Luomu-Riesling testissä

Luomu-Riesling testissä

Luomu-Rieslingit testissä

Yhteistyö Saksan Viinitiedotuksen kanssa

 

Riesling on hurmannut suomalaiset 

Riesling on hurmannut suomalaiset ja tämä ”Saksan lahja viininystäville” nauttiikin suurta suosiota. Viiniblogi ystävineen päätti tällä kertaa testata seitsemän luomu-Rieslingiä, jotka eivät ole aiemmin olleet blogissa esillä. Viinit maisteltiin sokkona, eli osallistujat eivät tienneet, mitä viinejä maisteltiin. Vaikka raadilla oli viineistä eriäviäkin mielipiteitä, kaksi parasta ja hännille jäänyt valittiin täysin yksimielisesti.

Testiin poimittiin alle 18€ maksavia kuivia luomurieslingejä, jotka eivät ole aiemmin olleet esillä viiniblogissa.

Luomuviini luomurypäleistä

Luonnonmukainen viinitarha eroaa tavallisesta viinitarhasta ennen kaikkea siinä, ettei kemiallisia (synteettisiä) lannoitteita tai torjunta-aineita käytetä lainkaan. Tämän ansiosta luonnonmukaisesti viljellyn viinitarhan maaperä ja mikrobisto voivat kehittyä luonnollisemmin ja monimuotoisemmaksi.

Luonnon monimuotoisuus on totta kai kannatettavaa itselläänkin, mutta myös viiniköynnösten sanotaan hyötyvän siitä. Sanotaan, että monimuotoisessa maaperässä rypäleillä on mahdollisuus kehittää enemmän aromaattisuutta ja vivahteikkuutta. (Tästä on kuitenkin vaikeaa löytää vedenpitävän tieteellisiä todisteita, mutta käsitys tuntuu olevan melko yleinen viiniammattilaisten keskuudessa).

Alkosta löytyy 86 erilaista luomurieslingiä, jotka tulevat Rieslingin kotimaasta, Saksasta. Valikoimaa ”luomu-risukoiden” ystävälle on siis jo mukavasti tarjolla. Viinien saatavuuksissa on kuitenkin paljon eroja, joka näkyy myös tämän postauksen viinien kohdalla.

Tässä testin tulokset, olkaa hyvät:

Barth Riesling Trocken 2021

Barth Riesling Trocken 2021. Hinta: 17,91€, Saatavuus: Alkon tilausvalikoima

Yksimielisesti ja ylivoimaisesti testin parhaaksi valittu viini sai osakseen ihastuneita huokailuita jo pelkän tuoksunsa perusteella. Aromaattinen, vivahteikas ja yksinkertaisesti herkullinen viini keräsi raadilta runsaasti kommentteja: ”Nyt tuli show-stopper”, ”Tämä vei nyt maton alta”, ”Saako tätä lisää” ja ”Onpa tyylikäs”.

Raatia miellytti viinin runsaus, vivahteikkuus ja erinomainen tasapaino. Tämä viini on todella monikäyttöinen myös ruokapöytään ja sen voi yhdistää toki erilaisille kala- ja äyriäisruoille, mutta myös vaalealle lihalle, monenlaiselle pastalle sekä sushille.

Rheingaun alueelta tuleva voitajaviini oli tällä kertaa myös testin kallein, mutta sitä pidettiin silti hinta-laatusuhteeltaan edullisena, jopa löytönä!

Tämä kuiva viini on saatavilla Alkon tilausvalikoimasta, mutta vinkiksi, että Barth viinitalon puolimakea Riesling löytyy useista myymälöistä (siitä löydät lisätietoja Alkon sivuilta). 

Gysler Sandstein Riesling Trocken 2021

Gysler Sandstein Riesling Trocken 2021. Hinta: 15,98€, Saatavuus n. 25 Alkon myymälää 

Rheinhessenin-alueelta tuleva riesling oli testin ainoa biodynaamisesti sertifioitu viini. Yksimielisesti hopealle sijoittunut viini nousi esiin tasapainonsa ja herkullisen vivahteikkuutensa ansiosta.

