Paras resepti Blineille

Paras resepti Blineille

mennessä | helmi 2, 2024 | Yleinen

BLINIRESEPTI

Tämän reseptin on laatinut hyvä ystäväni Kalle, joka tunnetaan laajan kaveriporukan piirissä varsinaisena myös blinitaiturina.

Resepti liittyy viiniblogin postaukseen Bliniviinit

Kala-Kallen Bliniresepti

Tällä ohjeella blinit valmistuvat noin vuorokaudessa, josta aktiivista aikaa on vain tunti. Ohje on mitoitettu neljälle, blinien määrä riippuu käytettyjen pannujen koosta. Itse suosin läpimitaltaan 12 cm pannuja. Ohjetta voi huoletta pienentää tai suurentaa ilman, että valmistusaika juuri kasvaa.

”Blinit ovat olennainen osa kulttuuriperimääni. Niissä yhdistyy vain hyviä asioita, voi, tattari, olut, hapatus, metsäiset maut, voi, vesien antimet, voi, suola, pippuri ja voi. Niiden valmistaminen on pitkähkö prosessi, mutta itse työvaiheita on vain muutama.

Täydellisten blinien valmistus alkaa jo syksyllä. Syksyllä kerätään marjat, sienet ja peltojen sato ja säilötään ne. Talvella tehdään juuri, sitten kutsutaan ystävät syömään ja illalla levätään. Seuraavana päivänä tehdään täytteet säilötystä sadosta, katetaan pöytä, kutsutaan lisää ystäviä, tehdään taikina ja paistetaan blinit.

Yksinkertaista ruokaa yksinkertaisille ihmisille.”

-Kalle

Blinien juuri

3 dl maitoa
200 g kermaviiliä tai smetanaa
2,5 dl tattarijauhoja
1 tl suolaa
25 g tuorehiivaa (1/2 paketista)

Sekoita maito ja kermaviili keskenään. Lämmitä neste kädenlämpöiseksi (37 °C) ja sekoita hiiva joukkoon. Sekoita jauhot ja suola nesteen joukkoon. Sekoita tasaiseksi, peitä liinalla ja nosta jääkaappiin 12-24 tunniksi. Käytä suurta kulhoa, sillä juuri nousee reilusti.

Blinitaikina

taikinajuuri
(kirkastetun voin hera)
4 keltuaista
4 valkuaista
3 dl olutta tai kivennäisvettä
4,5 dl tattarijauhoja

Ota juuri huoneenlämpöön tuntia tai kahta ennen blinien paistamista. Lisää juureen keltuaiset, olut ja loput jauhoista. Jos sinulla on tässä vaiheessa sulaa heraa kirkastetusta voista, lisää se taikinaan. Vatkaa valkuaiset kovahkoksi vaahdoksi ja kääntele hellästi taikinan joukkoon.

Blinien paistaminen

Kuumenna reilusti kirkastettua voita keskilämmöllä blinipannuissa. Blinipannun sijasta paistamiseen voi käyttää myös lettupannua tai halkaisijaltaan 10-15 cm paistokasaria ja kirkastetun voin tilalla tavallista voita. Lisää taikinaa n. 1 cm paksuudelta ja paista kunnes blinin pintaan alkaa muodostua pieniä kuplia ja taikina hyytyä. Käännä blini ja paista toiseltakin puolelta rapeaksi, noin 3 minuuttia per puoli.

Blinit pysyvät lämpimänä uunissa

Paistaminen on hidasta puuhaa, varsinkin jos pannuja on rajallisesti käytössä. Valmiit blinit pysyvät hyvinä uunissa.

Laita laakea vuoka uuniin ja lämmitä uuni +80 °C:een. Nostele valmiita blinejä vuokaan löyhästi limittäin sitä mukaa kun ne paistuvat. Älä peitä vuokaa, jotta blinit pysyvät rapeina. Varo kuitenkin, etteivät blinit kuivu. Syö välissä, jatka sen jälkeen paistelua.

