Mikä on hyvä lämpötila viinille?

Mikä on hyvä lämpötila viinille?

mennessä | marras 30, 2023 | Yleinen

VIININ LÄMPÖTILA

– Miksi viinin lämpötilalla on väliä? –

Kaupallinen yhteistyö: Festivo Finland

Missä lämpötilassa viini on parhaimmillaan?

Noin 20 vuotta sitten istuin hienoilla illallisilla. Asuina olivat iltapuvut ja frakit, kynttilät loivat tunnelmaa ja pehmeä musiikki säesti sivistynyttä puheensorinaa. Pääruoan kanssa tarjoiltiin punaviiniä ja vaikka en viinien maailmaa silloin juuri tuntenutkaan, oli välittömästi maistamisen jälkeen selvää, että punaviini oli aivan liian kylmää.

Vaivihkaa yritin siirtää lasia lähemmäs tuikkukynttilää, joka oli pöydässä koristeena. Mutta ei se pelastanut tilannetta. Ruokakaan ei päässyt oikeuksiinsa liian kylmän punkun rinnalla.

Tänä syksynä olen iloinnut uudistetussa keittiössämme olevasta Festivon viinikaapista, josta viinipullot voi nostaa pöytään sopivassa lämpötilassa. Mutta miksi viinin tarjoilulämpötilalla on niin suuri merkitys? Ja mikä lämpötila sopii millekin viinille? Näitä kysymyksiä pohtii viiniblogi tällä kertaa. Postauksen lopussa on myös vinkit optimaalisin tarjoilulämpötiloihin.

Oikeassa lämpötilassa tarjottu viini tuo parhaat puolensa esiin myös ruokapöydässä. Tässä Pinot Gris-viinissä on täyteläisyyttä, joka sopi voissa paistetun leivitetyn kuhan, varsiparsan ja hollandaise-kastikkeen kanssa mainiosti.

Liian kylmä viini

Viinissä on monenlaisia elementtejä. Tärkeimmät niistä ovat hedelmäisyys, hapokkuus, mahdollinen makeus ja punaviineissä tanniini. Jos viini on liian viileää sen ”rakenteelliset” ominaisuudet, eli hapokkuus ja tanniinisus korostuvat. Siksi liian kylmä punaviini voi vaikuttaa karvaalle. Samoin liian kylmä valkoviini voi tuntua liian hapokkaalle, etenkin tammitetut valkoviinit kärsivät liian kylmänä tarjoilusta.
En varmasti ole ainoa viinin ystävä, jonka mielestä olisi mahtavaa, että viinin voisi nauttia aina sille optimaalisessa lämpötilassa. Niinpä suunnitellessamme keittiöremonttia haaveilin, että keittiöön mahtuisi kunnon viinikaappi. Visioin mielessäni, kuinka hienoa olisi ottaa viinikaapista pullo valkkaria tai punaviiniä juuri sopivan lämpöisenä. Lisäksi viinikaapissa vosi säilyttää viinejä pidempään, vuosiakin.

Keittiömme koko asetti haasteen. Keittiömme on pieni, eikä säilytystilaa ei ole paljonkaan. Suureksi onneksi Suomen kotikylmiö Oy valmistaa Festivo-brändilla laadukasta täyskorkeaa, mutta vain 45 cm leveää viinikaappia. Se oli täydellisen kokoinen.

Valkoinen kaappi sujahti keittiöön kuin se olisi aina ollut siinä. Kapasiteettia löytyy noin 70 viinipullolle, ja kaksi eri lämpötila-aluetta mahdollistavat sen, että ruoalle kuin ruoalle löytyy nyt oikean lämpöinen viini. Ja ovikin on UV-suojattu, joka on tärkeää koska viinikaappi sijaitse lähellä ikkunaa.

Festivon vinikaappi sujahti keittiöömme, kuin olisi aina ollut siinä. Laadukas viinikaappi säilyttää viinit optimaalisissa olosuhteissa viinin nauttimista varten. Viinikaapin tekniset tiedot löydät Festivon omilta sivuilta tai kattavan jälleenmyyjäverkoston sivuilta.

Entä liian lämmin punaviini?

Liian lämpimässäkin punaviinissä on pulmansa. Alkoholi saattaa korostua liikaa ja luoda polttavan tunteen. Samalla viinin hedelmäisyys kääntyy helposti hillomaiseksi. Jos punaviinissä on jäännössokeria, niin makeuskin saattaa korostua turhan paljon.

Perinteinen ohje punaviinien nauttimisesta ”huoneenlämmössä” menee tässä kohtaa hiukan huti. Ohje on nimittäin peräisin 1600-luvulta, jolloin lämpötila oli, ainakin suurimman osan vuotta, paljon nykyaikaista huoneenämpöä alempana. Tämä ”huoneenlämpö” tarkoittaakin oikeasti noin +14-18 astetta! Hienompi sana tällaiselle viinille on ”chambré”. Se viittaa ranskankielen sanaan ”huone”. Aikoinaan viinit haettiinkin viileästä viinikellarista huoneenlämpöön, jotta ne lämpenisivät hiukan ennen tarjoilua.

Mutta kyllä punaviiniäkin saa viilentää. Sopiva lämpötila punaviinille vaihtelee myös viinin tyylin mukaan. Kevyeille punaviineille lämpötila saa olla matalampi, kuin täyteläisille ja tanniinisemmille punkuille.