Tämä viini koettiin hinta-laatusuhteeltaan erinomaiseksi. Hedelmäisyys, hapokkuus ja pieni jäännössokeri ovat tyylikkässä sopusoinnussa ja kokonaisuus toimi erittäin hyvin. Ruokapöytään monipuolinen luomuriesling, jonka voi yhdistää monenlaisiin ruokiin. Mainittakoon myös, että tässä viinissä on testin matalin alkoholipitoisuus (11%).

Balthasar Ress Rheingau Riesling 2021

Balthasar Ress Rheingau Riesling 2021, Hinta: 15,48€. Saatavuus noin 100 Alkon myymälää.

Tämä Rheingaun alueen riesling tuli testissä kolmanneksi. Tuoksu tuntui aluksi hentoiselle, mutta viini aukesi lasissa nopeasti ja pienen hetken jälkeen siitä paljastui herkullisen hedelmäisiä ja monipuolisia aromeita. 

Kuivassa ja raikkaassa viinissä on pienenpieni jäännössokeri, joka tasapainottaa tuntuvan hapokkuuden juuri sopivasti. Kepeä viini on raikas ihan sellaisenaan, mutta se sopii myös monenlaiselle kevyelle purtavalle, kuten salaateille sekä kala- ja äyriäisruoille.  

Chill Out Organic Riesling 2020

Chill Out Organic Riesling 2020, Hinta: 10,48€, Saatavuus: yli 200 Alkon myymälää

Testin edullisin viini jakoi mielipiteitä. Suurin osa raadista piti tätä kelpo viininä, mutta osa olisi sijoittanut viinin pari sijaa alemmas. Enemmistön äänillä tämä testin yllättäjä nousi kuitenkin kärjen tuntumaan neljänneksi.

Pfalzin alueelta tulevassa viinissä maistui lämpimän ilmanalan hiukan trooppisen suuntainen hedelmäisyys. Hapokas ja yleisolemukseltaan kepeä viini on huoleton nautiskeltava kesäisiin tunnelmiin, esimerkiksi terassille tai piknikille.

Engelhard Römerberg Riesling Spätlese Trocken 2021

Engelhard Römerberg Riesling Spätlese Trocken 2021, 12,85€, Saatavuus: Yli 80 Alkon myymälää.

Testin ”erikoisuus” oli Spätlese-tyylin natu-viini Rheinhessenin alueelta. (Voit lukea tarkemmin natuviineistä viiniblogin aiemmasta postauksesta).

Tämän pullon ulkonäköä kehuttiin tyylikkääksi. Viini erottui muista omintakeisen aromikkuutensa ansiosta, muttei kuitenkaan noussut kärkikahinoihin. Silti hinta-laatusuhteeltaan varsin hyvä valinta ja hauskan erilainen luomu-Riesling.

Viidennelle sijalle sijoittui kaksi viiniä, joiden välillä raati päätyi tasapisteisiin. Näin ollen myös seuraava viini tuli testin viidenneksi.

Spanier Gillot Riesling Kalkglimmer 2021

Spanier Gillot Riesling Kalkglimmer 2021, Hinta: 16,90€, Saatavuus: 30 Alkon myymälää

Tämä viini oli tyylikäs, mutta kaikkinensa hiukan liian hillitty. Raati kaipasikin viiniin enemmän hedelmäisyyttä ja runsautta. Korkea hapokkuus teki viinistä ryhdikkään ja linjakkaan.

Tämä viini sopiikin hillittyjen ja linjakkaiden Rieslingien ystäville. Vaikka viini on hyvin valmistettu, pidettiin hintaa hiukan turhan korkeana testin yleistasoon nähden.

Ruokapariksi kannattaa kokeilla sitruksella maustettua kala- tai äyriäisruokaa, kuten siika-chevicheä.  

Karl Schaefer Sonnentropfen Trocken 2020

Karl Schaefer Sonnentropfen Trocken 2020, Hinta 15,75€, Saatavuus: Alkon tilausvalikoima. 

