SAKSALAISET PUNAVIINIT

– Mitä ihmettä, Saksako punaviinimaa? –

Yhteistyö Saksan Viinitiedotuksen kanssa

Mahtuvatko sanat Saksa ja punaviini oikeasti samaan lauseeseen?

Jotkut hetket jäävät mieleen pysyvämmin kuin toiset. Muistan edelleen noin 10 vuoden takaisen illanvieton Saksassa, Rheinland-Pfalzin osavaltiossa, kun pöytään nostettiin punaviinipullo, saksalainen tietenkin. Katselin sitä silmät suurina ja totesin, että Suomessa ei juuri saksalaisia punkkuja näy… Illan isäntä alkoi nauraa hohottaa suureen ääneen ”No emmehän me nyt parhaita viinejämme vientiin päästä heh heh”. Kyseessä oli voimakas ja runsas punaviini Pfalzista, ja totta vieköön se viini oli hyvää… (Harmi kyllä en ollut vielä silloin niin vihkiytynyt viineihin, enkä pysty muistamaan viinin nimeä.)

Vaikka Saksa on edelleen valkoviinien valtakuntaa, on punaviinien osuus kasvanut paljon viime vuosikymmeninä. Nykyään peräti jo kolmannes Saksalaisista viineistä on punaviiniä! Pinot Noirilla, eli saksalaisittain Spätburgunderilla on kiistaton kuninkuuspaikka punaisten rypälelajikkeiden määrässä, ja monien mielestä myös laadussa. Saksassa on kuitenkin monia muitakin hienoja punaisia viinirypälelajikkeita ja niistä valmistettuja viinejä. Näistä neljää maistetaan tänään. Tervetuloa Viiniblogin mukaan!

Pinot noir eli Spätburgunder (vas.) on Saksan suosituin tumma rypälelajike.  Dornfelder tulee toisena. Lemberger kasvattaa jatkuvasti viljelyalaansa ja Domina (oik.) on Frankenin alueen erikoisuus. Kuvat: DWI

Pinot Noir kukoistaa Saksan viileässä ilmastossa

Vaikka Saksa on Suomesta katsottuna etelässä, on se kuitenkin viiniköynnöksen näkökulmasta pohjoinen ja viileä maa. Tämä sopii paremmin kuin hyvin viileillä kasvualueilla viihtyvälle Spätburgunder eli Pinot Noir lajikkeelle. “Pinotin” juuret juontavat Ranskan Bourgognen alueelle, mutta Saksakin on ollut Pinot Noirin koti jo vuosisatoja, vähintään 1300-luvulta saakka, luultavasti kauemminkin.

Viileän ilmaston suoma pitkä kasvukausi mahdollistaa Pinot Noir rypäleiden kehittymisen aromikkaiksi, mutta raikkaan hapokkaiksi niin, että niistä voidaan valmistaa elegantteja ja puhdaspiirteisiä viinejä. Erityisesti “pinottien” hapokkuus ja keveys tuntuu jakavan mielipiteitä, yleisesti hapokkuus on pinoteissa korkeaa ja tanniinisuus kohtalaista. Tyypillisiä Pinot Noirin aromeita ovat punaiset marjat, kuten vadelma, puolukka, karpalo, jopa mansikka sekä hapankirsikka ja karhunvatukkakin. Toisinaan viineissä on myös kevyen yrttisiä vivahteita. Lisäksi “pinotilla” on taipumus iän myötä kehittää maanläheisiä, syksyn lehtienkin oloisia tai jopa sienistä muistuttavia sävyjä.

Herkkyytensä ansiosta viinirypälelajikkeiden “diivaksikin” kutsutulla Pinot Noirilla on kiehtova kyky ilmentää kasvuympäristöään, ja viinien tyyleissä on eroja myös Saksan sisällä. Perinteinen tyyli on kevyt, hedelmäinen, hapokas ja keskitanniininen. Nykyään kuitenkin tuotetaan myös paljon ns. ”kansainvälisemmän tyylin viinejä”, joissa on täyteläisyyttä, tummempaa olemusta ja tanniinisuuttakin. Pinot Noiria tapaa nykyään käytännössä kaikilla Saksan viinialueilla, tärkeimpiä ovat kuitenkin lämpiminä kasvualueina tunnetut Baden, Ahr ja Pfalz.