Bordeauxin punaviinit sopivat hyvin liharuoille ja ovat parhaimmillaan noin 18 asteen lämpötilassa. Suomalaisuus on Festivolle tärkeää ja yritys tekee yhteistyötä Bordeauxissa sijaitsevan suomalaisomiseisen Chateau Carsinin kanssa.

Olisipa aina oikean lämpöistä viiniä

On kuulemma ”viinihullun” merkki, jos miettii ensin viiniä ja sitten vasta siihen sopivaa ruokaa. Tunnustan. Katselen usein viinikaapin sisältöä, ja mietin mitä ruokaa millekin viinille tehtäisiin kaveriksi. Ilokseni Festivon viinikaapissa on UV-suojattu lasiovi ja kaapin sisältö on helposti tarkasteltavissa ilman että ovea tarvitsee aukoa.

Kiinnostavaa kyllä, viinien pitkäaikainen säilytyslämpötila on hyvin lähellä niiden optimaalista nauttimislämpötilaa. Näin ollen keittiössä oleva viinikaappi palvelee sekä pitämällä viinit loistavassa tarjoilulämpötilassa, että säilyttämällä ne optimaalisissa olosuhteissa.

Festivon omien sanojen mukaan viinikaappi on kuin ”moderni viinikellari, mutta kätevästi omassa keittiössä”. Näin muutaman kuukauden kokemuksella allekirjoitan tämän.

On todella kätevää napata viinikaapista juuri sopivan lämpöinen viinipullon esimerkiksi illallisen seuraksi. Olen säätänyt valkoviinien osaston +8 asteeseen ja punaviinien osaston +13 asteeseen. Tästä lämpötilasta myös tuhdimmat punaviinit lämpenevät nopeasti muutamalla asteella sopvaan lämpötilaan.

Toisaalta, jos haluan viilentää valkoviiniä muutaman asteen lisää jääkaapissa, sekin käy kädenkäänteessä. (Esimerkiksi huoneenlämpöisellä valkoviinillä viilentyminen saattaa kestää 2h jääkaapissa.)

 

Festivon viinikaapissa yläosan voi säätää valkoviineille sopivaan tarjoilulämpötilaan (+8..+14˚C) ja kaapin alaosan punaviineille passeliksi (+13..18˚C).

Täyskorkea viinikaappi sopisi upeasti sijoitettavaksi myös kylmiön ja pakastimen väliin. Meidän keittiössä ei kuitenkaan ollut tälle yhdistelmälle tilaa, mutta onneksi viinikaapin saa erillisenäkin. Kuva: Festivo

Vinkkejä viinien sopiiviin tarjoilulämpötiloihin

Kuohuviinit +5-6 astetta
Vuosikerta samppanjalle lämpötila voi olla noin +10

Kuiva, hedelmäinen valkoviini  +8-12 astetta
Riesling, Sauvignon Blanc, Albariño, Grüner Veltliner, Chenin Blanc

Roseeviini +8-12 astetta
Jos roseeviinissä on makeutta, voi lämpötila olla alempikin

Täyteläisempi tai tammitettu valkoviini +10-12 astetta
Pinot Gris, Burgundin Chardonnay, Rioja Bianco

Kevyt tai keskitäyteläinen punaviini +14-16 astetta
Pinot Noir, Etna rosso, Gamay

Täyteläinen punaviini +16-18 astetta
Cab Sauv, Merlot, Tempranillo, Zinfandel, Amarone

Viiniasiantuntija Anniina Schreiner (vas) ja Festivon Myynti- ja markkinointipäälikkö Noora Englund Hollolassa, Festivon tehtaalla syksyllä 2023

Lopuksi on paikallaan todeta, että meistä jokainen maistaa viinin ”omalla suullaan”. Olet täysin vapaa nauttimaan viinisi juuri siinä lämpötilassa, kuin haluat. Jos pidät valkoviinistä huoneenlämpöisenä, niin toivon, että nautit sen juuri niin. Ohjeellisten lämpötilojen tarkoitus on vain, että viini näyttäytyisi mahdollisimman tasapainoisena. Mutta eivät ne ole joka makuun ja joka tilanteeseen sopivia luonnonvakioita.

Itse koen, että hyväkin viini pääsee oikeuksiinsa vasta oikeassa lämpötilassa tarjottuna. Silti, vaikka lämpötila on tärkeä niin ennen kaikkea tärkeää on hyvä seura, jonka kanssa viiniä nautitaan.

Hyviä viinihetkiä kaikille,
Viiniblogin Anniina

 Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Lue myös:

Postauksen kuvat ja teksti: Anniina Schreiner

Lähteet:

Simone Christopher, T. (2019) “Left out in the cold: Serving wines chilled”, Temperature, Vol 6, Issue 1, pp 1-3. (Published online: 28 Jan 2019)

www.festivo.fi

www.jancisrobinson.com/ocw/

www.oullieres.fr/fr/dou-vient-lexpression-dun-vin-chambre/

http://vin-cacher.eklablog.com/lexique-oenologie-chambrer-le-vin-a48881136

Lue myös Viiniblogin muita postauksia 

Voit seurata Viiniblogia, vaikket olisikaan Facebookissa tai Instagramissa. Liity sivun alareunasta Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.