Testin viimeiseksi jäi tällä kertaa selkeän erottuvaan pulloon pakattu viini. Kuten myös testin parhampien kohdalla, myös tässä raati oli yksimielinen; kaikki raadin jäsenet olivat sijoittaneet tämän viinin testin hännille.

Osaa maistelijoista viehättivät viini petrooliset sävyt, mutta osa koki ne häiritseväksi. Kaikenkaikkiaan maistelijat olisivat kaivanneet viiniin enemmän hedelmäisyyttä. Lisäksi tämä viini koettiin myös kalliiksi laatuunsa nähden. Kun viinit paljastettiin ”sokkokääreistään” pullon retrohenkisyys jakoi mielipiteitä, osan mielestä se oli hauska, mutta enemmistön mielestä ulkoasu ei ollut tyylikäs, eikä viinillinen.

 

Summa summarum…

Maisteluraatimme oli tällä kertaa yllättävän yksimielinen etenkin testin kärjestä. Lisäksi luomu-Rieslingeistä paljastui tämän melko pienenkin otoksen perusteella paljon eroja. Pistimme myös merkille, että ilahduttavan monessa viinissä oli kevyt pullo ja moni oli myös vegaaninen.

Lopuksi maistelimme viinejä myös lohimoussen ja Pollo Limonello-pastan kanssa. Etenkin testin voittanut Barth Riesling oli täydellisyyttä hipova pari sitruksiselle kanapastalle.

Lohimousse vaalealla leivällä on melkein ”takuuvarma” pari Riesling-viinille.

Sitruksinen kanapasta, Pollo Limonello sopii aromikkaille ja tasapainoisille Rieslingeille.

Nyt maaliskuussa juhlitaan Rieslingin syntymäpäivää. Sinäkin voit osallistua juhlahumuun allekirjoittaneen seurassa Facebookin Etäviinitastingissa! Tervetuloa mukaan!

Erinomaisia viinihetkiä kaikille Rieslingin ystäville ja aurinkoa alkavaan kevääseen!

Terveisin,
Viiniblogin Anniina

 Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Kuvat ja teksti: Anniina Schreiner
Postauksen viineistä suurin osa on saatu tuotenäytteinä

Voit seurata Viiniblogia, vaikket olisikaan Facebookissa tai Instagramissa. Liity sivun alareunasta Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.

Keywords: Paras luomuriesling, luomuviini, luomu viini, luomuvalkkari, luomu valkoviini, luomu, Riesling, vegaaninen, kevyt pullo, hyvä riesling

Natuviinin monet kasvot

Natuviinin monet kasvot

NATURALVIININ MONET KASVOT

– Mitä on natuviini? –

Naturalviini, natuviini, alkuviini

Viinityyli, jota kutsutaan englanniksi sanoilla ”Natural wine” on saanut Suomessa monta eri nimeä. Naturalviini, natuviini ja alkuviini tarkoittavat kaikki samaa asiaa, mutta käytetään tässä postauksessa nyt selvyyden vuoksi tuttavallista nimitystä, natuviini. Lopusta löytyy myös ”natuviinien sanasto”.

Luonnonmukaisuus, vihreys ja aitous ovat asioita, joista moni on kiinnostunut. Näin ollen ei ole ihmekään, että myös natuviinit ovat herättäneet kasvavaa kiinnostusta etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mutta, mitä natuviinit oikeastaan ovat?  

Viiniköynnöksen taimia biodynaamisella viinitarhalla Espanjassa. Luultavasti osasta tämän tarhan rypäleistä tulee natuviiniä, mutta ei kaikista.

Natuviinien nimen taustalla on latinan kielen sana nātūra, joka viittaa syntymiseen ja alkuperään. Johtava ajatus onkin luonnollisuus ja luonnon omat lainalaisuudet. Tämän ajatuksen mukaan ihminen puuttuu mahdollisimman vähän siihen luontaiseen tapahtumaketjuun, jonka seurauksena viinirypäleistä tulee viiniä. Ihmisen rooli on lähinnä mahdollistaa viinin syntyminen, ei niinkään valmistaa sitä. Tai kuten eräs viinitilallinen minulle kerran sanoi; ”I didn’t make this wine, it made itself, its a natural wine”.

