Pinot Noir viikko 2023 – Ravintola Näsinneula

Pinot Noir viikko 2023 – Ravintola Näsinneula

mennessä | loka 25, 2023 | Yleinen

Pinot Noir viikko 2023

– Ravintola Näsinneula Tampereella –

Pinot Noir teemaviikko on syksyisten menujen juhlaa

Saksan viinitiedotus järjestää vuosittain loka-marraskuun taitteessa Pinot Noir -teemaviikon. Mukana on ravintoloita useasta eri kaupungista. (Tarkan osallistujalistan näet teemaviikkojen kotisivulta.)

Viikon aikana järjestetään myös viinitastingeja. Allekirjoittanut pitää Tampereella tastingin 25.10. Viinibaari Vinnissä ja 29.10. Gastropub Tuulensuussa. Tervetuloa mukaan!

Viiniblogissa keskitytään tällä viikolla kuitenkin viini-ruokapareihin ja Tampereen ravintoloiden tarjontaan. Viiniblogin kolmas vierailukohde oli Ravintola Näsinneula.

Ravintola Näsinneula – Elämys arjen yläpuolella

Ravintola Näsinneula on ainutlaatuinen. Tämä käy selväksi jo sinne saavuttaessa. 120m korkeuteen kohoava hissi ja ylhäällä avautuvat upeat maisemat luovat odotuksen, että nyt ollaan erityisen elämyksen äärellä.

Pinot Noir -viikon kunniaksi Ravintola Näsinneula tarjoilee erityisen riista-menun, jolle sovitetut viinit on valmistettu Pinot Noir-lajikkeesta. Sain teemaviikon kunniaksi kutsun vierailla Ravintola Näsinneulassa ja otin sen ilolla vastaan.

Näköala on huikea. Ravintola Näsinneula pyörii kierroksen noin 45 minuutissa ja illallisen aikana ehtii nähdä sekä kaupunki- että järvimaiseman useamman kerran.

Riista-menu:
Suppilovahverokeittoa ja mallasta *** Änkön kania ja kantarellia *** Metsärannan peuraa ja rosmariinia *** Suklaata ja kriikunaa ***
Menu 66 euroa, viinipaketti 49 euroa.

Alkuun: Suppilovahverokeitto ja elegantteja kuplia

Ravintola Näsinneulan menu lähtee liikenteeseen kuplivasti viini- ja kuohuviinitila Raumlandin Cuvé Katharina viinillä. Pinot Noir lajikkeesta valmistettua viiniä on kypsytetty hiivasakan kanssa 36 kuukautta. Tämä valmistusmenetelmä hipoo jo vuosikertasamppanjaa. Pitkä kypsytys näkyikin viinissä paahteisena, täyteläisenä olemuksena vaikka viini on samalla hyvin kuiva ja elegantti.

Tyylikäs kuohuviini saa pian rinnalleen alkuruoan. Suppilovahverokeitto, joka oli maustettu maltaalla ja koristeltu siankärsämöllä on täyteläinen ja umaminen. Ehdin jo miettiä, pärjääkö kuohuviini sen aromikkuudelle, mutta kuohuviinin täyteläinen runko ja riittää sen rinnalla oikein hyvin. Syksyiset maut tulvivat annoksesta esiin, ja kuohuviinin kermaiset kuplat piristivät kokonaisuutta sopivasti.

Suppilovahverokeitoa on maustettu mallasleivän ”pölyllä”. Se on jauhettu leivänkannikoista, jotka olisivat muuten menneet hävikkiin. Hienoa huomata, että Ravintola Näsinneulakin elää tyylikkäästi mukana hävikkiruokatrendissä.

Cuvee Katharina Brut Nature Sekthaus Raumland, Rheinhessen

Toinen alkuruoka – Kania ja kantarellia

Tosena alkuruokana tarjotaan kania ja kantarellia. Olen edellisen kerran maistanut kania yli viisi vuotta sitten, enkä tiedä mitä odottaa. Eteeni ilmestyy kaunis annos, jossa on nimensä mukaisesti kania ja kantarellia, kukkia sekä kaninlihaliemi. Hienostunut liha ja voimakkaan makuinen liemi ovat herkullinen yhdistelmä kantarellien kanssa.

Kaninliha on mietoa. Niinpä punaviinin sijaan sen viinipariksi on valittu jännittävästi roseeviinin Moselista. Rieslingistään tunnettu Moselin-jokilaakso on valkoviinien kuningaskuntaa, enkä muista että olisin koskaan aiemmin maistanut Moselin-laakson roseeviiniä. Viiniä on valmistettu vain 1300 pulloa, joten voi hyvällä syyllä sanoa että nyt ollaan harvinaisten herkkujen äärellä.

Viinissä on mukana jäännössokeria, aromeista löytyy punaista marjaa ja aniksenkin tuntua. Viini sopii umamiseen liemen suolaisuuteen, mutta tuntuu kuitenkin hiukan erikoiselle parille tyylikkään kanin rinnalla. Tämä muuttuu, kun annoksesta paljastuu kevyesti karamellisoituja, paahdettuja pistaaseja. Niiden pienen makeuden ansiosta viinikin sopii yhtäkkiä paremmin kokonaisuuteen.

Hienostunut ja erinomaisesti syksyyn sopiva alkuruoka-annos.

José Stronaut 2022 Weingut Jan-Philipp Bleeke – Tätä Moselin roseeviiniä on valmistettu vain 1300 pulloa!

Pääruoka – Peuraa ja Rosmariinia

Ravintola Näsinneulan Riista-menussa pääruokana on peuranfileetä ja rosmariinia. Lisäksi lautasella on perunamuusia ja niin ikään peuranlihasta tehty färssi. Pääsin tässä yhteydessä kysymään, mitä tarkoittaa färssi? Se on kuulemma nyhtölihasta tehty, vähän lihamurekkeen tapainen ”kakku”, joka on tässä tapauksessa leikattu siivuiksi ja pinta on paistettu.

Tämä annos on kaikin puolin mahtava. Peuranfileessä on kerrassaan täydellinen kypsyys. Kun lasiin vielä ilmestyy Hors Sauerin huipputason Spätburgunder, niin voin sanoa että yhdistelmä osuu täydellisesti maaliin.