Pinot Noir Ruokapöydässä

Pinot Noir Ruokapöydässä

mennessä | loka 21, 2021 | Yleinen

PINOT NOIR JA SYKSYN RUOKAPÖYTÄ

Kevyt punaviini sopii syksyisiin ruokiin

Yhteistyö Saksan viinien kanssa

Kesä roseeviineineen on jäänyt jo taakse, mutta tuhtien punaviinien talveen on vielä hetki aikaa. Syksy näkyy luonnossa upeana ruskana, syyssateina ja kirpeän aurinkoisina syyspäivinä.

Myös ruokapöydässä voimme nauttia tästä vuodenajasta, tarjoaahan syksyinen luonto meille paljon hienoja raaka-aineita, kuten sieniä, riistaa, marjoja ja juureksia. Näiden ruokien kanssa suositellaan usein Pinot Noir- lajikeen viinejä, ja niiden sanotaan sopivan hyvin syksyisille mauille. Mutta mikä tekee juuri Pinot Noirista hyvän lajikkeen syksyiseen ruokapöytään?

Tervetuloa viiniblogin mukaan maistelemaan kolme Pinot Noir lajikkeen viiniä sekä allekirjoittaneen niille valitsemat food pairingit. Mutta ennen varsinaisiin food-pairingeihin siirtymistä muutama sana itse lajikkeesta…

Puitteet ovat kunnossa, kaunis kattaus, kynttilät, punaviini ja hyvä seura. Mutta mitenkäs ruokapuoli? Mllaisia annoksia näille lautasille pian tarjoillaan?
Kuva: Anniina Schreiner

Millainen lajike on Pinot Noir?

Pinot Noir -lajike tunnetaan kevyehköistä ja herkän vivahteikkaista punaviineistä, joille tyypillisiä piirteitä ovat herkulliset punaisten marjojen, karhunvatukan tai kirsikan suuntaiset aromit, raikas hapokkuus, matala tai keskimääräinen tanniinisuus sekä keveähkö yleisilme. Joillekin ”pinotit” ovat turhankin keveitä viinejä, toiset taas viehättyvät niiden herkistä vivahteista ja raikkaasta tunnelmasta.

”Rypälelelajikkeiden diivanakin” tunnettu Pinot Noir on kasvuympäristönsä suihteen tarkka. Kehittyäkseen elegantiksi viiniksi Pinot Noir -lajike vaatii viileää ja suht kuivaa ilmanalaa ja mielellään kalkkipitoista maaperää. Jos kasvuympäristö on liian lämmin, saattaa viinien herkullisen raikas aromikkuus kääntyä turhan tuhdiksi. Viineistä saattaa tulla turhan alkoholipitoisia ja aromeiltaan hillomaisia.

Euroopassa Pinot Noiria viljelläänkin pääasiassa Ranskassa ja jatkuvasti kasvavissa määrin myös Saksassa. Vaikka monet ajattelevat Saksan olevan valkoviinimaa, niin itseasiassa Saksa on maailman kolmanneksi suurin Pinot Noirin viljelijä Ranskan ja USA:n jälkeen. Saksassa laijkkeesta käytetään toisinaan Pinot Noir nimen ohella nimeä Spätburgunder.

 

Näille viineille etsimme tässä postauksessa hyvät ruokaparit.
Kuva: Anniina Schreiner

Wageck Pinot Noir 2018, 11,99€

Viini ei valitettavasti ole enää saatavilla Alkon valikoimassa (edit: 23.10.23).

Saksassa Pfalzin viinialueen pohjoisosissa sijaitsevaa Weingut Wageckia pyörittävät Frank ja Thomas Pfaffmann. He ovat sukunsa viidennen sukupolven edustajia ja jatkavat 1900-luvun alussa alkaneita viininvalmistusperinteitä. Viinitarhojen maaperä on kalkkipitoista ja sopii hyvin Pinot Noir lajikkeelle. 

Tässä postauksessa mukana oleva viini on tilan ”entry-level”, eli edullisemman hintaluokan viini, josta veljekset ovat ylpeitä. Nettisivuillaan he heittävät haasteen muille maailman viinitilallisille ja kertovat tämän viinin olevan esimerkki siitä, ”miten hyvärakenteisia ja maistuvia tämän hintaluokan Pinot-viinien tulisi olla”. Maistetaan nyt, onko tästä viinistä esikuvaksi edullisen hintaluokan pinoteille.

Maistelukuvaus: Tuoksusta välittyy punaista marjaisuutta, vadelmaa, hapankirsikkaa ja puolukkaa sekä hentoa havumetsän tunnelmaa. Lisäksi löytyy häivähdys savuisuutta ja kevyesti rosmariiniin viittaavaa yrttisyyttä. Suussa viini on kevyt ja matalatanniininen ja saa runkoa pirteästä hapokkuudesta. Jälkimaku on keskipitkä, ja siinä jatkuu punaisten marjojen tunnelma mausteisuuden saattelemana. Keveydestä huolimatta hyvärakenteinen ja lajikkeelleen uskollinen viini, jossa on kyllä hyvä hinta-laatusuhde. 