Kirkastettu voi

Kirkastettu voi eli ghee on voita, josta on poistettu maidon hera. Näin se kestää korkeampia paistolämpötiloja käryämättä.

Sulata 200 grammaa voita pienessä kattilassa miedolla lämmöllä. Nosta kattila pois liedeltä kun voi on kokonaan sulanut. Voin hera painuu vähitellen kattilan pohjalle ja pinnalle jää kirkastettu voi, jonka voi kauhoa tai kaataa toiseen astiaan. Heran voi sekoittaa blinitaikinaan.

Täytteistä

Blinit ovat siitäkin ihana ruoka, että niiden kanssa voi tarjota lähes mitä vain. Klassisia tarjottavia ovat muiden muassa smetana, hienonnettu punasipuli ja erilaiset mädit, hapankurkut ja hunaja sekä sienisalaatti. Pöytään kuuluu myös suola- ja pippurimyllyt.

Upeita, helppoja ja monipuolisia kumppaneita blineille ovat erilaiset mousset, jotka syntyvät samasta yksinkertaisesta pohjasta. On tärkeää muistaa lisätä täytteisiin tarpeeksi raikkaita ja hapokkaita elementtejä, sillä moussepohja sekä blinit ovat tuhtia tavaraa.

Blineille sopivat viinit löydät tästä viiniblogin postauksesta.

Ihanan kuohkeat blinit odottavat herkullisia täytteitään.

Mousset blinille

Erilaiset mousset ovat upeita, helppoja ja monipuolisia kumppaneita blineille. Ne syntyvät samasta yksinkertaisesta pohjasta, johon voi yhdistää erilaisia ”pääraaka-aineita”.

Moussepohja
300 g smetanaa
300 g maustamatonta tuorejuustoa

Moussepohja sekä blinit ovat tuhtia tavaraa, joten on tärkeää lisätä täytteisiin tarpeeksi raikkaita ja hapokkaita elementtejä

Savukalamousse

100 g moussepohjaa
150 g savukalaa, esim. särkeä, muikkua tai ahventa (säilykettä tai ruodotonta filettä)
½ dl hienonnettua punasipulia
tilliä, ruohosipulia
kaprista
sitruunamehua
suolaa ja pippuria

Poromousse

100 g moussepohjaa
100 g kylmäsavuporoa hienonnettuna
½ dl puolukoita
timjamia, rosmariinia
katajanmarjoja murskattuna tai jauhettuna
suolaa ja pippuria

Sienimousse

100 g moussepohjaa
150 g hienonnettuja suolasieniä (liotettuna tai ryöpättynä)
½ dl hienonnettua punasipulia
¼ dl valkoviinietikkaa
¼ dl juoksevaa hunajaa
ruohosipulia, persiljaa
valkopippuria
(suolaa)

Viiniblogin maistelussa oli mukana neljä hyvän hinta-laatusuhteen viiniä. Lue blogista, mitkä viinit olivat parhaimmat parit eri täytteille.

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Pinot Noir Ruokapöydässä

Pinot Noir Ruokapöydässä

mennessä | loka 21, 2021 | Yleinen

PINOT NOIR JA SYKSYN RUOKAPÖYTÄ

Kevyt punaviini sopii syksyisiin ruokiin

Yhteistyö Saksan viinien kanssa

Kesä roseeviineineen on jäänyt jo taakse, mutta tuhtien punaviinien talveen on vielä hetki aikaa. Syksy näkyy luonnossa upeana ruskana, syyssateina ja kirpeän aurinkoisina syyspäivinä.

Myös ruokapöydässä voimme nauttia tästä vuodenajasta, tarjoaahan syksyinen luonto meille paljon hienoja raaka-aineita, kuten sieniä, riistaa, marjoja ja juureksia. Näiden ruokien kanssa suositellaan usein Pinot Noir- lajikeen viinejä, ja niiden sanotaan sopivan hyvin syksyisille mauille. Mutta mikä tekee juuri Pinot Noirista hyvän lajikkeen syksyiseen ruokapöytään?