Tässä viinissä Pinot Noir antaa parhaintaan, liki parfyymista orvokin, hapankirsikan ja karhunvatukan tuoksua, jota säestää tyylikäs tammesta lähtöisin oleva mausteisuus. Viinin voimakkuus oli peuralle täydellinen. Tämä yhdistelmä on paljon enemmän kuin osiensa summa.

Spätburgunder on saksankielinen nimi Pinot Noir-rypälelajikkeelle.

Mahtavaa viini- ruokaparia säesti tietysti Ravintola Näsinneulasta avautuva maisema.

Jälkiruoka – Suklaata ja kriikunaa

Jälkiruoaksi tarjotaan mausteinen suklaakakku, kriikunajäätelö ja piimä-vanilja-namelaka/mousse. Tämän annoksen tuo pöytään Ravintola Näsinneulan kokki, joka kertoo itse poimineensa kriikunat tuttavansa pihalta. Tällaiset pienet tarinat tuovat hienoon illalliseen ihanalla tavalla lämminhenkisyyttä.

Jälkiruoka on kiitettävän virkeä. Makeutta on hillitysti ja suklaakakun mausteisuus ja kriikunajäätelön raikkaus ovat kantavia voimia. Mutta todellinen tähti, ja todellinen yllätys, saapuu viinilasiin ja saa leukani loksahtamaan hämmästyksestä.

Jälkiruokaviininä on vuoden 2011 Spätburgunder Beerenauslese, eli Pinot Noirista valmistettu jalohomeinen jälkiruokaviini. Yhtäkkiä lasissa ei olekaan Pinot Noirin marjaisuutta, vaan ikääntyneen viinin aromeista löytyy kahvi, tumma suklaa, taateli, kuivattu kirsikka ja maanläheinen juureva, melkein punajuurta muistuttava häivähdys.

Yhdistelmä on selvästi mietitty nimenomaan viini edellä. Niin upeasti suklaakakun mausteiset aromit ja kriikunajäätelön kirpeys sopivat tälle viinille. Uljaan innovatiivinen yhdistelmä ja huikea lopetus hienolle illalliselle.

Kriikunajäätelö ja mausteinen suklaakakku toimivat hyvin yhteen.

Ahrweiler Rosenthal Spätburgunder Beerenauslese 2011, Weinhaus Peter Kriechel, Ahr

Ravintola Näsinneulan menu on yhdistelmä hienoja raaka-aineita ja tyylikästä kekseliäisyyttä. Pidin siitä, että menussa oli rohkeita, jännittäviäkin valintoja mutta myös klassista otetta. Olin vaikuttunut laadukkaista, hyvin valmistetuista ruoka-annoksista, mutta myös erittäin hyvistä viineistä. Kaikkein erityisimpänä jäi mieleen jälkiruokaviini, joka on todellinen harvinaisuus.

Vaikka Ravintola Näsinneula on selkeästi fine-dining-tyylin ravintola, sen tunnelma on lämminhenkinen. Ystävällinen ja ammattitaitoinen palvelu kruunasi hienon ravintolakokemuksen. Lisäksi täytyy vielä mainita mahtavat maisemat, jotka sykähdyttivät illallisen aikana useampaan otteeseen. Upea illalliselämys oli todellakin arjen yläpuolella, usealla eri tavalla. Lämmin kiitos!

*-*-*-*-

Pinot Noir -viikkoon osallistuvat ravintolat tarjoilevat 23.10-29.10 ajan erityisesti teemaviikon menuun sovitettuja saksalaisia Pinot Noir viinejä. Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa teemaviikon tarjontaan!

Maukasta Pinot Noir-viikkoa!
Toivottaa,
Viiniblogin Anniina

P.S. Jos haluat lukea enemmän Pinot Noirista rypälelajikkeena tsekkaa esimerkiksi tämä viime vuonna kirjoitettu blogipostaus

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Pinot Noir -viikko 2023 – Ravintola Sasor Tampere

Pinot Noir -viikko 2023 – Ravintola Sasor Tampere

mennessä | loka 24, 2023 | Yleinen

Pinot Noir viikko 2023

– Ravintola Sasor Tampereella –

Pinot Noir teemaviikko on syksyisten menujen juhlaa

Saksan viinitiedotus järjestää vuosittain loka-marraskuun taitteessa Pinot Noir -teemaviikon. Mukana on ravintoloita useasta eri kaupungista. (Tarkan osallistujalistan näet teemaviikkojen kotisivulta.)

Viikon aikana järjestetään myös viinitastingeja. Allekirjoittanut pitää Tampereella tastingin 25.10. Viinibaari Vinnissä ja 29.10. Gastropub Tuulensuussa. Tervetuloa mukaan!

Viiniblogissa keskitytään tällä viikolla kuitenkin viini-ruokapareihin ja Tampereen ravintoloiden tarjontaan. Viiniblogin toisena vierailukohteena oli Ravintola Sasor.

Ravintola Sasor – skandinaavista tunnelmaa

Sorsapuiston laidalla, Tamperetalon naapurissa sijaitseva Ravintola Sasor on keskittynyt skandinaaviseen makumaailmaan. Pinot Noir -teemaviikolla Sasor tarjoilee menun, josta löytyy syksyisiä makuja ja tietysti annoksille sovitettuja sakslaisia Pinot Noir viinejä.

Punajuuricarpaccio ja Peltolan Bluella maustettu tuorejuustomousse *** Pehmeä kurpitsakeitto ja juuressipsejä *** Paahdettua peuran fileetä, Pinot Noir maustevoita, juuresmuhennosta ja paistettuja sieniä *** Porkkanakakkua, tuorejuustojäädykettä ja porkkanasiirappia. 

Ravintola Sasor on sovittanut menuun pääasiassa Pinot Noir punaviinejä, mutta mukana on myös kiinnostava Pinot Noir-valkoviini. Se on tässä kuvassa toinen vasemmalta.

Alkuruoka – Punajuuricarpaccio

Pinot Noir viikon menu saa juurevan, mutta pirteän alun punajuuricarpacciosta.  Peltola Blue-sinihomejuustolla maustettu tuorejuusto toi annokseen pientä suolaisuutta, joka sopi hyvin punajuuren tietynlaiseen makeuteen.

Annokseen on sovitettu viinipari, Franz Hahn Spätburgunder (saksankielinen nimi Pinot Noirille). Viinin maanläheinen juurevuus toimi mainiosti punajuuren maanläheisille aromeille ja punainen marjaisuus toi kivasti pientä lisäaromikkuutta yhdistelmään.