No tietysti ihmistäkin tarvitaan. Eivät rypäleet itsestään kulkeudu viinitarhalta käymisastiaan, tai sieltä pulloihin. Mutta, sen sijaan että ihminen pyrkisi valmistamaan viiniä juuri tietynlaiseksi, hän jättää tilaa luonnolle ja luontaisille prosesseille.

Natuviiniin ei lisätä hiivaa käymisen aloittamiseksi, vaan käyminen tapahtuu viinirypäleiden kuorissa luontaisesti olevalla hiivakannalla. Viiniin ei lisätä mitään säilyvyyteen vaikuttavaa ainetta, kuten sulfiittia, eikä viinistä oteta pois mitään esimerkiksi suodattamalla. Viinin kirkastamiseen ei käytetä kirkastusaineita, vaan sen annetaan kirkastua itsestään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että käymissammiossa oleva hiivasakka saa laskeutua hiljakseen ajan mittaan sammion pohjalle, ja niin edelleen.  

Ainutlaatuisia viinejä, monenlaisia mielipiteitä

Natuviinien filosofiassa tärkeää on aitous, luonnon kunnioittaminen ja se, että ihminen, ollen itsekin osa luontoa, antaa viiniköynnöksille vapauden tuottaa sellaista viiniä kuin luonnollista on. Tuloksen sanotaan olevan ainutlaatuinen viini, joka saa vapaasti ilmentää rypälelajiketta, kasvupaikkaa ja kasvukautta. Ja ainutlaatuisia natuviinit mielestäni ovatkin, hyvässä ja toisinaan ei lainkaan hyvässä.

Yksi natuviinien kipukohta tällä hetkellä onkin, että laatu vaihtelee ja ellei viiniä tai vähintäänkin sen valmistajaa tunne entuudestaan, on vaikeaa tietää mitä pullo kätkee sisäänsä.  Olen nauttinut luonteikasta, erinomaisen upeaa viiniä, joka on ollut natu, mutta olen myös juonut melko karmeaa viiniä, joka on ollut natu. (No sitä en juonut kovin paljon 😉).

Yksi laatuvaihteluita lisäävä tekijä on natuviinien arvaamaton säilyvyys. Ne ovat usein huomattavasti herkempiä kuin ”tavalliset viinit” ja epätasaiset säilytysolosuhteet saattavat näkyä joissakin natuviineissä nopeastikin. Yksi syy tähän on se, ettei natuviineihin välttämättä (palataan tähän kohta) lisätä sulfiittia. Sulfiitin tehtävä viinissä on pääasiassa toimia säilöntäaineena ja estää muun muassa oksidoitumista ja mikrobiologista toimintaa, joka voisi aiheuttaa viiniin virheitä, kuten hiirimäisyyttä.

Sulfiitteja on viinissä luontaisestikin, mutta niitä voidaan myös lisätä viiniin säilöntäaineeksi. Kuva: www.tarratulostin.fi

Laadun vaihtelusta huolimatta luonnollisuus, aitous ja viinin tekijän vapaus kuulostavat puoleensavetäville teemoille. Varjopuoli piilee siinä, että näiden teemojen houkuttelevuuden ovat huomanneet myös suuremmat viinintuottajat, jotka haluavat ratsastaa natuviinitrendillä, koska se lisää myyntiä.

Esimerkiksi eräs suuri viinitalo ei kursaile kutsua viiniään natuviiniksi, vaikka liikevaihto on 40 miljoonan euron tuntumassa (2019) ja työntekijöitä on useita kymmeniä, eikä kaikkia rypäleitä suinkaan viljellä itse vaan niitä myös ostetaan. Toiminta on kyllä laillista, mutta aletaan ehkä olla vähän kaukana tästä natuviiniajatuksen lähtökohdasta. 

Valtavia viinin valmistukseen tarkoitettuja terästankkeja jossakin päin maailmaa. Kuva tankkivalmistajan nettisivuilta,  www.agengineering.com.

Mikä on luonnollista?

Kaikissa määritelmissä on aina pulma, mihin vedetään raja? Mitä viinirypäleille/viinille voi/saa tehdä tarhalla tai viinikellarissa, ja edelleen kutsua sitä luonnolliseksi viiniksi, natuviiniksi?