Tämä olisi sopinut mainiosti sienipiirakallekin, mutta päädyin pyöräyttämään Quiche Lorreine -piirakan. Yhdistelmä oli varsin mainio. Tässä ruokaisassa piirakassa on mukana crème fraîchea ja cheddar-juustoa, jotka tuovat piirakkaan mehevää runsautta ja hapokkuuttakin. Pinot Noirin pirteä hapokkuus raikasti piirakan tunnelmaa.
Tämä viini-ruoka pari sopii loistavasti esim. illanistujaisiin tai syksyisen viikonlopun tunnelmaan.

 

Quiche Lorraine on ruokaisa piirakka, jolle viinipairingiksi sopii Pinot Noirin tyylinen kevyehkö ja raikas punaviini.

Shelter Spätburgunder 2018, 34,99€

(Tuotenumero: 933454, tilausvalikoima)

Badenin viinialueella sijaitsevan Shelter Wineryn tarina alkoi oikeastaan siitä, kun mies ja nainen tapasivat toisensa ja rakastuivat. Hans-Bert Espe ja Silke Wolf tapasivat Geisenheimin yliopistossa, jossa he molemmat olivat opiskelemassa viininvalmistusta. He löivät hynttyyt yhteen ja perustivat 2003 oman pienen (5 ha) viinitilansa. Pinot Noir on tilan tärkein lajike, ja viinit valmistetaan huolella noin 40 vuotta vanhoista köynnöksistä, joita pariskunta hoitaa aktiivisesti.

Tilan nimelläkin on oma, hiukan erikoinenkin tarina. Viinitilan ensimmäiset viinit valmistettiin nimittäin Kanadan ilmavoimien rakentamassa bunkkerissa, joka toimi aiemmin ammusvarastona. Tästä siis nimi shelter – suoja.

Pinot Noiria kutsutaan Saksassa myös Spätburgunder-nimellä.

Maistelukuvaus: Viinin tuoksusta välittyy punaisia metsämarjoja sekä kirsikkaa, herukkaa ja vadelmaakin. Maku seurailee tuoksua täsmällisesti, ja viini on keskitäyteläinen. Tämä viini on täysin kuiva ja saa runkonsa ja ryhtinsä hapokkuudesta. Tanniinisuus on matalahko mutta puraisee kivasti maun loppupuolella tuoden rakennetta viiniin. Pitkässä jälkimaussa on marjaisan hedelmäinen ja kokonaisuuteen sopivalla tavalla karheakin tunnelma.

Tämä viini pääsi ruokapöydässä Parmesan-juustolla höystetyn tattirisoton pariksi…

Parmesan-juustolla ryyditetty tattirisotto löytää herkullisen parin laadukkaasta ja hyvärakenteisesta pinotista.

Pinot Noirista puhutaan usein ”syksyn sienille sopivana viininä”. Täytyy myöntää, että näin kävi tälläkin kertaa ja tämä viini oli loistopari tattirisotolle paristakin eri syystä.

Tärkein syy on ehkä se, että viini jätti tilaa tattien metsäisille aromeille kevyehkön yleisolemuksensa ansiosta. Toinen syy on se, että pinoteissa on usein tiettyä maanläheistä tai metsäistä tunnelmaa, joka sopii luontevasti yhteen sienten oman maun kanssa. Kolmanneksi,  parmesaani on aika hapokas juusto ja sen rinnalla viiniltäkin kaivataan hapokkuutta. Voisi sanoa, että tässä yhdistelmässä risotto tavallaan hillitsi viinin eloisaa hapokkuutta ja viinin olemus pehmeni säestämään tattien tunnelmaa varsin mukavalla tavalla.

Philipp Kuhn Pinot Noir Laumersheimer Réserve 2017, 28,98€

(Kestävän kehityksen sertifikaatti, vegaaninen, tuotenumero 414627, vakiovalikoima)

Kuhnin suku on valmistanut viiniä Pfalzin viinialueella jo ainakin 1700-luvulta saakka. Viimeiset 29 vuotta tätä viinitaloa on luotsannut Philipp Kuhn Junior. Viininvalmistuksen ekologisuus on ollut hänelle tärkeää, ja tämä tila olikin yksi kestävän kehityksen Fair n’Green -sertifikaatin neljästä perustajajäsenestä vuonna 2013. Viinitarhoja talolla on noin 20 hehtaaria, ja kalkkipitoisessa maaperässä kasvaa toistakymmentä eri rypälelajiketta, joista tärkeimpänä punaviinilajikkeena Pinot Noir.

Pinot Noir -viinejä ei kovinkaan usein kypsytetä pitkiä aikoja uusissa tammitynnyreissä, mutta tämä viini on kypsynyt 20 kk ranskalaisissa tammitynnyreissä, joista 40 % on ollut ensimmäistä kertaa käytössä.  

Maistelukuvaus: Melko intensiivisessä tuoksussa yhdistyvät herkullinen marjaisuus ja tammikypsytyksen tuomat mausteiset aromit mukavalla tavalla. Keskitäyteläinen ja kuiva maku seuraa tuoksun aromeja. Siitä voi erottaa mm. kypsää kirsikkaa sekä boysenmarjan tummempia sävyjä. Lajikkeelle tyypillisesti viinissä on melko korkea hapokkuus, ja yhdessä sopivan voimakkaiden tanniinien kanssa viini muotoutuu herkulliseksi kokonaisuudeksi.