Juurekset sopivat syysmenuun, ja myös Pinot Noir viineille.

Väliin – Kurpitsakeitto

Ravintola Sasorin tarjoilema kurpitsakeitto hiveli lämmöllään ja pehmeydellään. Keitolle tarjottiin punaviinin sijaan Pinot Noirista valmistettu valkoviini, joka olikin luonteva valinta. Punaviini olisi luultavasti jyrännyt keiton mennen tullen.

Valkoisen pinotin pirteä olemus raikasti keittoa, mutta jäin kaipaamaan viiniltä hedelmäisempää olemusta kurpitsakeiton täyteläisyyden rinnalla.

Hyvä ja elegantti Pinot Noir Blanc de Noir -viini olisi erinomainen pari ruoalle, jossa on enemmän hapokkuutta. Kurpitsakeitto oli kuitenkin niin hurmaava, ettei viinin keveys loppujenlopuksi haitannut.

Pinot Noir on monipuolinen lajike, josta voidaan valmistaa myös valkoviinejä. 

Pääruoka – Peuraa ja Pinot Noir maustevoita

Pääruoaksi Ravintola Sasor tarjoilee Pinot Noir-viikolla ”Paahdettua Peuran fileetä, Pinot Noir maustevoita, juuresmuhennosta ja paistettuja sieniä.”

Annoksessa oli lisukkeena myös kesäkurpitsaa ja paprikaa, mutta niitä ei olisi välttämättä tarvittu, sillä varsinaiseen tähtirooliin peuran rinnalla nousivat herkulliset suppilovahverot.

Lasissa tammitettu, nuorekkaan marjaisa Matthias Gaul Pinot Noir antoi hyvin tilaa hienolle pääraaka-aineelle. Se oli sekä maukas, että annosta keventävä, ja sointui hyvin myös Pinot Noir-maustevoin kanssa.

Matthias Gaulin Pinot Noir viini tulee Pfalzin viinialueelta, melko läheltä Ranskan rajaa.

Peura sopii erinomaisesti Pinot Noirille. Tässä annoksessa hurmasivat erityisesti taiten paistetut suppilovahverot.

 

Jälkiruoka – Porkkanakakku

Jälkiruoan porkkanakakku sai hauskan ja erilaisen parin tuorejuustojäädykkeestä. Kermainen, mutta hiukan hapankin jäädyke toimi herkullisesti porkkanakakun makeuden kanssa.

Lasiin kaadettiin Huxelrebe-lajikkeesta valmistettu Auslese-tyylin jälkiruokaviini. Huxelrebe on melko tuntematon lajike, enkä muista että olisin sitä koskaan aiemmin nauttinut. Hedelmäinen ja makea viini oli sopivasti hapokas, ja tasapainoinen kuten saksalaisten viinien kuuluukin olla. On aina ihanaa olla uuden äärellä, ja mukava maistella itsellekin uusia rypälelajikkeita.

Porkkanakakku, tuorejuustojäädyke ja porkkanasiirappi.

Huxelrebe Auslese 2020 Rheinhessenin alueelta oli uusi viinirypäletuttavuus.

Oli mukavaa käydä illallisella Ravintola Sasorissa. Edellisestä kerrasta olikin jo vierähtänyt aikaa ja mielestäni taso oli parantunut. Palvelu oli erittäin ystävällistä ja tunnelma miellyttävä.

Kantavana teemana menussa olivat juurekset joita löytyi kaikista menun annoksista. Pidin siitä, että Keittiömestari Harri Teronen tiimeineen oli tuonut menuun juurevaa ja maanläheistä tunnelmaa, se sopii syksyyn sekä Pinot Noir -viineille.

Pinot Noir -viikkoon osallistuvat ravintolat tarjoilevat 23.10-29.10 ajan erityisesti teemaviikon menuun sovitettuja saksalaisia Pinot Noir viinejä. Lajike on useissa mukana olevissa ravintoloissa edustettuna hienon monipuolisesti. Sitä löytyy muun muassa kuohuviininä, valkoviininä, roseena, tietysti punaviininä ja myös jälkiruokaviininä!

Kanattaa ehdottomasti käydä tutustumassa teemaviikon tarjontaan!

Maukasta Pinot Noir-viikkoa!

Toivottaa,
Viiniblogin Anniina

P.S. Jos haluat lukea enemmän Pinot Noirista rypälelajikkeena tsekkaa esimerkiksi tämä viime vuonna kirjoitettu blogipostaus

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Pinot Noir -viikko 2023 – Ravintola LiV Tampere

Pinot Noir -viikko 2023 – Ravintola LiV Tampere

mennessä | loka 23, 2023 | Yleinen

Pinot Noir viikko 2023

– Ravintola LiV Tampereella –

Pinot Noir teemaviikko on syksyisten menujen juhlaa

Saksan viinitiedotus järjestää vuosittain loka-marraskuun taitteessa Pinot Noir -teemaviikon. Mukana on ravintoloita useasta eri kaupungista. (Tarkan osallistujalistan näet teemaviikkojen kotisivulta.)

Viikon aikana järjestetään myös viinitastingeja. Allekirjoittanut pitää Tampereella tastingin 25.10. Viinibaari Vinnissä ja 29.10. Gastropub Tuulensuussa. Tervetuloa mukaan!

Viiniblogissa keskitytään tällä viikolla kuitenkin viini-ruokapareihin ja Tampereen ravintoloiden tarjontaan. Ensimmäisenä vierailukohteenani oli Ravintola LiV.

 

Ravintola LiV – tyyliä ja taitoa

Tampereen Laukontorin gastronominen helmi on ehdottomasti Ravintoa LiV. Pinot Noir -teemaviikolla ensimmäistä kertaa mukana oleva LiV tarjoilee monipuolisen menun, johon on sovitettu laadukkaita saksalaisia Pinot Noir viinejä.

Mainittakoon, että saatavilla on myös kasvismenu sitä toivoville.

LiV on muutenkin yksi allekirjoittaneen suosikkiravintoloista. Oli ihanaa käydä siellä myös Pinot Noir viikon tiimoilta.