Pinot toimii hyvin erilaisten ruokien kumppanina. Se jättää mukavasti tilaa myös ruoille, eikä jyrää niitä kumoon vaan ennemminkin tukee niitä.  Saksalaiselle Pinot Noirille loistavia kumppaneita ruokapöytään ovat mm. syksyinen riista, ankka, erilaiset sieniruoat, ja jopa kala, esim. lohimedaljongit. Näin vuodenaikaan liittyen, on paikallaan mainita, että monien viiniasiantuntijoiden mielestä yksi parhaita perinteisen suomalaisen joulupöydän kanssa yhteen toimivia viinejä on, mikäpä muu kuin Pinot Noir.

Dautel Spätburgunder 2017
Hinta: 21,49€

Perheomisteisen Dautel:n viinitilan omistajasuku on viljellyt viiniä jo vuosisatoja, peräti 1500-luvulta saakka. Varsinainen matka maineeseen alkoi kuitenkin 1970-luvulla, kun Ernst Dautel päätti alkaa todenteolla panostaa laatuun. Nykyään tilaa johtaa hänen poikansa, Christian Dautel. Christian sai tutustua tilan töihin kyllikseen jo lapsena ja ehkä tästä syystä hän oli nuorempana vahvasti sitä mieltä, että hänestä “ei koskaan tule viinitilallista”. Nämä ajatukset kuitenkin muuttuivat ja niin Christian opiskeli viinin valmistusta Geisenheimin yliopistossa ja siirtyi viinitilan johtoon 2014. Württembergin alueella sijaitseva viinitila on 11 hehtaarin kokoinen ja rypäleet kasvatetaan luonnonmukaisesti, vaikkei tilalla olekaan sertifikaattia. https://weingut-dautel.de

Saksaalaisen viinipullon kyljessä saattaa lukea Spätburgunder tai Pinot Noir. Kyseessä on kuitenkin sama rypälelajike.

Rubiininpunaisen viinin tuoksusta välittyy punaista marjaisuutta, vadelmaa, kypsää hapankirsikkaa ja herkkää kukkaisuutta, josta tulee mieleen violetti syreeni. Tuoksussa on myös kevyttä aniksen ja kuivattujen yrttien suuntaista mausteisuutta ja hiukan Pinotille tyypillistä maanläheisyyttä. Viinin hiukan auetessa myös maustepippuriin viittaavaa kevyttä fiilistä saattaa löytää. Suussa viini on raikas, mutta ei lainkaan hyökkäävä, tanniinisuus on kivan pehmeää ja hapokkuus ryhdistää viiniä sopivasti. Keskipitkässä jälkimaussa on kaikuja viinin mausteisuudesta.

Kokonaisuutena laadukas ja tasapainoisen oloinen Pinot Noir. Tällaiselle viinille olisivat klassisia ruokapareja esimerkiksi riistalinnut, miksei ankkakin, hiukan happamalla esim. karpaloiden ryydittämällä kastikkella. Ja nyt seuraa tunnustus… Itse kokeilin tätä vulgaaristi pitsan kanssa ja jeskamandeera sekin toimi erinomaisen hyvin! 

Dornfelder ja värin voima

Saksan toiseksi suosituin punaviinirypäle on Dornfelder. Nimi tarkoittaa vapaasti käänettynä “piikipeltoa”. Tämä on hyvin harhaanjohtavaa sillä Dornfelderissä, tai muissakaan viiniköynnöslajikkeissa ei ole piikkejä. Toisin kuin monien muiden viinirypälelajikkeiden kohdalla, Dornfelderin alkuperä on tarkasti tiedossa. Lajike syntyi 1950-luvulla, kun August Herold onnistui risteyttämään eri viinirypälelajikkeita keskenään niin, että tumman värinen ja viileälle kasvualueelle sopiva Dornfelder sai alkunsa.