Tervetuloa viiniblogin mukaan maistelemaan kolme Pinot Noir lajikkeen viiniä sekä allekirjoittaneen niille valitsemat food pairingit. Mutta ennen varsinaisiin food-pairingeihin siirtymistä muutama sana itse lajikkeesta…

Puitteet ovat kunnossa, kaunis kattaus, kynttilät, punaviini ja hyvä seura. Mutta mitenkäs ruokapuoli? Mllaisia annoksia näille lautasille pian tarjoillaan?
Kuva: Anniina Schreiner

Millainen lajike on Pinot Noir?

Pinot Noir -lajike tunnetaan kevyehköistä ja herkän vivahteikkaista punaviineistä, joille tyypillisiä piirteitä ovat herkulliset punaisten marjojen, karhunvatukan tai kirsikan suuntaiset aromit, raikas hapokkuus, matala tai keskimääräinen tanniinisuus sekä keveähkö yleisilme. Joillekin ”pinotit” ovat turhankin keveitä viinejä, toiset taas viehättyvät niiden herkistä vivahteista ja raikkaasta tunnelmasta.

”Rypälelelajikkeiden diivanakin” tunnettu Pinot Noir on kasvuympäristönsä suihteen tarkka. Kehittyäkseen elegantiksi viiniksi Pinot Noir -lajike vaatii viileää ja suht kuivaa ilmanalaa ja mielellään kalkkipitoista maaperää. Jos kasvuympäristö on liian lämmin, saattaa viinien herkullisen raikas aromikkuus kääntyä turhan tuhdiksi. Viineistä saattaa tulla turhan alkoholipitoisia ja aromeiltaan hillomaisia.

Euroopassa Pinot Noiria viljelläänkin pääasiassa Ranskassa ja jatkuvasti kasvavissa määrin myös Saksassa. Vaikka monet ajattelevat Saksan olevan valkoviinimaa, niin itseasiassa Saksa on maailman kolmanneksi suurin Pinot Noirin viljelijä Ranskan ja USA:n jälkeen. Saksassa laijkkeesta käytetään toisinaan Pinot Noir nimen ohella nimeä Spätburgunder.

 

Näille viineille etsimme tässä postauksessa hyvät ruokaparit.
Kuva: Anniina Schreiner

Wageck Pinot Noir 2018, 11,99€

Viini ei valitettavasti ole enää saatavilla Alkon valikoimassa (edit: 23.10.23).

Saksassa Pfalzin viinialueen pohjoisosissa sijaitsevaa Weingut Wageckia pyörittävät Frank ja Thomas Pfaffmann. He ovat sukunsa viidennen sukupolven edustajia ja jatkavat 1900-luvun alussa alkaneita viininvalmistusperinteitä. Viinitarhojen maaperä on kalkkipitoista ja sopii hyvin Pinot Noir lajikkeelle. 

Tässä postauksessa mukana oleva viini on tilan ”entry-level”, eli edullisemman hintaluokan viini, josta veljekset ovat ylpeitä. Nettisivuillaan he heittävät haasteen muille maailman viinitilallisille ja kertovat tämän viinin olevan esimerkki siitä, ”miten hyvärakenteisia ja maistuvia tämän hintaluokan Pinot-viinien tulisi olla”. Maistetaan nyt, onko tästä viinistä esikuvaksi edullisen hintaluokan pinoteille.