Ankankoipi rilletteä – Tattilientä ja maa-artisokkaa *** Prässättyä häränrintaa – Kurpitsaa ja piparjuurta *** Saksanhirven filettä – Perunagratiinia ja mustatorvisienikastiketta *** Keittömestarin valitsema juusto – Hilloketta *** Mustaherukka- maitosuklaa dacquoise – Mantelikrokanttijäätelöä.

Ravintola LiVissä menun seuraksi saa hyvän kattauksen Pinot Noir viinejä. Kuvassa olevien punaviinien rinnalle löytyy myös Pinot Noir-valkoviini!  (Se oli kuvaushetkellä vielä matkalla ravintolaan.)

Kaksi alkuruokaa – Ankkaa ja Häränrintaa

Alkuruokana Ravintola LiV tarjoili ankankoipi rilletteä, maa-artisokkaa ja kuumaa tattilientä. Taiten valmistettu tattiliemi kruunasi upeasti tämän syksyisen annoksen.

Ankankoipi rilletteä, maa-artisokkaa ja lämmintä, erinomaisen herkullista tattilientä.

Toisena alkuruokana Ravintola LiV:n menussa on prässättyä häränrintaa. Lisukkeista löytyy muun muassa punajuurta, tyrnipikkelöityä talvikurpitsaa, ja ohueksi siivutettua pikkelöityä kesäkurpitsaa sekä yrttiöljyä.

Viinipariksi oli valittu nuori ja hedelmäinen Brogsitter Pinot Noir 2022 Ahr-joen laaksosta.

Ajatuksena tämä nuorekas ja kepeän hedelmäinen punaviini tuntui hiukan jännittävälle valinnalle lihaisan aromikkaan häränrinnan kanssa. Jaksaisiko nuoren viinin leikkisä luonne voimakkaan härän rinnalla?

Mutta, annokset ovat kokonaisuuksia. Brogsitter Pinot Noirin nuorekas hedelmäisyys heittäytyi hauskasti leikkiin kurpitsan ja juuresten pienen makeuden kanssa. Toisaalta hapokkuus kesti myös pikkelöidyn kesäkurpitsan etikkaisen tunnelman.

Silti tässä viini-ruokaparissa on syytä nostaa esiin prässätty häränrinnan maukkaus! Todella mehukas ja herkullinen ja upeasti maustettu liha. Mitä pääruoka toisikaan tullessaan?

Aromikas Häränrinta sai kepeyttä raikkaista lisukkeista. Annos oli lihaisan maukas, mutta ei lainkaan raskas pirteiden lisukkeiden ansiosta. Erityisen hauska tuttavuus oli pikkelöity kesäkurpitsa.

Pääruoka – Saksanhirven filettä

Pääruoaksi Ravintola Liv menusta löytyy saksanhirven filettä, perunagratiinia ja mustatorvisienikastiketta. Pinot Noir on tunnettu erinomaisena riistaviininä, joten odotin tätä viini-ruokaparia kiinnostuneena.

Tammitettu Liebieg Pinot Noir olikin ihana pari mehukkaaksi kypsennetylle saksanhirvelle. Lisukkeiden juurevuus ja sienikastikkeen umami sointuivat melko voimakkaaseen ”pinottiin” upeasti. 18kk tammikypsytys oli tuonut viiniin viehkeää mausteisuutta ja pyöristänyt viinin olemusta. En voi olla kuin ihailematta, miten upealla tavalla LiV tuo esiin raaka-aineiden maut.

Lisäksi oli huikean kiinnostavaa päästä nauttimaan Pinot Noiria Moselin jokilaakson rinteiltä. Mosel kun tunnetaan pääasiassa Rieslingistä ja Pinot Noir tarhoja siellä on vain noin 4% kaikista viinitarhoista.

Hauskan harvinainen viinituttavuus; Pinot Noir-punaviini Moselin jokilaaksosta.

Syksyn parhaita makuja, laadukas upeasti kypsennetty saksanhirvi, juurespyre, viipaleperunaa ja mustatorvisienikastike.

Ravintola LiV:ssä juusto kuuluu osaksi menua

Välijuustona ranskalainen, pastöroidusta lehmänmaidosta tehty sinihomejuusto – Bleu d’Auvergne. Lisäksi päärynähilloke ja Parmesaani muffini.

Jälkiruoka – Mustaherukkaa, mantelia ja maitosuklaata

Jälkiruoan yhteydessä täytyi oikein kysyä, mitä tarkoittaa Dacquoise? Kyseessä on siis kuohkea kakku, jonka valmistuksessa käytetään usein marenkia, hassepähkinää ja manteliakin. Täsä annoksessa manteli oli mukana myös mantelikrokanttijäätelön muodossa. Mustaherukan tehtävä oli raikastaa annosta ja se olikin mantelille syksyisen pirteä makupari.

Jälkiruokana Mustaherukka- maitosuklaa Dacquoise ja mantelikrokanttijäätelöä

Illan viinillisenä kruununa Riesling Spätlese Moselista. Tässä viinissä oli herkullista hedelmää, jälkiruokaan sopivaa makeutta ja tietysti pirteän rieslingmäinen raikkaus.

Tämän postauksen lopuksi voi vain todeta, että Ravintola LiV:n menu kiteytti sen, mikä syksyn mauissa on parasta, riista, sienet ja juurekset. Lisäksi menussa on tarpeeksi pientä yllättävyyttä, ja uusia elämyksiä. LiVissä myös palvelu on aina erinomaista, ihmiset kohdataan rennosti, mutta ammattitaitoisesti. Ravintolan tunnuslause ”Miksi tyytyä hyvään” ansaitsi jälleen paikkansa.

Pinot Noir -viikkoon osallistuvat ravintolat tarjoilevat 23.10-29.10 ajan erityisesti teemaviikon menuun sovitettuja saksalaisia Pinot Noir viinejä. Lajike on useissa mukana olevissa ravintoloissa edustettuna hienon monipuolisesti. Sitä löytyy muun muassa kuohuviininä, valkoviininä, roseena, tietysti punaviininä ja myös jälkiruokaviininä!

Kanattaa ehdottomasti käydä tutustumassa teemaviikon tarjontaan!

Maukasta Pinot Noir-viikkoa!