Satoisa ja melko aikaisin kypsyvä Dornfelder on etenkin aiemmin ollut suosittu “blendauslajike”, eli sitä on käytetty tuomaan väriä sekoiteviineihin. Nykyään Dornfelderiä kuitenkin pidetään arvossa ihan omana itsenäänkin ja sen sanotaan tuottavan tuoksuvia, täyteläisiä ja moniulotteisiakin viinejä, joissa on ryhdikästä tanniinisuutta. Dornfelder saa usein kypsyä tammitynnyreissä, joka tekee viineistä entistä monipuolisempia.

Alkosta löytyy muutamia sekoiteviinejä, joissa on Dornfelderin lisäksi muitakin lajikkeita, mutta Viiniblogi otti tietysti käsittelyyn 100% Dornfelderin.

Passione Doppio 2018,
Hinta: 12,98€

Tämän viinin on valmistanut Pfalzin alueella toimiva viiniosuuskunta, johon kuuluu useita eri viinitilallisia. Osuuskunnalle tärkein rypälelajike on Riesling, mutta punaviinien osuus on jatkuvasti nousussa. Erityisyytenä mainittakoon, että heillä on käytössään saksalaisesta Pfalzin metsästä tulevasta tammesta valmistettuja tynnyreitä, joissa valikoidut punaviinit saavat kypsyä ja kehittyä ennen pullotusta. www.weinland-koenigsbach.de

Violettiin kääntyvän viinin väri on tosiaan tumma. Nuorekas tuoksu on makean oloinen ja se tuo mieleen tummia marjoja ja hillomaista kirsikkaa. Maku toistaa tuoksun aromeita ja siinä on havaittavissa selkeää makeutta, mausteisuutta ja kevyttä suklaaseenkin viittaavaa fiilistä. Tanniinisuus on hyvin maltillista.

Yleisilmeeltään pehmeä ja mutkaton puolikuivan tuntuinen viini, jonka hillomainen jälkimaku nostaa esiin myös kuivattujen marjojen aromeita. Tämä viini sopii ihan sellaisenaan huolettomaan seurusteluun tai esimerkiksi suklaan kanssa fiilistelyyn, sillä viini tanniineissa ei ole paljoakaan karvautta, joka voisi riidellä suklaan kanssa. Myös ruoille, joissa itsessäänkin on makeutta. Uskaltaisin itse kokeilla esim. tulisemmankin sorttisen bbq possun kylkeen.

Lemberger maistui Napoleonillekin

Lämmöstä pitävä Lemberger on erilainen kuin monet muut Saksan punaviinilajikkeet, sillä se tarvitsee pitkän ja lämpimän kasvukauden ja viihtyy hedelmäisessä maaperässä. Württenbergin alue Lounais-Saksassa tarjoaa näitä molempia, ja se onkin Lembergerille oiva kasvuympäristö. Kenties kuuluisin Lembergerin ystävä kautta aikain on ollut itse keisari Napoleon, joka nautti näiden tumman väristen viinien siemailusta. Myös Otto von Bismarckin sanotaan mainneen Würtenbergin Lembergerin lempiviinikseen.

Lemberger ei kuitenkaan ole alunperin saksalainen lajike, vaan sen tiedetään saaneen alkunsa nykyisen Slovenian alueella, ja kulkeutuneen sieltä Saksaan 1800-luvulla. Tässä samassa yhteydessä saksalaiseksi nimeksi taisi vakiintua Lemberger, mutta lajike tunnetaan myös nimellä Blaufränkish ja Kékfrankos.

Lemberger viineissä aromien kirjo saattaa olla harvinaisen laaja. Viinien aromeista saattaa löytää mm.  karhunvatukkaa, kirsikkaa ja hapankirsikkaa, luumua, herukoita, karviaisia, seljankukkaa, jopa banaania, suklaata tai vaikka vihreää paprikaankin! Viineillä on hyvä ikääntymispotentiaali ja usein niitä kypsytellään myös tammessa, joka entisestään lisää Lemberger viinien aromien kirjoa.

