nykyään tilaa johtaa hänen poikansa, Christian Dautel. Christian sai tutustua tilan töihin kyllikseen jo lapsena ja ehkä tästä syystä hän oli nuorempana vahvasti sitä mieltä, että hänestä ”ei koskaan tule viinitilallista”. Nämä ajatukset kuitenkin muuttuivat ja niin Christian opiskeli viinin valmistusta Geisenheimin yliopistossa ja siirtyi viinitilan johtoon 2014. Württembergin alueella sijaitseva viinitila on 11 hehtaarin kokoinen ja rypäleet kasvatetaan luonnonmukaisesti, vaikkei tilalla olekaan sertifikaattia. https://weingut-dautel.de

Saksaalaisen viinipullon kyljessä saattaa lukea Spätburgunder tai Pinot Noir. Kyseessä on kuitenkin sama rypälelajike.

Rubiininpunaisen viinin tuoksusta välittyy punaista marjaisuutta, vadelmaa, kypsää hapankirsikkaa ja herkkää kukkaisuutta, josta tulee mieleen violetti syreeni. Tuoksussa on myös kevyttä aniksen ja kuivattujen yrttien suuntaista mausteisuutta ja hiukan Pinotille tyypillistä maanläheisyyttä. Viinin hiukan auetessa myös maustepippuriin viittaavaa kevyttä fiilistä saattaa löytää. Suussa viini on raikas, mutta ei lainkaan hyökkäävä, tanniinisuus on kivan pehmeää ja hapokkuus ryhdistää viiniä sopivasti. Keskipitkässä jälkimaussa on kaikuja viinin mausteisuudesta.

Kokonaisuutena laadukas ja tasapainoisen oloinen Pinot Noir. Tällaiselle viinille olisivat klassisia ruokapareja esimerkiksi riistalinnut, miksei ankkakin, hiukan happamalla esim. karpaloiden ryydittämällä kastikkella. Ja nyt seuraa tunnustus… Itse kokeilin tätä vulgaaristi pitsan kanssa ja jeskamandeera sekin toimi erinomaisen hyvin! 

Dornfelder ja värin voima

Saksan toiseksi suosituin punaviinirypäle on Dornfelder. Nimi tarkoittaa vapaasti käänettynä ”piikipeltoa”. Tämä on hyvin harhaanjohtavaa sillä Dornfelderissä, tai muissakaan viiniköynnöslajikkeissa ei ole piikkejä. Toisin kuin monien muiden viinirypälelajikkeiden kohdalla, Dornfelderin alkuperä on tarkasti tiedossa. Lajike syntyi 1950-luvulla, kun August Herold onnistui risteyttämään eri viinirypälelajikkeita keskenään niin, että tumman värinen ja viileälle kasvualueelle sopiva Dornfelder sai alkunsa.

Satoisa ja melko aikaisin kypsyvä Dornfelder on etenkin aiemmin ollut suosittu ”blendauslajike”, eli sitä on käytetty tuomaan väriä sekoiteviineihin. Nykyään Dornfelderiä kuitenkin pidetään arvossa ihan omana itsenäänkin ja sen sanotaan tuottavan tuoksuvia, täyteläisiä ja moniulotteisiakin viinejä, joissa on ryhdikästä tanniinisuutta. Dornfelder saa usein kypsyä tammitynnyreissä, joka tekee viineistä entistä monipuolisempia.

Alkosta löytyy muutamia sekoiteviinejä, joissa on Dornfelderin lisäksi muitakin lajikkeita, mutta Viiniblogi otti tietysti käsittelyyn 100% Dornfelderin.

Passione Doppio 2018
Edit 2022: Tämän viinin löydät vain ravintoloista, ei saatavilla Alkosta tällä hetkellä

Tämän viinin on valmistanut Pfalzin alueella toimiva viiniosuuskunta, johon kuuluu useita eri viinitilallisia. Osuuskunnalle tärkein rypälelajike on Riesling, mutta punaviinien osuus on jatkuvasti nousussa. Erityisyytenä mainittakoon, että heillä on käytössään saksalaisesta Pfalzin metsästä tulevasta tammesta valmistettuja tynnyreitä, joissa valikoidut punaviinit saavat kypsyä ja kehittyä ennen pullotusta. www.weinland-koenigsbach.de

Violettiin kääntyvän viinin väri on tosiaan tumma. Nuorekas tuoksu on makean oloinen ja se tuo mieleen tummia marjoja ja hillomaista kirsikkaa. Maku toistaa tuoksun aromeita ja siinä on havaittavissa selkeää makeutta, mausteisuutta ja kevyttä suklaaseenkin viittaavaa fiilistä. Tanniinisuus on hyvin maltillista.