Toivottaa,
Viiniblogin Anniina

P.S. Jos haluat lukea enemmän Pinot Noirista rypälelajikkeena tsekkaa esimerkiksi tämä viime vuonna kirjoitettu blogipostaus

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Lähteet:

https://www.deutscheweine.de/wissen/rebsorten/weisse-rebsorten/chardonnay/

www.viinitie.fi/collections/kramer

https://www.gaul-weine.de/weine/detail?id=11

https://www.oiv.int/sites/default/files/2022-09/en-distribution-of-the-worlds-grapevine-varieties-2017.pdf

https://www.jancisrobinson.com/ocw

Pinot Noir Ruokapöydässä

Pinot Noir Ruokapöydässä

mennessä | loka 21, 2021 | Yleinen

PINOT NOIR JA SYKSYN RUOKAPÖYTÄ

Kevyt punaviini sopii syksyisiin ruokiin

Yhteistyö Saksan viinien kanssa

Kesä roseeviineineen on jäänyt jo taakse, mutta tuhtien punaviinien talveen on vielä hetki aikaa. Syksy näkyy luonnossa upeana ruskana, syyssateina ja kirpeän aurinkoisina syyspäivinä.

Myös ruokapöydässä voimme nauttia tästä vuodenajasta, tarjoaahan syksyinen luonto meille paljon hienoja raaka-aineita, kuten sieniä, riistaa, marjoja ja juureksia. Näiden ruokien kanssa suositellaan usein Pinot Noir- lajikeen viinejä, ja niiden sanotaan sopivan hyvin syksyisille mauille. Mutta mikä tekee juuri Pinot Noirista hyvän lajikkeen syksyiseen ruokapöytään?

Tervetuloa viiniblogin mukaan maistelemaan kolme Pinot Noir lajikkeen viiniä sekä allekirjoittaneen niille valitsemat food pairingit. Mutta ennen varsinaisiin food-pairingeihin siirtymistä muutama sana itse lajikkeesta…

Puitteet ovat kunnossa, kaunis kattaus, kynttilät, punaviini ja hyvä seura. Mutta mitenkäs ruokapuoli? Mllaisia annoksia näille lautasille pian tarjoillaan?
Kuva: Anniina Schreiner

Millainen lajike on Pinot Noir?

Pinot Noir -lajike tunnetaan kevyehköistä ja herkän vivahteikkaista punaviineistä, joille tyypillisiä piirteitä ovat herkulliset punaisten marjojen, karhunvatukan tai kirsikan suuntaiset aromit, raikas hapokkuus, matala tai keskimääräinen tanniinisuus sekä keveähkö yleisilme. Joillekin ”pinotit” ovat turhankin keveitä viinejä, toiset taas viehättyvät niiden herkistä vivahteista ja raikkaasta tunnelmasta.

”Rypälelelajikkeiden diivanakin” tunnettu Pinot Noir on kasvuympäristönsä suihteen tarkka. Kehittyäkseen elegantiksi viiniksi Pinot Noir -lajike vaatii viileää ja suht kuivaa ilmanalaa ja mielellään kalkkipitoista maaperää. Jos kasvuympäristö on liian lämmin, saattaa viinien herkullisen raikas aromikkuus kääntyä turhan tuhdiksi. Viineistä saattaa tulla turhan alkoholipitoisia ja aromeiltaan hillomaisia.

Euroopassa Pinot Noiria viljelläänkin pääasiassa Ranskassa ja jatkuvasti kasvavissa määrin myös Saksassa. Vaikka monet ajattelevat Saksan olevan valkoviinimaa, niin itseasiassa Saksa on maailman kolmanneksi suurin Pinot Noirin viljelijä Ranskan ja USA:n jälkeen. Saksassa laijkkeesta käytetään toisinaan Pinot Noir nimen ohella nimeä Spätburgunder.

 

Näille viineille etsimme tässä postauksessa hyvät ruokaparit.
Kuva: Anniina Schreiner

Wageck Pinot Noir 2018, 11,99€

Viini ei valitettavasti ole enää saatavilla Alkon valikoimassa (edit: 23.10.23).

Saksassa Pfalzin viinialueen pohjoisosissa sijaitsevaa Weingut Wageckia pyörittävät Frank ja Thomas Pfaffmann. He ovat sukunsa viidennen sukupolven edustajia ja jatkavat 1900-luvun alussa alkaneita viininvalmistusperinteitä. Viinitarhojen maaperä on kalkkipitoista ja sopii hyvin Pinot Noir lajikkeelle. 

Tässä postauksessa mukana oleva viini on tilan ”entry-level”, eli edullisemman hintaluokan viini, josta veljekset ovat ylpeitä. Nettisivuillaan he heittävät haasteen muille maailman viinitilallisille ja kertovat tämän viinin olevan esimerkki siitä, ”miten hyvärakenteisia ja maistuvia tämän hintaluokan Pinot-viinien tulisi olla”. Maistetaan nyt, onko tästä viinistä esikuvaksi edullisen hintaluokan pinoteille.

Maistelukuvaus: Tuoksusta välittyy punaista marjaisuutta, vadelmaa, hapankirsikkaa ja puolukkaa sekä hentoa havumetsän tunnelmaa. Lisäksi löytyy häivähdys savuisuutta ja kevyesti rosmariiniin viittaavaa yrttisyyttä. Suussa viini on kevyt ja matalatanniininen ja saa runkoa pirteästä hapokkuudesta. Jälkimaku on keskipitkä, ja siinä jatkuu punaisten marjojen tunnelma mausteisuuden saattelemana. Keveydestä huolimatta hyvärakenteinen ja lajikkeelleen uskollinen viini, jossa on kyllä hyvä hinta-laatusuhde. 

Tämä olisi sopinut mainiosti sienipiirakallekin, mutta päädyin pyöräyttämään Quiche Lorreine -piirakan. Yhdistelmä oli varsin mainio. Tässä ruokaisassa piirakassa on mukana crème fraîchea ja cheddar-juustoa, jotka tuovat piirakkaan mehevää runsautta ja hapokkuuttakin. Pinot Noirin pirteä hapokkuus raikasti piirakan tunnelmaa.
Tämä viini-ruoka pari sopii loistavasti esim. illanistujaisiin tai syksyisen viikonlopun tunnelmaan.

 

Quiche Lorraine on ruokaisa piirakka, jolle viinipairingiksi sopii Pinot Noirin tyylinen kevyehkö ja raikas punaviini.