Maistelukuvaus: Tuoksusta välittyy punaista marjaisuutta, vadelmaa, hapankirsikkaa ja puolukkaa sekä hentoa havumetsän tunnelmaa. Lisäksi löytyy häivähdys savuisuutta ja kevyesti rosmariiniin viittaavaa yrttisyyttä. Suussa viini on kevyt ja matalatanniininen ja saa runkoa pirteästä hapokkuudesta. Jälkimaku on keskipitkä, ja siinä jatkuu punaisten marjojen tunnelma mausteisuuden saattelemana. Keveydestä huolimatta hyvärakenteinen ja lajikkeelleen uskollinen viini, jossa on kyllä hyvä hinta-laatusuhde. 

Tämä olisi sopinut mainiosti sienipiirakallekin, mutta päädyin pyöräyttämään Quiche Lorreine -piirakan. Yhdistelmä oli varsin mainio. Tässä ruokaisassa piirakassa on mukana crème fraîchea ja cheddar-juustoa, jotka tuovat piirakkaan mehevää runsautta ja hapokkuuttakin. Pinot Noirin pirteä hapokkuus raikasti piirakan tunnelmaa.
Tämä viini-ruoka pari sopii loistavasti esim. illanistujaisiin tai syksyisen viikonlopun tunnelmaan.

 

Quiche Lorraine on ruokaisa piirakka, jolle viinipairingiksi sopii Pinot Noirin tyylinen kevyehkö ja raikas punaviini.

Shelter Spätburgunder 2018, 34,99€

(Tuotenumero: 933454, tilausvalikoima)

Badenin viinialueella sijaitsevan Shelter Wineryn tarina alkoi oikeastaan siitä, kun mies ja nainen tapasivat toisensa ja rakastuivat. Hans-Bert Espe ja Silke Wolf tapasivat Geisenheimin yliopistossa, jossa he molemmat olivat opiskelemassa viininvalmistusta. He löivät hynttyyt yhteen ja perustivat 2003 oman pienen (5 ha) viinitilansa. Pinot Noir on tilan tärkein lajike, ja viinit valmistetaan huolella noin 40 vuotta vanhoista köynnöksistä, joita pariskunta hoitaa aktiivisesti.

Tilan nimelläkin on oma, hiukan erikoinenkin tarina. Viinitilan ensimmäiset viinit valmistettiin nimittäin Kanadan ilmavoimien rakentamassa bunkkerissa, joka toimi aiemmin ammusvarastona. Tästä siis nimi shelter – suoja.

Pinot Noiria kutsutaan Saksassa myös Spätburgunder-nimellä.

Maistelukuvaus: Viinin tuoksusta välittyy punaisia metsämarjoja sekä kirsikkaa, herukkaa ja vadelmaakin. Maku seurailee tuoksua täsmällisesti, ja viini on keskitäyteläinen. Tämä viini on täysin kuiva ja saa runkonsa ja ryhtinsä hapokkuudesta. Tanniinisuus on matalahko mutta puraisee kivasti maun loppupuolella tuoden rakennetta viiniin. Pitkässä jälkimaussa on marjaisan hedelmäinen ja kokonaisuuteen sopivalla tavalla karheakin tunnelma.

Tämä viini pääsi ruokapöydässä Parmesan-juustolla höystetyn tattirisoton pariksi…

Parmesan-juustolla ryyditetty tattirisotto löytää herkullisen parin laadukkaasta ja hyvärakenteisesta pinotista.

Pinot Noirista puhutaan usein ”syksyn sienille sopivana viininä”. Täytyy myöntää, että näin kävi tälläkin kertaa ja tämä viini oli loistopari tattirisotolle paristakin eri syystä.

Tärkein syy on ehkä se, että viini jätti tilaa tattien metsäisille aromeille kevyehkön yleisolemuksensa ansiosta. Toinen syy on se, että pinoteissa on usein tiettyä maanläheistä tai metsäistä tunnelmaa, joka sopii luontevasti yhteen sienten oman maun kanssa. Kolmanneksi,  parmesaani on aika hapokas juusto ja sen rinnalla viiniltäkin kaivataan hapokkuutta. Voisi sanoa, että tässä yhdistelmässä risotto tavallaan hillitsi viinin eloisaa hapokkuutta ja viinin olemus pehmeni säestämään tattien tunnelmaa varsin mukavalla tavalla.