Yleisilmeeltään pehmeä ja mutkaton puolikuivan tuntuinen viini, jonka hillomainen jälkimaku nostaa esiin myös kuivattujen marjojen aromeita. Tämä viini sopii ihan sellaisenaan huolettomaan seurusteluun tai esimerkiksi suklaan kanssa fiilistelyyn, sillä viini tanniineissa ei ole paljoakaan karvautta, joka voisi riidellä suklaan kanssa. Myös ruoille, joissa itsessäänkin on makeutta. Uskaltaisin itse kokeilla esim. tulisemmankin sorttisen bbq possun kylkeen.

Lemberger maistui Napoleonillekin

Lämmöstä pitävä Lemberger on erilainen kuin monet muut Saksan punaviinilajikkeet, sillä se tarvitsee pitkän ja lämpimän kasvukauden ja viihtyy hedelmäisessä maaperässä. Württenbergin alue Lounais-Saksassa tarjoaa näitä molempia, ja se onkin Lembergerille oiva kasvuympäristö. Kenties kuuluisin Lembergerin ystävä kautta aikain on ollut itse keisari Napoleon, joka nautti näiden tumman väristen viinien siemailusta. Myös Otto von Bismarckin sanotaan mainneen Würtenbergin Lembergerin lempiviinikseen.

Lemberger ei kuitenkaan ole alunperin saksalainen lajike, vaan sen tiedetään saaneen alkunsa nykyisen Slovenian alueella, ja kulkeutuneen sieltä Saksaan 1800-luvulla. Tässä samassa yhteydessä saksalaiseksi nimeksi taisi vakiintua Lemberger, mutta lajike tunnetaan myös nimellä Blaufränkish ja Kékfrankos.

Lemberger viineissä aromien kirjo saattaa olla harvinaisen laaja. Viinien aromeista saattaa löytää mm.  karhunvatukkaa, kirsikkaa ja hapankirsikkaa, luumua, herukoita, karviaisia, seljankukkaa, jopa banaania, suklaata tai vaikka vihreää paprikaankin! Viineillä on hyvä ikääntymispotentiaali ja usein niitä kypsytellään myös tammessa, joka entisestään lisää Lemberger viinien aromien kirjoa.

Alkosta löytyy kaksi 100% Lemberger viiniä. Nyt otetaan maistoon jo aiemmin esitellyn Dautelin tilan Lemberger.

Dautel Bönnigheimer Sonnenberg Lemberger 2016
Edit 2022: Tämän viinin löydät vain ravintoloista, ei saatavilla Alkosta tällä hetkellä

Viinin nimessä oleva Sonnenberg tarkoittaa kirjaimellisesti ”aurinkovuorta” ja kaikki tämän viinin rypäleet ovat kasvaneet tällä Aurinkovuoren viinitarhalla. Täällä saa sadonkorjuuaikaan kiipeillä todenteolla, sillä rinteen kaltevuuskulma on 49 astetta. Jyrkkä rinne mahdollistaa kuitenkin runsaan auringonvalon- ja lämmön, jotka kypsyttävät rypäleet täysin kypsiksi.

Rubiininpunaisen viinin moniulotteisesta, mutta hiukan vienosta tuoksusta välittyy punaista marjaisuutta, kuten kypsää vadelmaa ja kirsikkaa, sekä kevyttä yrttisyyttä. Viinin hiukan hengitellessä myös paahteisen kahvimaisiakin aromeita nousee esiin. Suussa viini on jännällä tavalla sekä keveä, että runsas. Maussa on hapokkuutta, mutta tanniinisuus on pehmeää ja kohtalaista voimakkuudeltaan. Jälkimaku on kuitenkin pitkä ja se tuo mieleen kuivattuja marjoja ja kaikuja viinin hedelmäaromeista sekä lakritsia, kevyttä yrttisyyttä ja maustepippuriakin.

Tässä keskitäyteläisessä viinissä on ainesta meditaatioviiniksi varsinkin nille, jotka eivät kaipaa viiniltä kovin tuhtia yleisolemusta. Tämä sopii rauhalliseen ja kiireettömään fiilistelyyn ja pohdiskeluun ihan sellaisenaankin. Ruokapöydässä tämä voisi olla hyvä kaveri esim. syksyiselle sienipiirakalle, pienriistalle ja risotonkin kanssa voisi tätä kokeilla. 

Miten olisi Domina Frankenista?