Shelter Spätburgunder 2018, 34,99€

(Tuotenumero: 933454, tilausvalikoima)

Badenin viinialueella sijaitsevan Shelter Wineryn tarina alkoi oikeastaan siitä, kun mies ja nainen tapasivat toisensa ja rakastuivat. Hans-Bert Espe ja Silke Wolf tapasivat Geisenheimin yliopistossa, jossa he molemmat olivat opiskelemassa viininvalmistusta. He löivät hynttyyt yhteen ja perustivat 2003 oman pienen (5 ha) viinitilansa. Pinot Noir on tilan tärkein lajike, ja viinit valmistetaan huolella noin 40 vuotta vanhoista köynnöksistä, joita pariskunta hoitaa aktiivisesti.

Tilan nimelläkin on oma, hiukan erikoinenkin tarina. Viinitilan ensimmäiset viinit valmistettiin nimittäin Kanadan ilmavoimien rakentamassa bunkkerissa, joka toimi aiemmin ammusvarastona. Tästä siis nimi shelter – suoja.

Pinot Noiria kutsutaan Saksassa myös Spätburgunder-nimellä.

Maistelukuvaus: Viinin tuoksusta välittyy punaisia metsämarjoja sekä kirsikkaa, herukkaa ja vadelmaakin. Maku seurailee tuoksua täsmällisesti, ja viini on keskitäyteläinen. Tämä viini on täysin kuiva ja saa runkonsa ja ryhtinsä hapokkuudesta. Tanniinisuus on matalahko mutta puraisee kivasti maun loppupuolella tuoden rakennetta viiniin. Pitkässä jälkimaussa on marjaisan hedelmäinen ja kokonaisuuteen sopivalla tavalla karheakin tunnelma.

Tämä viini pääsi ruokapöydässä Parmesan-juustolla höystetyn tattirisoton pariksi…

Parmesan-juustolla ryyditetty tattirisotto löytää herkullisen parin laadukkaasta ja hyvärakenteisesta pinotista.

Pinot Noirista puhutaan usein ”syksyn sienille sopivana viininä”. Täytyy myöntää, että näin kävi tälläkin kertaa ja tämä viini oli loistopari tattirisotolle paristakin eri syystä.

Tärkein syy on ehkä se, että viini jätti tilaa tattien metsäisille aromeille kevyehkön yleisolemuksensa ansiosta. Toinen syy on se, että pinoteissa on usein tiettyä maanläheistä tai metsäistä tunnelmaa, joka sopii luontevasti yhteen sienten oman maun kanssa. Kolmanneksi,  parmesaani on aika hapokas juusto ja sen rinnalla viiniltäkin kaivataan hapokkuutta. Voisi sanoa, että tässä yhdistelmässä risotto tavallaan hillitsi viinin eloisaa hapokkuutta ja viinin olemus pehmeni säestämään tattien tunnelmaa varsin mukavalla tavalla.

Philipp Kuhn Pinot Noir Laumersheimer Réserve 2017, 28,98€

(Kestävän kehityksen sertifikaatti, vegaaninen, tuotenumero 414627, vakiovalikoima)

Kuhnin suku on valmistanut viiniä Pfalzin viinialueella jo ainakin 1700-luvulta saakka. Viimeiset 29 vuotta tätä viinitaloa on luotsannut Philipp Kuhn Junior. Viininvalmistuksen ekologisuus on ollut hänelle tärkeää, ja tämä tila olikin yksi kestävän kehityksen Fair n’Green -sertifikaatin neljästä perustajajäsenestä vuonna 2013. Viinitarhoja talolla on noin 20 hehtaaria, ja kalkkipitoisessa maaperässä kasvaa toistakymmentä eri rypälelajiketta, joista tärkeimpänä punaviinilajikkeena Pinot Noir.

Pinot Noir -viinejä ei kovinkaan usein kypsytetä pitkiä aikoja uusissa tammitynnyreissä, mutta tämä viini on kypsynyt 20 kk ranskalaisissa tammitynnyreissä, joista 40 % on ollut ensimmäistä kertaa käytössä.  

Maistelukuvaus: Melko intensiivisessä tuoksussa yhdistyvät herkullinen marjaisuus ja tammikypsytyksen tuomat mausteiset aromit mukavalla tavalla. Keskitäyteläinen ja kuiva maku seuraa tuoksun aromeja. Siitä voi erottaa mm. kypsää kirsikkaa sekä boysenmarjan tummempia sävyjä. Lajikkeelle tyypillisesti viinissä on melko korkea hapokkuus, ja yhdessä sopivan voimakkaiden tanniinien kanssa viini muotoutuu herkulliseksi kokonaisuudeksi.

Tämä ”pinottien skaalalla” suht runsaan oloinen viini sai parikseen medium-kypsän poron ulkofileen, syksyisiä juureksia ja puolukkasurvosta. Medium-kypsä liha pitää tanniineista, mutta viini ei saa kuitenkaan olla liian vahvan tanniininen, jottei se jyrää poronlihan hienostunutta makua.

Lisukkeiden kohdalla uunijuuresten pieni makeus kaipaa viiniltä hyvää hedelmäistä olemusta ja korkeintaan kohtalaista tanniinisuutta. Puolukkasurvos taas tuo annokseen omat happamat tunnelmansa, ja viinin pitää kestää myös hapokkuutta. Näistä kaikista haasteista tämä viini suoriutui kiitettävästi! Se oli erinomainen pari hienolle raaka-aineelle ja pärjäsi myös lisukkeiden rinnalla mainiosti.

Poron ulkofile ja syysvihannekset nauttivat runsaasta viinistä, joka kuitenkin antaa tilaa hienolle raaka-aineelle.

Kyllä jälleen tuli todettua, että kolme saman lajikkeen viiniä samasta viinimaasta (ja lähekkäin sijaitsevilta viinialueilta) voivat olla hyvin erilaisia. Syksyllä onkin erinomaista aikaa tutustua Pinot Noir viineihin, sillä sienet, riista ja marjat sopivat ruokapariksi tälle lajikkeelle erittäin hyvin. 

Herkullista syksyn jatkoa!
Viiniblogin Anniina

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti ja kuvat: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

viini ja ruoka
ruoka ja viini

Tempranillo Espanjan kuningaslajike

Tempranillo Espanjan kuningaslajike

mennessä | maalis 21, 2021 | Yleinen

TEMPRANILLOSTA ON MONEKSI

Espanjan kuningaslajike

Espanjalaisella Tempranillolla on vankka maine tammitettujen punaviinien tärkeänä lajikkeena. Tämä on kuitenkin vain osa totuutta.