Tämä ”pinottien skaalalla” suht runsaan oloinen viini sai parikseen medium-kypsän poron ulkofileen, syksyisiä juureksia ja puolukkasurvosta. Medium-kypsä liha pitää tanniineista, mutta viini ei saa kuitenkaan olla liian vahvan tanniininen, jottei se jyrää poronlihan hienostunutta makua.

Lisukkeiden kohdalla uunijuuresten pieni makeus kaipaa viiniltä hyvää hedelmäistä olemusta ja korkeintaan kohtalaista tanniinisuutta. Puolukkasurvos taas tuo annokseen omat happamat tunnelmansa, ja viinin pitää kestää myös hapokkuutta. Näistä kaikista haasteista tämä viini suoriutui kiitettävästi! Se oli erinomainen pari hienolle raaka-aineelle ja pärjäsi myös lisukkeiden rinnalla mainiosti.

Poron ulkofile ja syysvihannekset nauttivat runsaasta viinistä, joka kuitenkin antaa tilaa hienolle raaka-aineelle.

Kyllä jälleen tuli todettua, että kolme saman lajikkeen viiniä samasta viinimaasta (ja lähekkäin sijaitsevilta viinialueilta) voivat olla hyvin erilaisia. Syksyllä onkin erinomaista aikaa tutustua Pinot Noir viineihin, sillä sienet, riista ja marjat sopivat ruokapariksi tälle lajikkeelle erittäin hyvin. 

Herkullista syksyn jatkoa!
Viiniblogin Anniina

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti ja kuvat: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

viini ja ruoka
ruoka ja viini

Saksalainen punaviini

Saksalainen punaviini

mennessä | loka 25, 2020 | Yleinen

SAKSALAISET PUNAVIINIT

– Mitä ihmettä, Saksako punaviinimaa? –

Yhteistyö Saksan Viinitiedotuksen kanssa
Postaus on kirjoitettu syksyllä 2020 ja sitä on muokattu 10/2022.

Saksa on nouseva punaviinimaa

Jotkut hetket jäävät mieleen pysyvämmin kuin toiset. Muistan edelleen noin 10 vuoden takaisen illanvieton Saksassa, Rheinland-Pfalzin osavaltiossa, kun pöytään nostettiin punaviinipullo, saksalainen tietenkin. Katselin sitä silmät suurina ja totesin, että Suomessa ei juuri saksalaisia punkkuja näy… Illan isäntä alkoi nauraa hohottaa suureen ääneen ”No emmehän me nyt parhaita viinejämme vientiin päästä heh heh”. Kyseessä oli voimakas ja runsas punaviini Pfalzista, ja totta vieköön se viini oli hyvää… (Harmi kyllä en ollut vielä silloin niin vihkiytynyt viineihin, enkä pysty muistamaan viinin nimeä.)

Vaikka Saksa on edelleen valkoviinien valtakuntaa, on punaviinien osuus kasvanut paljon viime vuosikymmeninä. Nykyään peräti jo kolmannes Saksalaisista viineistä on punaviiniä! Pinot Noirilla, eli saksalaisittain Spätburgunderilla on kiistaton kuninkuuspaikka punaisten rypälelajikkeiden määrässä, ja monien mielestä myös laadussa. Saksassa on kuitenkin monia muitakin hienoja punaisia viinirypälelajikkeita ja niistä valmistettuja viinejä. Näistä neljää maistetaan tänään. Tervetuloa Viiniblogin mukaan!

Pinot noir eli Spätburgunder (vas.) on Saksan suosituin tumma rypälelajike.  Dornfelder tulee toisena. Lemberger kasvattaa jatkuvasti viljelyalaansa ja Domina (oik.) on Frankenin alueen erikoisuus. Kuvat: DWI

Pinot Noir kukoistaa Saksan viileässä ilmastossa

Vaikka Saksa on Suomesta katsottuna etelässä, on se kuitenkin viiniköynnöksen näkökulmasta pohjoinen ja viileä maa. Tämä sopii paremmin kuin hyvin viileillä kasvualueilla viihtyvälle Spätburgunder eli Pinot Noir lajikkeelle. ”Pinotin” juuret juontavat Ranskan Bourgognen alueelle, mutta Saksakin on ollut Pinot Noirin koti jo vuosisatoja, vähintään 1300-luvulta saakka, luultavasti kauemminkin.

Viileän ilmaston suoma pitkä kasvukausi mahdollistaa Pinot Noir rypäleiden kehittymisen aromikkaiksi, mutta raikkaan hapokkaiksi niin, että niistä voidaan valmistaa elegantteja ja puhdaspiirteisiä viinejä. Erityisesti ”pinottien” hapokkuus ja keveys tuntuu jakavan mielipiteitä, yleisesti hapokkuus on pinoteissa korkeaa ja tanniinisuus kohtalaista. Tyypillisiä Pinot Noirin aromeita ovat punaiset marjat, kuten vadelma, puolukka, karpalo, jopa mansikka sekä hapankirsikka ja karhunvatukkakin. Toisinaan viineissä on myös kevyen yrttisiä vivahteita. Lisäksi ”pinotilla” on taipumus iän myötä kehittää maanläheisiä, syksyn lehtienkin oloisia tai jopa sienistä muistuttavia sävyjä.