Alkosta löytyy kaksi 100% Lemberger viiniä. Nyt otetaan maistoon jo aiemmin esitellyn Dautelin tilan Lemberger.

Dautel Bönnigheimer Sonnenberg Lemberger 2016,
HInta: 34,80€

Viinin nimessä oleva Sonnenberg tarkoittaa kirjaimellisesti “aurinkovuorta” ja kaikki tämän viinin rypäleet ovat kasvaneet tällä Aurinkovuoren viinitarhalla. Täällä saa sadonkorjuuaikaan kiipeillä todenteolla, sillä rinteen kaltevuuskulma on 49 astetta. Jyrkkä rinne mahdollistaa kuitenkin runsaan auringonvalon- ja lämmön, jotka kypsyttävät rypäleet täysin kypsiksi.

Rubiininpunaisen viinin moniulotteisesta, mutta hiukan vienosta tuoksusta välittyy punaista marjaisuutta, kuten kypsää vadelmaa ja kirsikkaa, sekä kevyttä yrttisyyttä. Viinin hiukan hengitellessä myös paahteisen kahvimaisiakin aromeita nousee esiin. Suussa viini on jännällä tavalla sekä keveä, että runsas. Maussa on hapokkuutta, mutta tanniinisuus on pehmeää ja kohtalaista voimakkuudeltaan. Jälkimaku on kuitenkin pitkä ja se tuo mieleen kuivattuja marjoja ja kaikuja viinin hedelmäaromeista sekä lakritsia, kevyttä yrttisyyttä ja maustepippuriakin.

Tässä keskitäyteläisessä viinissä on ainesta meditaatioviiniksi varsinkin nille, jotka eivät kaipaa viiniltä kovin tuhtia yleisolemusta. Tämä sopii rauhalliseen ja kiireettömään fiilistelyyn ja pohdiskeluun ihan sellaisenaankin. Ruokapöydässä tämä voisi olla hyvä kaveri esim. syksyiselle sienipiirakalle, pienriistalle ja risotonkin kanssa voisi tätä kokeilla. 

Miten olisi Domina Frankenista?

Yksi ehkä maailman erikoisimmin nimetyistä viinirypälelajikkeista on Domina. (Jos haluat googlata tämän viinirypälelajikkeen kuvan, kannattanee käyttää hakusanana esim. “wine grape domina” tai pitäytyä ihan vain tämän blogin kuvissa.) 😉

Domina on siis viinirypälelajike, jonka vanhemmat ovat Spätburgunder ja Portugieser. Vuonna 1927, nämä lajikkeet risteytettiin tarkoituksellisesti ja näin sai Domina alkunsa. Lajikkeena se on melko mukautuvainen, eikä se nirsoile kasvuympäristön suhteen paljoakaan. Valtaosa Saksan dominaviljelmistä on Frankenin alueella, eikä näitä viinejä viedä kovin paljon Saksan ulkopuolelle. Meiltä Suomesta löytyy Alkon valikoimasta kuitenkin yksi Domina rypäleestä valmistettu punaviini, joka on pakattu hauskasti Frankenin alueelle tyypilliseen Bocksbeutel pulloon. Domina-viinit ovat yleensä täyteläisiä, hedelmäisiä ja tumman värisiäkin, kokeillaanpas miten nämä piirteet näkyvät tässä ”Suomen ainoassa” domina-viinissä.

Winzer Sommerach Domina Trocken 2018
Hinta: 17,13€

Tämän viinin on tuottanut vuonna 1901 perustettu Frankenin alueen vanhin viiniosuuskunta. Edelleenkin viljelijäperheiden omistamaan osuuskuntaan kuuluu nyt 90 jäsentä. Heihin kaikkiin voit tutustua osuuskunnan nettisivuilla. Nimestä vielä lyhyesti, että  Sommerach viinitarhan nimi viittaa “paikkaan joen aurinkoisella puolella”. https://www.winzer-sommerach.de

Alkon ainoa Domina-punkku on pakattu linjakkaaseen, uudentyyliseen, Bocksbeutel pulloon.