Roseeviini Tempranillosta ei liene kovin suuri yllätys, mutta voisiko Tempranillosta olla valkoviinin valmistukseen?

Kyllä voi. Tässä Tempranillo-postauksessa kaksi kolmesta viinistä on valkoviinejä! Tervetuloa viiniblogin mukaan aurinkoiseen Espanjaan!

 

Tempranillon kotimaisemia Riojan viinialuella, Espanjan pohjoisosissa. (Kuva: Rioja Wine)

Tempranillo on saanut nimensä sanasta temprano, joka tarkoittaa aikaista. Tällä viitataan rypäleen aikaiseen kypsymiseen. Kuva: PlantGrape

Kolme aivan erilaista viiniä. Näiden kaikkien takana on kuitenkin yksi ainoa lajike, Tempranillo!

Tempranillo ja nimien ilotulitus 

Tempranillo on Iberian niemimaalla kiistaton kuningas ja kaikkein viljellyin lajike. Maailmanlaajuisestikin Tempranillo on kirinyt kolmanneksi suurimmaksi viinirypälelajikkeeksi. Edellä ovat Cabernet Sauvignon ja Merlot, joita kasvatetaankin ”lähes kaikissa niissä maissa, joissa viiniköynnös voi kasvaa”. Toisin kuin nämä Ranskasta lähtöisin olevat kollegansa, Tempranillo on pysynyt pääasiallisesti kotimaansa kamaralla. Liki 89% maailman Tempranillo-köynnöksistä kasvaa edelleen Espanjassa.

Rajan toisella puolella Portugalissa Tempranillo on niin ikään viljellyin punaviinilajike (n. 8% maailman Tempranilloista). Mutta tässä piilee ”knoppi”, sillä Portugalissa lajiketta ei tunneta nimellä Tempranillo… Pohjois-Portugalissa lajike kantaa nimeä Tinto Roriz ja Etelä-Portugalissa puolestaan nimeä Aragonez. Eikä tässä vielä kaikki.

Espanjan puolella nimi-ilotulitus vasta alkaakin. Toron viinialuella Tempranillo on Tinto de Toro, Ribera del Dueron hienolla viinialuella nimi on puolestaan Tinto Fino tai Tinto del Pais. La Mancha ja Valdepenas alueilla nimi on Cencibel ja Kataloniassa katalonian kielellä Ull de Llebre. Kun lajike päätyi Kaliforniaan se tunnettiin aluksi nimellä Tinta de Valdepeñas.

Ja tässähän on näistä Tempranillon nimistä vain muutama… (Kattavampi lista allekirjoittaneen kaltaisille ”viininörteille” löytyy esim. täältä.)

Iberian niemimaan lisäksi Tempranillo on päässyt kokeilemaan siipiään Argentiinassa (alle 3% maailman Tempranilloista). Lisäksi pieniä määriä löytyy Australiasta, Ranskasta ja USA:sta. Mutta palataan lajikkeen syntyseudulle, Pohjois-Espanjaan.

Tempranillo, kuten muutkin tummat rypäleet, saa värinsä kasvukautensa loppupuolella. Kuva: Bodegas LAN

Sadonkorjuutunnelmia Rioja Alta:n viinialueella. Kuva: Rioja Wine

Miltä Tempranillo maistuu?

Tempranillo viineille tyypillisiä aromeita ovat muun muassa kirsikka, luumu, viikuna ja mansikka. Ikääntymisen myötä viinistä alkaa löytyä usein myös kuivattujen hedelmien/marjojen tai nahkankin sävyjä. 

Aikaisen kypsymisen ansiosta myös viileät, esim. vuorenrinteillä sijaitsevat kasvupaikat sopivat hyvin tälle lajikkeelle. Viileä kasvuympäristö parantaa yleensä viinien aromikkuutta ja auttaa pitämään viinien alkoholipitoisuuden kohtuullisena.

Tempranillo suhtautuu hyvin tammikypsytykseen, joka Riojan alueella onkin hyvin yleistä. Tammi tuo viineihin usein vaniljan tai glögimausteisiin viittaavia sävyjä, kuten neilikkaa, kanelia tai myös savuisuutta. Joskus aiempina vuosikymmeninä viinit saattoivat olla ”ylitammitettuja” niin, ettei rypälelajikkeen omaa aromikuutta ollut enää välttämättä mahdollista juuri aistia. Nykyään tyyli on onneksi mennyt kevyemmän tammituksen suuntaan.

Tempranillo jättää tilaa myös viinin valmistajalle ja valmistus- ja kypsytys näkyvät yleensä viineissä melko selvästikin. Usein Tempranillosta valmistettuihin viineihin sekoitetaan mukaan hiukan myös muita lajikkeita, kuten Garnachaa tai Gracianoa.  

Tempranillo onkin valkoinen!?

Vuonna 1988 kuului Riojan viinialueelta kummia. Tempranillo-köynnös oli alkanut tehdä vaaleita rypäleitä eräällä viinitarhalla. Tarhan omistaja Jesus Galilea Esteban ymmärsi pian, että oli syntynyt uusi viinirypälelajike, Tempranillo Blanco!

Muutamia vuosia myöhemmin DNA testi osoitti, 97,8% yhtäläisyyden ”tavalliseen” Tempranilloon. Tämä parin prosentin ero aiheuttaa mm. sen, että rypäleen kuori on kelta-vihreä ja rypäleiden sekä rypäleterttujen koko on pienempi. Luonnollisesti myös lajikkeesta valmistettavat viinit ovat hyvin erilaisia kuin ”tavalliset tempranillot”.  Sen sijaan kasvukausi on profiililtaan samanlainen ja molemmat lajikkeet kypsyvät varhain.

Aluksi tätä valkoista erikoisuutta kavahdettiin ja se kiellettiin Riojan alueella. Kuitenkin vuodesta 2007 eteenpäin lajikkeesta on saanut virallisesti valmistaa Riojan DOCa -luokituksen viinejä.

Tempranillo Blanco syntyi espanjalaisella viinitarhalla 1988. Kuva: Rioja Wine

Aloitetaan maistelu kuitenkin klassikosta…

Tässä postauksessa on mukana kolme erilaista Tempranillo-viiniä. Ensimmäisenä pääsee käsittelyyn Riojan alueelta tuleva, jo useamman vuoden ikääntynyt 2015 vuoden Crianza-tyylin punaviini.