Herkkyytensä ansiosta viinirypälelajikkeiden ”diivaksikin” kutsutulla Pinot Noirilla on kiehtova kyky ilmentää kasvuympäristöään, ja viinien tyyleissä on eroja myös Saksan sisällä. Perinteinen tyyli on kevyt, hedelmäinen, hapokas ja keskitanniininen. Nykyään kuitenkin tuotetaan myös paljon ns. ”kansainvälisemmän tyylin viinejä”, joissa on täyteläisyyttä, tummempaa olemusta ja tanniinisuuttakin. Pinot Noiria tapaa nykyään käytännössä kaikilla Saksan viinialueilla, tärkeimpiä ovat kuitenkin lämpiminä kasvualueina tunnetut Baden, Ahr ja Pfalz.

Pinot toimii hyvin erilaisten ruokien kumppanina. Se jättää mukavasti tilaa myös ruoille, eikä jyrää niitä kumoon vaan ennemminkin tukee niitä.  Saksalaiselle Pinot Noirille loistavia kumppaneita ruokapöytään ovat mm. syksyinen riista, ankka, erilaiset sieniruoat, ja jopa kala, esim. lohimedaljongit. Näin vuodenaikaan liittyen, on paikallaan mainita, että monien viiniasiantuntijoiden mielestä yksi parhaita perinteisen suomalaisen joulupöydän kanssa yhteen toimivia viinejä on, mikäpä muu kuin Pinot Noir.

Dautel Spätburgunder 2017
Edit 2022: Tämän viinin löydät vain ravintoloista, ei saatavilla Alkosta tällä hetkellä

Perheomisteisen Dautel:n viinitilan omistajasuku on viljellyt viiniä jo vuosisatoja, peräti 1500-luvulta saakka. Varsinainen matka maineeseen alkoi kuitenkin 1970-luvulla, kun Ernst Dautel päätti alkaa todenteolla panostaa laatuun. Nykyään tilaa johtaa hänen poikansa, Christian Dautel. Christian sai tutustua tilan töihin kyllikseen jo lapsena ja ehkä tästä syystä hän oli nuorempana vahvasti sitä mieltä, että hänestä ”ei koskaan tule viinitilallista”. Nämä ajatukset kuitenkin muuttuivat ja niin Christian opiskeli viinin valmistusta Geisenheimin yliopistossa ja siirtyi viinitilan johtoon 2014. Württembergin alueella sijaitseva viinitila on 11 hehtaarin kokoinen ja rypäleet kasvatetaan luonnonmukaisesti, vaikkei tilalla olekaan sertifikaattia. https://weingut-dautel.de

Saksaalaisen viinipullon kyljessä saattaa lukea Spätburgunder tai Pinot Noir. Kyseessä on kuitenkin sama rypälelajike.

Rubiininpunaisen viinin tuoksusta välittyy punaista marjaisuutta, vadelmaa, kypsää hapankirsikkaa ja herkkää kukkaisuutta, josta tulee mieleen violetti syreeni. Tuoksussa on myös kevyttä aniksen ja kuivattujen yrttien suuntaista mausteisuutta ja hiukan Pinotille tyypillistä maanläheisyyttä. Viinin hiukan auetessa myös maustepippuriin viittaavaa kevyttä fiilistä saattaa löytää. Suussa viini on raikas, mutta ei lainkaan hyökkäävä, tanniinisuus on kivan pehmeää ja hapokkuus ryhdistää viiniä sopivasti. Keskipitkässä jälkimaussa on kaikuja viinin mausteisuudesta.

Kokonaisuutena laadukas ja tasapainoisen oloinen Pinot Noir. Tällaiselle viinille olisivat klassisia ruokapareja esimerkiksi riistalinnut, miksei ankkakin, hiukan happamalla esim. karpaloiden ryydittämällä kastikkella. Ja nyt seuraa tunnustus… Itse kokeilin tätä vulgaaristi pitsan kanssa ja jeskamandeera sekin toimi erinomaisen hyvin! 

Dornfelder ja värin voima

Saksan toiseksi suosituin punaviinirypäle on Dornfelder. Nimi tarkoittaa vapaasti käänettynä ”piikipeltoa”. Tämä on hyvin harhaanjohtavaa sillä Dornfelderissä, tai muissakaan viiniköynnöslajikkeissa ei ole piikkejä. Toisin kuin monien muiden viinirypälelajikkeiden kohdalla, Dornfelderin alkuperä on tarkasti tiedossa. Lajike syntyi 1950-luvulla, kun August Herold onnistui risteyttämään eri viinirypälelajikkeita keskenään niin, että tumman värinen ja viileälle kasvualueelle sopiva Dornfelder sai alkunsa.

Satoisa ja melko aikaisin kypsyvä Dornfelder on etenkin aiemmin ollut suosittu ”blendauslajike”, eli sitä on käytetty tuomaan väriä sekoiteviineihin. Nykyään Dornfelderiä kuitenkin pidetään arvossa ihan omana itsenäänkin ja sen sanotaan tuottavan tuoksuvia, täyteläisiä ja moniulotteisiakin viinejä, joissa on ryhdikästä tanniinisuutta. Dornfelder saa usein kypsyä tammitynnyreissä, joka tekee viineistä entistä monipuolisempia.

Alkosta löytyy muutamia sekoiteviinejä, joissa on Dornfelderin lisäksi muitakin lajikkeita, mutta Viiniblogi otti tietysti käsittelyyn 100% Dornfelderin.