Philipp Kuhn Pinot Noir Laumersheimer Réserve 2017, 28,98€

(Kestävän kehityksen sertifikaatti, vegaaninen, tuotenumero 414627, vakiovalikoima)

Kuhnin suku on valmistanut viiniä Pfalzin viinialueella jo ainakin 1700-luvulta saakka. Viimeiset 29 vuotta tätä viinitaloa on luotsannut Philipp Kuhn Junior. Viininvalmistuksen ekologisuus on ollut hänelle tärkeää, ja tämä tila olikin yksi kestävän kehityksen Fair n’Green -sertifikaatin neljästä perustajajäsenestä vuonna 2013. Viinitarhoja talolla on noin 20 hehtaaria, ja kalkkipitoisessa maaperässä kasvaa toistakymmentä eri rypälelajiketta, joista tärkeimpänä punaviinilajikkeena Pinot Noir.

Pinot Noir -viinejä ei kovinkaan usein kypsytetä pitkiä aikoja uusissa tammitynnyreissä, mutta tämä viini on kypsynyt 20 kk ranskalaisissa tammitynnyreissä, joista 40 % on ollut ensimmäistä kertaa käytössä.  

Maistelukuvaus: Melko intensiivisessä tuoksussa yhdistyvät herkullinen marjaisuus ja tammikypsytyksen tuomat mausteiset aromit mukavalla tavalla. Keskitäyteläinen ja kuiva maku seuraa tuoksun aromeja. Siitä voi erottaa mm. kypsää kirsikkaa sekä boysenmarjan tummempia sävyjä. Lajikkeelle tyypillisesti viinissä on melko korkea hapokkuus, ja yhdessä sopivan voimakkaiden tanniinien kanssa viini muotoutuu herkulliseksi kokonaisuudeksi.

Tämä ”pinottien skaalalla” suht runsaan oloinen viini sai parikseen medium-kypsän poron ulkofileen, syksyisiä juureksia ja puolukkasurvosta. Medium-kypsä liha pitää tanniineista, mutta viini ei saa kuitenkaan olla liian vahvan tanniininen, jottei se jyrää poronlihan hienostunutta makua.

Lisukkeiden kohdalla uunijuuresten pieni makeus kaipaa viiniltä hyvää hedelmäistä olemusta ja korkeintaan kohtalaista tanniinisuutta. Puolukkasurvos taas tuo annokseen omat happamat tunnelmansa, ja viinin pitää kestää myös hapokkuutta. Näistä kaikista haasteista tämä viini suoriutui kiitettävästi! Se oli erinomainen pari hienolle raaka-aineelle ja pärjäsi myös lisukkeiden rinnalla mainiosti.

Poron ulkofile ja syysvihannekset nauttivat runsaasta viinistä, joka kuitenkin antaa tilaa hienolle raaka-aineelle.

Kyllä jälleen tuli todettua, että kolme saman lajikkeen viiniä samasta viinimaasta (ja lähekkäin sijaitsevilta viinialueilta) voivat olla hyvin erilaisia. Syksyllä onkin erinomaista aikaa tutustua Pinot Noir viineihin, sillä sienet, riista ja marjat sopivat ruokapariksi tälle lajikkeelle erittäin hyvin. 

Herkullista syksyn jatkoa!
Viiniblogin Anniina

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti ja kuvat: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

viini ja ruoka
ruoka ja viini

Provencen Roseeviini

Provencen Roseeviini

mennessä | heinä 8, 2021 | Yleinen

PROVENCEN
ROSÉ

Etelä-Ranskan Provence tunnetaan auringosta, yrteistä ja erityisestä valostaan, joka tarjonnut inspiraatiota lukuisille taiteilijoillekin. Viinimaailmassa Provencen roseet ovat klassikon asemassa. Muiden viinialueiden roseita verrataan usein nimenomaan Provencen roseeseen. Mutta, miltä nämä viinit maistuvat? Miksi ne ovat saaneet niin suuren maineen? Ja ovatko ne maineensa veroisia?