Yksi ääripää on ajatus, jonka mukaan jopa viiniköynnöksen istuttaminen riveihin viinitarhalle on puuttumista viinin luontaiseen olemukseen. Vain vapaana rehottava viiniköynnös voi olla oma itsensä ja tuottaa luonnollisen rypälesadon.  Toisena ääripäänä on kansainvälinen viinijätti, joka valmistaa natuviininsä Italiassa siksi, että siellä saa lisätä sulfiitteja ja silti kutsua viiniä naturalviiniksi.

Tavallinen viinin ystävä ei voi tällä hetkellä esim. Alkon hyllyllä tietää, onko viinin valmistanut pieni toimija, joka itse viljelee ja viiniyttää rypäleensä, vai kansainvälinen useassa maassa toimiva viinijätti.

Alla olevasta taulukosta saa vähän kuvaa siitä, miten sekavista käytännöistä on kyse. (Pahoittelut, näkyy varmaan todella pienellä, jos luet tätä kännykällä.)

Ei ole helppoa määritellä, millainen viini on ”natural”, eli luonnollinen. Yksi syy kirjaviin käsityksiin on, että natuviiniä ei määritä vain viinirypäleiden kasvattaminen tai viinin valmistaminen, vaan molemmat.

Keskustelu natuviinien sertifioinnista on herättänyt kiivaita puheenvuoroja puolesta ja vastaan. Suurimmaksi ongelmaksi on osoittautunut se, että ennen kuin voitaisiin sertifioida, täytyisi yksiselitteisesti määritellä millainen viini on ”natural”. Viitaten ylläolevaan taulukkoon, se ei ole kovin helppo tehtävä. Lisäksi määritelmä sisältäisi vihjauksen siitä, että viinit muuten olisivat jotenkin ”unnatural” eli epäluonnollisia. Tähän tuskin lainsäätäjät suostuvat. Näin ollen, näkyvissä ei ole yksiselitteistä sertifikaattia natuviineille.

Meillä Suomessa Alko myy natuviinejä nimikkeellä alkuviini. Tämän merkinnän saamiseksi riittää viinitalon tai viinin maahantuojan ilmoitus siitä, että rypäleet on viljelty ilman syntettisiä kemikaaleja ja viiniytetty ilman kirkastusaineita tai suodatusta. Vaikeaahan se olisikin muuta ilmoituksen lisäksi vaatia, kun sertifiointijärjestelmää ei ole. 

Sans sulfites ajoutes – Ei lisättyä sulfiittia. Silti kaikessa viinissä on luontaista käymisen yhteydessä syntyvää sulfiittia. Luonnollisen sulfiitin määrä vaihtelee mm. alkoholikäymisen aikaansaaneen hiivakannan mukaan.

Vin Méthode Naturel, luonnollisen menetelmän viini

Keväällä 2020 uutisoitiin kansainvälisissä viinilehdissä, että natuviinit olisivat saaneet Ranskassa laillisen määritelmän. Tämä oli kuitenkin osittain harhaanjohtavaa. Edelleenkään edes byrokratian luvatussa maassa, Ranskassa, ei ole viinilainsäädännössä määritelty, mitä natuviini (Vin Natur) on. Mutta jotain kuitenkin hyväksyttiin.

Ranskan viranomaiset hyväksyivät Loiren alueelta lähtöisin olevan etujärjestön (SDVN) tavaramerkin ”Vin Méthode Naturel”. Tämä sanapari tarkoittaa käännettynä suunnilleen ”luonnollisen menetelmän viini”. Viinin merkitseminen sanoilla ”Vin Nature” (luonnollinen viini) on kuitenkin edelleen kielletty. Silti viranomaisten päätös tarkoittaa, että viinille elintarvikkeena on tunnistettu luonnollinen valmistusmenetelmä. Luonnollisen viinin ja luonnollisen valmistusmenetelmän välillä on hyvin pieni, mutta ratkaiseva ero. Aika näyttää tuleeko SDVN:n käyttämästä menetelmästä natuviinien standardi laajemminkin.