Melko tumman ja purppuran sävyisen viinin nuorekkaan oloisessa tuoksussa on tummiin marjoihin viittaavaa aromikkuutta, kuten boysenmarjaa, mustikkaa ja vadelmaakin. Mukana on myös vaniljasta mustuttavaa makeaa mausteisuutta. Maku toistaa tuoksun aromeita ja jälkimausta saattaa löytää viittauksia tummaan suklaaseen.

Keskitäyteläinen ja keskitanniininen viini on notkea ja yleisilmeeltään kuitekin melko pehmeä vaikka hapokkuuttakin on. Tälle viinille voisi sopia esim. pippurinen ja kermainen härkäruukku, tai mausteisemmankin puoleiset liharuoat. Myös pastaa ja pitsaakin voi kokeilla tämän domina-viinin kaveriksi.

Pfalzin viinialue on yksi Saksan lämpimimpiä seutuja. Täällä viiniblogia kirjoittava Anniina maistoi ensimmäistä kertaa elämässään saksalaista punaviiniä. Kuva: DWI

Vastaus alussa esitettyyn kysymykseen “Saksako punaviinimaa?” on siis selkeä. Kyllä, Saksasta löytyy yllättävän monenlaisia punaviinejä, joita kannattaa uskaltaa kokeilla. Suomalaisten ravintoloidenkin viinilistoilla on viime aikoina näkynyt ilahduttavan paljon saksalaisia punkkuja. Itse olen kokenut saksalaiset punaviinit kiinnostaviksi ja ne tuovat tervetullutta vaihtelua myös Alkon valikoimaan. (Kaikki tämänkin postauksen viinit löytyvät sieltä).

Nyt lokakuun viimeisellä viikolla vietetään Saksan viinitiedotuksen järjestämää Pinot Noir viikkoa. Tällä teemaviikolla onkin mukana monta ravintolaa, eikä ihme sillä “Pinotti” sopii hyvin yhteen syksyisten ruokien kanssa.

Turkulaisista ravintoloista mukana ovat Ravintola Ludu, Kakolanruusu ja Viinibaari Vinho/Viinisti.
Helsingissä
Pinot Noir viinejä ja niihin sopivia ruokia tarjoilevat Zinnkeller ja Ravintola Nokka.
Tampereelta puolestaan ovat mukana Ravintola Tampella, Gastropub Tuulensuu, Ravintola Henriks ja Ravitsemusliike Aisti.

Itse otin Pinot Noir viikkoon hienoisen varaslähdön, sillä kävin jo viime perjantaina maistelemassa Tampereella mukana olevien ravintoloiden syksyiset Pinot Noir menut läpi. Niistä löytyi erinomaisen mahtavia yhdistelmiä. Mainittakoon, että myös ajan henkeen liittyvät suositukset oli huomioitu ravintoloissa. Videon tästä maistelukierroksesta voit katsoa klikkaamalla allaolevaa kuvaa, tai tästä linkistä (video aukeaa facebookiin).

Hyvää syksyn jatkoa ja leppoisia punaviinihetkiä kaikille Viiniblogin lukijoille!

Terveisin,
Viiniblogin Anniina
P.S. Sattuipas muikea ilme tähän videon pysäytyskuvaan… 😀

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Lähteet:
Mukana olevien viinitilojen omat nettisivut
Saksanviinitiedotus.fi
Germanwines.de
Wein Plus Lexicon
Jancis Robinson, Hugh Johnson (2013) “The World Atlas of Wine”, 7th edition.

Kuvat:
Germanwines.de, Deutches Wein Institut, Anniina Schreiner

Osa postauksen viineistä on saatu tuotenäytteinä tätä blogitekstiä varten.