Tervetuloa viiniblogin mukaan Välimerellisiin maisemiin. Postauksen lopussa resepti Nizzan-salaattiin ja yrttivinaigretteen.

 

Provencen rosee ja Nizzan salaatti löysivät toisensa helteisen kesäpäivän päätteeksi…
Kuva: Anniina Schreiner

Provence on roseeviinien tyyssija

Viiniköynnökset saapuivat Provencen alueelle Foenikialaisten mukana jo yli 2600 vuotta sitten. Suojellakseen itseään, kulttuuriaan ja viinikulttuuriaan foenikialaiset liittyivät voimakaaseen Rooman Tasavaltaan noin 200 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tällöin Provence sai nimensä. ”Nostra provincia” kutsuivat roomalaiset ensimmäistä Italian rajojen ulkopuolella sijainnutta provinssiaan.

Foenikialaisten tapana oli valmistaa vaaleita viinejä, joissa rypäleen kuorten ei annettu olla kovin kauaa kosketuksissa viinin kanssa. Viinien väri pysyi vaaleana, roseena. Roomalaiset antoivat perinteen jatkua ja jo ennen ajanlaskun alkua oli Provencen roseeviinin maine kiirinyt läpi valtavan valtakunnan.

Nykyäänkin 90% Côtes de Provence alueella tuotetusta viinistä on roseeta. Tärkeimpiä lajikkeita ovat Grenache, Cinsault, Syrah ja niitä kaikkia löytyy jokaisesta pian maistettavista viineistä. 

Miltä Provencen rosee maistuu?

Olen joskus kuullut sanottavan, että klassikot ovat klassikoita siksi ettei niiden tarvitse muuttua miellyttääkseen vaihtelevia trendejä. Edelleenkin Provencen roseet valmistetaan foenikialaiseen tapaan, hyvin lyhyellä kuorikontaktilla. Ne ovat tyypillisesti väriltään hempeän vaaleanpunaisia, kuivia, hapokkaita ja aromeiltaan melko herkkiäkin viinejä.

Tähän tyyliin ei kuulu rehevän hedelmäinen tai mansikkainen aromimaailma, vaikka aromeista saattaa kyllä mansikan häivähdyksiäkin löytää. Sen sijaan hentoa persikkaa, puuterimaisuutta, omenaakin sekä kukkaisuutta löytyy usein. Toisinaan myös provencen alueen yrttejä, kuten rosmariinia, laventelia ja anistakin.

Alkossa on myynnissä 33 Côtes de Provence alueen roseeviiniä.  Nyt maisteluun pääsee kolme puolikkaassa koossa olevaa viiniä. Miksi vain puolikkaita? No, sanotaan vaikka näin, että kohtuus on kaunista. 😉

Mirabeau en Provence Classic Rosé, 2020

Viinitila Maison Mirabeau on lontoolaisen Stephen Cronkin todeksi tullut unelma. Stephen työskenteli aiemmin globaalissa telecom-bisneksessä, mutta kyllästyi oravanpyörään ja päätti vaimonsa Jeanyn ja kolmen lapsensa kanssa muuttaa viinitilalliseksi Provenceen vuonna 2008. Apunaan Stephenillä ja Jeanyllä on osaava tiimi, jota johtaa Jo Aherne (MW). 

Mirabeau En Provence Classic Rosé 2020, Puolikas 9,99€ (0,375l) – Tavallinen 14,99€ (0,75 l).

Viinin tuoksu on jotenkin viekoittelevan herkkä. Siinä tuntuu vadelmaa, punaista karviaista, omenaa ja raikasta yrttisyyttä. Maku on kuiva ja hapokas, se toistaa tuoksun aromeja ja tuo mukaan myös metsämansikan vivahteita. Jälkimaku on keskipitkä ja viini jättää raikkaan tunteen.