Vin méthode Nature ja kaksi erilaista tavaramerkkiä. Vasemman puoleisessa ei ole lainkaan lisättyjä sulfiitteja, oikean puoleisessa voi olla lisättyjä sulfiitteja, mutta kokonaismäärän määrän tulee olla alle 30mg/l. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Suomessa saa myydä esim. punaviinin luomuna jos siinä on sulfiitteja alle 100mg/l.

Paras, kun kokeilet itse…

No, mitä itse olen mieltä natuviineistä… Sanoisin, että niiden kirjo on todella laaja. Jos natuviineihin tutustuminen tuntuu kiinnostavalle, niin totta kai voi hypätä suoraan syvään päähän ja ostaa itselleen muutaman pullon testiin.

Hyvä strategia on myös kääntyä asiantuntevan viinibaarin puoleen ja aloittaa maistelemalla erilaisia natuja rinnakkain. Maisteluun tarjoaa ensiluokkaisen tilaisuuden myös Helsinki Natural Wine tapahtuma, jonka järjestäminen on toivottavasti taas mahdollista tulevaisuudessa.

Itse kävin 2019 Vuoden viiniravintolaksi valitussa Ravintola Kajossa juttelemassa Marko Simunaniemen kanssa ja maistelemassa natuviinejä. Tässä parasta oli se, että samalla kun maistelimme Marko kertoi jokaisen maistetun viinin tuottajista ja kasvuympäristöstä. Pääset katsomaan meidän juttutuokiomme klikkaamalla alla olevaa kuvaa, joka vie Facebookissa olevaan videoon. Myös Wineandbeyond.fi IG-TV:n puolelta löytyy samainen juttutuokio. Laatu on kuitenkin Facen puolella parempi.

Markon kanssa maistoimme 3 natuviiniä, tarkemmat maistelufiilikset videossa. (Näiden viinien saatavuus Alkosta vaihtelee.) :

Pittnauer Blaufränkisch Heideboden 2017 Kepeän marjaisa, raikkaan hapokas ja keskitanniininen punaviini Itävallasta.

Valdibella Sulle Bucce Bianco 2018
Sisiliasta tuleva oranssiviini, jossa tuntui jännää sherrymäisyyttä, omenankotaa ja pientä pähkinäisyyttä, suutuntumassa oli öljymäisyyttä ja tanniiniakin kuorikontaktin jäljiltä.

Brand Wilder Satz Pur 2018
Saksan Pfalzista tuleva, 4 eri lajikkeen sekoitus. Hiukan samean viinin tuoksussa oli kevyttä kukkaisuutta ja sitruunaa, maku oli raikas ja eloisan hapokas.

Hyviä viinihetkiä kaikille blogin lukijoille, natujen tai muiden viinien seurassa. Tsekkaa myös natuviinien sanasto tästä alta.

Terveisin,
Viiniblogin Anniina

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Naturalviini sanasto

 

Alkuviini: Toinen nimitys Naturalviineille. Muun muassa Alko käyttää tätä nimitystä. kts. Natural wine.

Biodynaaminen: Rudolf Steinerin vuonna 1924 kuvaama maanviljelyn filosofia. Biodynaamisuudessa on paljon yhtäläisyyksiä luomuviljelyyn ja kaikki biodynaamiset viinitarhat harjoittavat myös luomun periaatteita. Kuitenkin kolme olennaista eroa luomun ja biodynaamisuuden näiden välillä ovat 1) Viinitarhan luonnollisen ekosysteemin tukeminen niin, että siitä tulisi itsenäinen, itsensä ylläpitävä kokonaisuus. 2) Säännöllinen hoito biodynaamisilla lannoitteilla (yhdeksän yrtti- ja mineraalipohjaista valmistetta), jotka eroavat tavallisista maatalouslannotteista. 3) Viljelysten hoito (kyntö, istutus, karsinta, sadonkorjuu, jopa viinin pullottaminen) tulee ajoittaa biodynaamisen kalenterin mukaan, joka seuraa maapallon ja muiden taivaankappaleiden liikkeitä. Ajatuksena on, että planeettojen-, auringon-, tähtien- ja erityisesti kuun rytmi- ja liikkeet muodostavat voimia ja vaikuttavat kasveihin ja uihin eliöihin. Biodynamisuus on luomuviljelyn edeltäjä ja sitä pidetään vanhimpana vihreän/orgaanisen maatalouden edustajana.