Yksi ehkä maailman erikoisimmin nimetyistä viinirypälelajikkeista on Domina. (Jos haluat googlata tämän viinirypälelajikkeen kuvan, kannattanee käyttää hakusanana esim. ”wine grape domina” tai pitäytyä ihan vain tämän blogin kuvissa.) 😉

Domina on siis viinirypälelajike, jonka vanhemmat ovat Spätburgunder ja Portugieser. Vuonna 1927, nämä lajikkeet risteytettiin tarkoituksellisesti ja näin sai Domina alkunsa. Lajikkeena se on melko mukautuvainen, eikä se nirsoile kasvuympäristön suhteen paljoakaan. Valtaosa Saksan dominaviljelmistä on Frankenin alueella, eikä näitä viinejä viedä kovin paljon Saksan ulkopuolelle. Meiltä Suomesta löytyy Alkon valikoimasta kuitenkin yksi Domina rypäleestä valmistettu punaviini, joka on pakattu hauskasti Frankenin alueelle tyypilliseen Bocksbeutel pulloon. Domina-viinit ovat yleensä täyteläisiä, hedelmäisiä ja tumman värisiäkin, kokeillaanpas miten nämä piirteet näkyvät tässä ”Suomen ainoassa” domina-viinissä.

Winzer Sommerach Domina Trocken 2018
Hinta: 18,52€
Edit 2022: Maistelukuvaus on tehty syksyllä 2020 joten se ei välttämättä pidä paikkaansa enää.

Tämän viinin on tuottanut vuonna 1901 perustettu Frankenin alueen vanhin viiniosuuskunta. Edelleenkin viljelijäperheiden omistamaan osuuskuntaan kuuluu nyt 90 jäsentä. Heihin kaikkiin voit tutustua osuuskunnan nettisivuilla. Nimestä vielä lyhyesti, että  Sommerach viinitarhan nimi viittaa “paikkaan joen aurinkoisella puolella”. https://www.winzer-sommerach.de

Alkon ainoa Domina-punkku on pakattu linjakkaaseen, uudentyyliseen, Bocksbeutel pulloon.

Melko tumman ja purppuran sävyisen viinin nuorekkaan oloisessa tuoksussa on tummiin marjoihin viittaavaa aromikkuutta, kuten boysenmarjaa, mustikkaa ja vadelmaakin. Mukana on myös vaniljasta mustuttavaa makeaa mausteisuutta. Maku toistaa tuoksun aromeita ja jälkimausta saattaa löytää viittauksia tummaan suklaaseen.

Keskitäyteläinen ja keskitanniininen viini on notkea ja yleisilmeeltään kuitekin melko pehmeä vaikka hapokkuuttakin on. Tälle viinille voisi sopia esim. pippurinen ja kermainen härkäruukku, tai mausteisemmankin puoleiset liharuoat. Myös pastaa ja pitsaakin voi kokeilla tämän domina-viinin kaveriksi.

Pfalzin viinialue on yksi Saksan lämpimimpiä seutuja. Täällä viiniblogia kirjoittava Anniina maistoi ensimmäistä kertaa elämässään saksalaista punaviiniä. Kuva: DWI

Saksa on selkeästi nouseva punaviinimaa, jonka tärkein ja kiinnostavin lajike on Pinot Nor eli Spätburgunder. Alkosta löytyy jo 33 saksalaista ”Pinottia” ja suomalaisten ravintoloidenkin viinilistoilla näkyy nykyään ilahduttavan paljon saksalaisia punkkuja. Etenkin nyt lokakuun lopussa on erinomainen tilaisuus maistella näitä viinejä, sillä Saksan viinit järjestää tänäkin vuonna Pinot Noir -viikon 24-30.10.2022. 

Mukana eleganttien punaviinien ystäviä hemmottelemassa ovat:
Espoosta: Villa Lilla
Helsingistä: W30
Mikkelistä: Bistro Holvi
Tampereelta: Gastropub Tuulensuu, Ravintola Henriks ja Ravitsemusliike Aisti, joka tarjoilee Pinot Noir viineihin sovitettua menua kokonaisen kuukauden ajan.
Turusta: Kakolanruusu, The Tasting room ja Viinibaari Vinho

Hyvää syksyn jatkoa ja leppoisia punaviinihetkiä kaikille Viiniblogin lukijoille! Alla olevaa kuvaa klikkaamalla näet videon, joka on kuvattu 2020 Pinot Noir viikkoon liittyen. (Linkki aukeaa Facebookiin.)

Terveisin,
Viiniblogin Anniina
P.S. Sattuipas muikea ilme tähän videon pysäytyskuvaan… 😀

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Lähteet:
Mukana olevien viinitilojen omat nettisivut
Saksanviinitiedotus.fi
Germanwines.de
Wein Plus Lexicon
Jancis Robinson, Hugh Johnson (2013) ”The World Atlas of Wine”, 7th edition.

Kuvat:
Germanwines.de, Deutches Wein Institut, Anniina Schreiner

Osa postauksen viineistä on saatu tuotenäytteinä tätä blogitekstiä varten.