Tämän kolmikon kepein viini oli ihanan raikas hellepäivän iltaan. Mielestäni tämä toimii näistä kolmesta viinistä parhaiten ihan itsellään, mutta sopi hyvin yhteen myös Nizzan-salaatin ja vaalean leivän kanssa.

Manon 2020 Rosé

Tämän viinin yhteydessä on hyvä puhua muutama sana Provencen maaperästä, joka on karua ja aika vaihtelevaa. Tyypillisimpiä kivilajeja ovat kalkkikiveä (limestone) ja kvartsipitoinen liuskekivi (shist) sekä hiekkakivi. Näitä kaikkia löytyy myös viinin tuottaneen Famille Ravoiren viinitarhoilta. Nimi Manon on Provencen alueella myös melko suosittu naisen etunimi.

Manon 2020, 8,99€ (0,375l), erikoiserä

Aromeista löytyy hiukan persikkaa, hentoa punaista marjaisuutta ja siinä on myös puuterimainen tunnelma. Tuoksussa on aluksi myös hienoinen jogurttimainen häivähdys, joka kyllä hälvenee kun viini saa hengitellä hetken. Maku on kuiva ja siinä toistuu tuoksun aromeita. Etenkin maun loppupuolella nousee esiin yrttinen, melkein anismainen vivahde, joka jää kaikumaan pitkäksi aikaa. Viinissä on täyteläisyyttä, joka tekee tästä mukava provencelaisen roseen erilaisten ruokien kylkeen. Nizzan salaatille oikein hyvä pari. 

Viinissä kiinnitti huomiota se, että tämä jättää hienoisen lämmöntunteen nieluun. Jäinkin hiukan mietiskelemään alkoholipitoisuutta. Se on pullon kyljessä 12,5,% mutta voi olla, että todellisuudessa se on lähempänä 13%. (Virallisesti alkoholipitoisuudessa sallitaan n. puolen prosenttiyksikön heitto ilmoitettuun.) 

Minuty M Rosé, 2020

Provencen alueella tehtiin 1955 viinitilojen luokittelu. Tällöin 23 viinitilaa hyväksyttiin Côtes de Provence Crus Classé-luokkaan. Yksi näistä viinitiloista oli Château Minuity. Sittemmin 5 tilaa on lopettanut toimintansa, joten nykyään näitä Cru Classé viinitiloja on alueella 18. Tyylikäs, hiukan tiimalasin muotoinen on nimeltään flûte à corset. Tämä erityinen pullotyyli on ollut provencelaisten roseiden signature-pakkaus 1960-luvulta saakka.

Minuty M Rosé 2020, saatavilla kolmessa eri koossa.
Puolikas 9,60€ (0,375l) – Tavallinen 17,49€ (0,75l)  – Magnum 39,98€ (1,5l).

Tuoksusta tulee esiin persikkaa, hentoa vadelmaa, kevyen puuterimaista tunnelmaa ja verigreipin kuorta. Maku on kuiva hiukan täyteläinenkin ja se lisää aromeihin valkopippurimaista mausteisuutta. Viinissä on kivasti pituutta. Alkoholipitoisuus on 13%, ja se nousee hiukan esiin etenkin maun loppupuolella…  Mutta kyllä se vaan niin oli, että tämä viini oli suosikkini Nizzan-salaatin kanssa. Aavistuksen muita täyteläisempi olemus toimi hyvin ruonapöydässä.  

Nizzan salaatti on yhtäaikaa ruokaisa ja kivan kevyt kesäateria. Se on kuin luotu nautittavaksi vastapaistetun patongin ja Provencen roseeviinin kera .