Passione Doppio 2018
Edit 2022: Tämän viinin löydät vain ravintoloista, ei saatavilla Alkosta tällä hetkellä

Tämän viinin on valmistanut Pfalzin alueella toimiva viiniosuuskunta, johon kuuluu useita eri viinitilallisia. Osuuskunnalle tärkein rypälelajike on Riesling, mutta punaviinien osuus on jatkuvasti nousussa. Erityisyytenä mainittakoon, että heillä on käytössään saksalaisesta Pfalzin metsästä tulevasta tammesta valmistettuja tynnyreitä, joissa valikoidut punaviinit saavat kypsyä ja kehittyä ennen pullotusta. www.weinland-koenigsbach.de

Violettiin kääntyvän viinin väri on tosiaan tumma. Nuorekas tuoksu on makean oloinen ja se tuo mieleen tummia marjoja ja hillomaista kirsikkaa. Maku toistaa tuoksun aromeita ja siinä on havaittavissa selkeää makeutta, mausteisuutta ja kevyttä suklaaseenkin viittaavaa fiilistä. Tanniinisuus on hyvin maltillista.

Yleisilmeeltään pehmeä ja mutkaton puolikuivan tuntuinen viini, jonka hillomainen jälkimaku nostaa esiin myös kuivattujen marjojen aromeita. Tämä viini sopii ihan sellaisenaan huolettomaan seurusteluun tai esimerkiksi suklaan kanssa fiilistelyyn, sillä viini tanniineissa ei ole paljoakaan karvautta, joka voisi riidellä suklaan kanssa. Myös ruoille, joissa itsessäänkin on makeutta. Uskaltaisin itse kokeilla esim. tulisemmankin sorttisen bbq possun kylkeen.

Lemberger maistui Napoleonillekin

Lämmöstä pitävä Lemberger on erilainen kuin monet muut Saksan punaviinilajikkeet, sillä se tarvitsee pitkän ja lämpimän kasvukauden ja viihtyy hedelmäisessä maaperässä. Württenbergin alue Lounais-Saksassa tarjoaa näitä molempia, ja se onkin Lembergerille oiva kasvuympäristö. Kenties kuuluisin Lembergerin ystävä kautta aikain on ollut itse keisari Napoleon, joka nautti näiden tumman väristen viinien siemailusta. Myös Otto von Bismarckin sanotaan mainneen Würtenbergin Lembergerin lempiviinikseen.

Lemberger ei kuitenkaan ole alunperin saksalainen lajike, vaan sen tiedetään saaneen alkunsa nykyisen Slovenian alueella, ja kulkeutuneen sieltä Saksaan 1800-luvulla. Tässä samassa yhteydessä saksalaiseksi nimeksi taisi vakiintua Lemberger, mutta lajike tunnetaan myös nimellä Blaufränkish ja Kékfrankos.

Lemberger viineissä aromien kirjo saattaa olla harvinaisen laaja. Viinien aromeista saattaa löytää mm.  karhunvatukkaa, kirsikkaa ja hapankirsikkaa, luumua, herukoita, karviaisia, seljankukkaa, jopa banaania, suklaata tai vaikka vihreää paprikaankin! Viineillä on hyvä ikääntymispotentiaali ja usein niitä kypsytellään myös tammessa, joka entisestään lisää Lemberger viinien aromien kirjoa.

Alkosta löytyy kaksi 100% Lemberger viiniä. Nyt otetaan maistoon jo aiemmin esitellyn Dautelin tilan Lemberger.

Dautel Bönnigheimer Sonnenberg Lemberger 2016
Edit 2022: Tämän viinin löydät vain ravintoloista, ei saatavilla Alkosta tällä hetkellä

Viinin nimessä oleva Sonnenberg tarkoittaa kirjaimellisesti ”aurinkovuorta” ja kaikki tämän viinin rypäleet ovat kasvaneet tällä Aurinkovuoren viinitarhalla. Täällä saa sadonkorjuuaikaan kiipeillä todenteolla, sillä rinteen kaltevuuskulma on 49 astetta. Jyrkkä rinne mahdollistaa kuitenkin runsaan auringonvalon- ja lämmön, jotka kypsyttävät rypäleet täysin kypsiksi.

Rubiininpunaisen viinin moniulotteisesta, mutta hiukan vienosta tuoksusta välittyy punaista marjaisuutta, kuten kypsää vadelmaa ja kirsikkaa, sekä kevyttä yrttisyyttä. Viinin hiukan hengitellessä myös paahteisen kahvimaisiakin aromeita nousee esiin. Suussa viini on jännällä tavalla sekä keveä, että runsas. Maussa on hapokkuutta, mutta tanniinisuus on pehmeää ja kohtalaista voimakkuudeltaan. Jälkimaku on kuitenkin pitkä ja se tuo mieleen kuivattuja marjoja ja kaikuja viinin hedelmäaromeista sekä lakritsia, kevyttä yrttisyyttä ja maustepippuriakin.

Tässä keskitäyteläisessä viinissä on ainesta meditaatioviiniksi varsinkin nille, jotka eivät kaipaa viiniltä kovin tuhtia yleisolemusta. Tämä sopii rauhalliseen ja kiireettömään fiilistelyyn ja pohdiskeluun ihan sellaisenaankin. Ruokapöydässä tämä voisi olla hyvä kaveri esim. syksyiselle sienipiirakalle, pienriistalle ja risotonkin kanssa voisi tätä kokeilla. 