LAN Crianza 2015

LAN Crianza 2016. Hinta: 14,98€ (Vain Alkon verkkokaupassa, tuotenumero 914297)

Viinin tuoksussa on tammen tuomaa vaniljaisuutta sekä neilikkaan ja kaneliin viittaavia sävyjä. Herkullisen oloinen punainen marjaisuus tuo mieleen kirsikan ja vadelman, mansikankin. Viinillä on jo 6 vuotta ikää, joka tulee tuoksussa ilmi kevyenä nahkaisuutena ja kuivattujen hedelmien (kirsikan ja luumun) aromeina.

Tuoksun aromit toistuvat myös maussa. Tanniinisuus on miellyttävän pehmeää, silti se tuo hyvin runkoa tähän viiniin. Tämä on mielestäni varsin hyvän hinta-laatusuhteen riojalainen. Crianza-tyylin viinit nautitaan usein muutamaa vuotta nuorempina, mutta tälle viinille pieni ikääntyminen sopi mielestäni hyvin.

LAN Crianza 2015 on kypsynyt 14 kuukautta tammitynnyreissä, joissa on yhdistetty sekä ranskalaista, että amerikkalaista tammea samaan tynnyriin.

Seuraavaksi pääsee vuoroon harvinainen Tempranillo Blanco. Tätä lajiketta löytyy ainoastaan Espanjasta ja sielläkin vain noin viitisen sataa hehtaaria. Tämä ei vastaa edes promillea maailman viinitarhoista.

Alkosta löytyy kuitenkin tällä hetkellä yksi 100% Tempranillo Blanco viini, jota koristaa hämmentyneen näköinen jääkarhu.

Nivarius Tempranillo Blanco 2019

Nivarius Tempranillo Blanco 2019, 14,20€

Tämän erityisen viinin tuoksusta löytyy omenaisuutta, kukkaisuutta sekä hiukan trooppisiinkin hedelmiin viittaavia makean oloisia sävyjä (hunajamelooni, mango). Sitrushedelmistä tulee vahvimmin mieleen greippi. Suussa viini on raikas ja virkistävän hapokaskin, mutta siinä on myös hiukan lämpimästä ilmanalasta juontuvaa täyteläisyyttä. Keskipitkässä jälkimaussa on sitrusta, kevyttä mausteisuutta ja hentoa puuterimaisuutta.

Kokonaisuutena varsin mukava tuttavuus, joka sopisi ruokapöytään kala- ja äyriäisruoille tai esim. kesäisille salaateille. Miksipä ei ihan sellaisenaankin virkistäväksi aperitiiviksi, etenkin kuumana kesäpäivänä.

 

Vaalea viini tummista rypäleistä

Tempranillokatsauksen viimeinen viini palauttaa meidät takasin tutun tummakuorisen Tempranillon pariin, pienellä twistillä. Seuraava viini on nimittäin valkoviini, joka on valmistettu tummakuorisesta Tempranillosta. Tällaista viinityyliä, jossa tummista rypäleistä valmistetaan valkoviini kutsutaan nimellä Blanc de Noir.

Vaikka Tempranillon kuori on tumma, paksuhkokin, rypäleen hedelmäliha ja siitä puristettava viinirypälemehu on kuitenkin vaaleaa. Näin ollen valkoviinin valmistaminen tästä lajikkeesta on mahdollista, vaikkakin harvinaista.

Tämä onkin Alkon ainoa Blanc de Noir Tempranillo. Se tulee La Manchan kuumalta ja kuivalta viinialueelta Madridin eteläpuolelta. Nyt kokeillaan, miten Tempranillo taipuu valkkariksi…

Blanco de Tempranillo 2019

Blanco de Tempranillo 2019. Hinta: 13,30€

Tämän viinin tuoksu paljastaa persikkaisuutta, hunajameloonia, kypsää päärynääkin. Suussa viini on täyteläinen, leveä ja runsas. Maku on kuitenkin hedelmäisen tuoksun jälkeen erilainen, yllättävänkin mausteinen. Jälkimaku tuo mieleen jännällä tavalla kuivatun heinän ja myös taikinaan viittaavia aromeja.

Kokonaisuutena voimakas, etten sanoisi tuhti valkoviini, joka ei kuitenkaan ole lainkaan tammitettu. Täyteläisyyden tähän viinin tuo parin kuukauden hiivasakkakypsytys sekä valkoviinille korkea alkoholipitoisuus, joka on peräti 14%.

Kiinnostava viini, etenkin kokeilunhaluisille. Itse olisin kuitenkin kaivannut myös makuun runsaampaa hedelmäisyyttä ja kevyempää alkoholipitoisuutta. Tämä viini kannattaa viilentää hyvin. Ruokapöytään sovittelisin tätä esimerkiksi erilaisille sieniruoille tai kermaisille keitoille.

Tempranillosta on kyllä moneksi. Etenkin Tempranillo Blanco oli kiinnostava uusi tuttavuus, erilainen espanjalainen valkoviini. Luultavasti palaan sen pariin joskus miettiessäni valkoviiniä tapaspöytään…

Oli myös mielenkiintoista kokeilla Tempranillosta valmistettua Blanc de Noir tyylin valkoviiniä. Siltikin, myönnettävä on, nautin jatkossakin mielummin Tempranillon punaviininä.

Hyviä viinihetkiä Tempranillon parissa kaikille blogin lukijoille. Erinomaista kevään odotusta!

Terveisin,
Viiniblogin Anniina

Liity Anniinan seuraan maistelemaan Portugalin viinejä
7.5.21 klo 20:00.

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Lue muita viiniblogin postauksia:

Teksti:  WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Kuvat: Anniina Schreiner, ellei toisin mainittu.

Lähteet:

www.riojawine.com

www.economics.adelaide.edu.au/wine-economics/ua/media/27/winegrapes-revised-ebook-0920.pdf

www.plantgrape.plantnet-project.org/en/cepage/Tempranillo

www.bodegaslan.com

www.fps.ucdavis.edu/fgrdetails.cfm?varietyid=1573

www.palaciosvinosdefinca.com/en/nivarius/

www.tienda.pagodelvicario.com

www.jancisrobinson.com/ocw/detail/tempranillo

www.wine-searcher.com/grape-2006-tempranillo-blanco