Ruoka ja viini samalta alueelta toimivat yhteen

Kaikki nämä viinit olivat mielestäni laadukkaita ja kotiseudulleen tyypilllisiä. Mirabeau on hiukan keveämpi ja hedelmäisempi, Manon ja Minuty puolestaan hiukan täyteläisempiä. Erot ovat kuitenkin melko hienoisia.

Näistä melko keveistä ja linjakkaan hapokkaista roseista paljastui Nizzan- salaatin kanssa mukavasti piilevää voimaa. Ne toimivat myös muille salaateille, piknik-eväille ja kalalle. Vähän kuitenkin välttäisin vahvasti savustettuja kaloja näiden kanssa.

Ihanaa roseekesän jatkoa kaikille! Seuraavan kuvan alta löytyy resepti Nizzan-salaattiin ja yrttivinaigretteen.

Kesäterveisin,
Viiniblogin Anniina

P.S. Jos haluat nähdä, miten Maison Mirabeaun Stephen avaa viinipullon kengällään, katso tämä Youtuben video. 😀

 

Reseptit

Yrttivinaigrette

2 ruokalusikallista oliiviöljyä
1,5-2 ruokalusikallista Dijonin sinappia
1 pienen sitruunan mehu (tai puolikkaan, jos iso)
2 valkosipulin kynttä hienonnettuna
noin ruokalusikallinen timjamin lehtiä
1-2 ruokalusikallista basilikan lehtiä hienonnettuna
teelusikallinen mustapippurirouhetta
1-2 ruokalusikallista hunajaa

Kaikki ainekset sekoitetaan keskenään. Tätä ohjetta on helppo muunnella omaa makuun sopivaksi. Voit kokeilla ohjetta ensin pienemmällä sinappi- tai sitruunamehun määrällä. Jos vinaigrette on liian kirpsakkaa voit lisätä hunajaa. Huomaa myös, että yhdessä Nizzan salaatin kanssa vinaigretten happamuus taittuu jonkun verran.

 

Nizzan-salaatti 3:lle

4 keitettyä kananmunaa
4-6 perunaa tai enemmänkin (koosta riippuen)
4 tomaattia isoina paloina
1-1,5l vihreää salaattia, esim. paria sorttia
1-2 purkkia tonnikalaa tai anjovista (MSC-sertifiointi huomioi kalakannan kestävyyden)
1/2 purkkia mustia tai kalamata oliiveja
oman maun mukaan punasipulia tai kevätsipulia silputtuna

Keitä ja kuori kananmunat ja perunat. Halkaise kananmunat. Pilko perunat suurehkoiksi paloiksi, samoin tomaatit. Revi salaatti ja laita kulhoon muiden ainesten kanssa. Pinnalle voit ripotella halutessasi ruohosipulisilppua.

Perinteiseen Nizzan salaattiin kuuluvat myös pitkät/paloitellut vihreät pavut, mutta niiden saatavuus oli tällä hetkellä heikko ja jätin ne surutta pois. Tonnikalan tilalla käytetään toisinaan anjovista, joka on huomattavasti tonnikalaa suolaisempaa. Itse käytin salaatiina vuonankaalia, koska pidän siitä. 🙂

Reseptit on mukaeltu ranskalaiselta nettisivulta iga.net.

 Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Lue myös:

Lue myös Viiniblogin muita postauksia 

Kuvat, teksti ja resepti: Anniina Schreiner

Osa postauksen viineistä saatu tuotenäytteinä maahantuojilta.

Lähteet:

French Wine Scholar Study Manual, p. 251-263.
www.vinsdeprovence.com
www.jancisrobinson.com
www.maisonmirabeau.com
www.manon.fr
www.minuty.com
www.www.iga.net/fr/recettes_inspirantes/recettes/salade_nicoise_aux_oeufs_mollets_et_vinaigrette_aux_herbes_par_tougo

Voit seurata Viiniblogia, vaikket olisikaan Facebookissa tai Instagramissa. Liity sivun alareunasta Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.