Miten olisi Domina Frankenista?

Yksi ehkä maailman erikoisimmin nimetyistä viinirypälelajikkeista on Domina. (Jos haluat googlata tämän viinirypälelajikkeen kuvan, kannattanee käyttää hakusanana esim. ”wine grape domina” tai pitäytyä ihan vain tämän blogin kuvissa.) 😉

Domina on siis viinirypälelajike, jonka vanhemmat ovat Spätburgunder ja Portugieser. Vuonna 1927, nämä lajikkeet risteytettiin tarkoituksellisesti ja näin sai Domina alkunsa. Lajikkeena se on melko mukautuvainen, eikä se nirsoile kasvuympäristön suhteen paljoakaan. Valtaosa Saksan dominaviljelmistä on Frankenin alueella, eikä näitä viinejä viedä kovin paljon Saksan ulkopuolelle. Meiltä Suomesta löytyy Alkon valikoimasta kuitenkin yksi Domina rypäleestä valmistettu punaviini, joka on pakattu hauskasti Frankenin alueelle tyypilliseen Bocksbeutel pulloon. Domina-viinit ovat yleensä täyteläisiä, hedelmäisiä ja tumman värisiäkin, kokeillaanpas miten nämä piirteet näkyvät tässä ”Suomen ainoassa” domina-viinissä.

Winzer Sommerach Domina Trocken 2018
Hinta: 18,52€
Edit 2022: Maistelukuvaus on tehty syksyllä 2020 joten se ei välttämättä pidä paikkaansa enää.

Tämän viinin on tuottanut vuonna 1901 perustettu Frankenin alueen vanhin viiniosuuskunta. Edelleenkin viljelijäperheiden omistamaan osuuskuntaan kuuluu nyt 90 jäsentä. Heihin kaikkiin voit tutustua osuuskunnan nettisivuilla. Nimestä vielä lyhyesti, että  Sommerach viinitarhan nimi viittaa “paikkaan joen aurinkoisella puolella”. https://www.winzer-sommerach.de

Alkon ainoa Domina-punkku on pakattu linjakkaaseen, uudentyyliseen, Bocksbeutel pulloon.

Melko tumman ja purppuran sävyisen viinin nuorekkaan oloisessa tuoksussa on tummiin marjoihin viittaavaa aromikkuutta, kuten boysenmarjaa, mustikkaa ja vadelmaakin. Mukana on myös vaniljasta mustuttavaa makeaa mausteisuutta. Maku toistaa tuoksun aromeita ja jälkimausta saattaa löytää viittauksia tummaan suklaaseen.

Keskitäyteläinen ja keskitanniininen viini on notkea ja yleisilmeeltään kuitekin melko pehmeä vaikka hapokkuuttakin on. Tälle viinille voisi sopia esim. pippurinen ja kermainen härkäruukku, tai mausteisemmankin puoleiset liharuoat. Myös pastaa ja pitsaakin voi kokeilla tämän domina-viinin kaveriksi.

Pfalzin viinialue on yksi Saksan lämpimimpiä seutuja. Täällä viiniblogia kirjoittava Anniina maistoi ensimmäistä kertaa elämässään saksalaista punaviiniä. Kuva: DWI

Saksa on selkeästi nouseva punaviinimaa, jonka tärkein ja kiinnostavin lajike on Pinot Nor eli Spätburgunder. Alkosta löytyy jo 33 saksalaista ”Pinottia” ja suomalaisten ravintoloidenkin viinilistoilla näkyy nykyään ilahduttavan paljon saksalaisia punkkuja. Etenkin nyt lokakuun lopussa on erinomainen tilaisuus maistella näitä viinejä, sillä Saksan viinit järjestää tänäkin vuonna Pinot Noir -viikon 24-30.10.2022. 

Mukana eleganttien punaviinien ystäviä hemmottelemassa ovat:
Espoosta: Villa Lilla
Helsingistä: W30
Mikkelistä: Bistro Holvi
Tampereelta: Gastropub Tuulensuu, Ravintola Henriks ja Ravitsemusliike Aisti, joka tarjoilee Pinot Noir viineihin sovitettua menua kokonaisen kuukauden ajan.
Turusta: Kakolanruusu, The Tasting room ja Viinibaari Vinho

Hyvää syksyn jatkoa ja leppoisia punaviinihetkiä kaikille Viiniblogin lukijoille! Alla olevaa kuvaa klikkaamalla näet videon, joka on kuvattu 2020 Pinot Noir viikkoon liittyen. (Linkki aukeaa Facebookiin.)

Terveisin,
Viiniblogin Anniina
P.S. Sattuipas muikea ilme tähän videon pysäytyskuvaan… 😀

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Lähteet:
Mukana olevien viinitilojen omat nettisivut
Saksanviinitiedotus.fi
Germanwines.de
Wein Plus Lexicon
Jancis Robinson, Hugh Johnson (2013) ”The World Atlas of Wine”, 7th edition.

Kuvat:
Germanwines.de, Deutches Wein Institut, Anniina Schreiner

Osa postauksen viineistä on saatu tuotenäytteinä tätä blogitekstiä varten.