DGCCRF: La Direction générale de la Concurrence, de la Consommation et de la Répression des fraudes. Ranskan valtiovarainministeriön alainen osasto, joka vastaa kuluttaja-asioista, kilpailusta ja petostentorjunnasta. Sama taho hyväksyi SDVN esityksestä ”Vin Méthode Naturel” tavaramerkin.

Hiirimäisyys: Viinin virhe, jonka riski poistuu usein (pienelläkin) sulfiitin lisäämisellä. Kuitenkin natuviineissä on suurempi riski tämän virheen kehittymiseen. Hiirimäisyyttä kuvataan usein ”jyrsijän häkin” tai ”pilaantuneen maidon” kaltaisena tuoksuna. Sitä ei voi yleensä havaita viiniä tuoksutellessa, vaan se ilmenee vasta viinin maussa, tai jälkimaussa. Tämä liittyy viinin pH:n laimenemiseen syljen vaikutuksesta. Ihmisten taipumus hiirimäisyyden havaitsemiseen vaihtelee ja toiset ovat herkempiä kuin toiset.

Kestävän kehityksen sertifikaatti: Paikallisten kestävän kehityksen sertifiointien vaatimukset vaihtelevat maittain. Olennaisessa osassa ovat veden ja energiankulutuksen säästö sekä uusiutuvan energian käyttäminen.

Luomuviini: Viini, jonka rypäleet viljellään luonnonmukaisen viljelyn periaatteita noudattaen. Luomuviineille on olemassa monenlaisia määritelmiä ja eri sertifikaatteja tuotantoalueista riippuen. Yleisesti ajatellen synteettisiä lannoitteita tai torjuntakemikaaleja ei käytetä ja tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ja viljelysmaan luonnollisen hedelmällisyyden vahvistuminen. Myös sulfiittien määrrä viineissä rajoitetaan.

Luontainen sulfiitti: Jokaiseen viiniin syntyy akoholikäymisen yhteydessä sulfiittia, joka johtuu hiivan toiminnasta. Eri hiivakannat tuottavat erilaisen määrän sulfiittia, mutta yleisesti ajatellaan että viinin luontainen sulfiittimäärä on noin 10-30mg/l. (kts. sulfiitti.)

Method ancestral: Ranskasta lähtöisin oleva, varhaisin tunnettu kuohuviinin valmistusmenetelmä. Menetemä sai alkunsa, kun viini pullotettiin ennen kuin alkoholikäyminen oli kokonaan tapahtunut. Pullotetuissa viineissä jatkuva käyminen aiheuttaa kuplien syntymisen viiniin. (Lisää tietoa esim. blogipostauksessa https://wineandbeyond.fi/viiniblogi/shamppanjan-kuplat/)

Minimi-interventio: Tulee sanoista minimal intervention (engl.). Tarkoittaa sitä, että viinin valmistaja puuttuu mahdollisimman vähän viinin valmistukseen ja viinin valmistus tapahtuu ilman lisäaineita tai –menetelmiä niin paljon kuin mahdollsita, silti hyvän tasalaatuisen viinin valmistamiseksi. Valmistajista saatetaan käyttää ilmaisua ”non-interferers” (ei-sekaantujat).

Natural wine: Englannin kielinen nimitys, jonka voi kääntää sanatarkasti ”Luonnollinen viini” (engl.) Suomessa tätä viinityyppiä kutustaan usein sanoilla natuviini, tai alkuviini. Tarkkaa yleisesti hyväksyttyä määritelmää on tällä hetkellä vaikea antaa. Joka tapauksessa käsitetään yleisesti viiniksi, jonka valmistamisessa viinin tekijä puuttuu mahdollisimman vähän viinirypäleiden kasvuun tai viinissä luonnostaan tapahtuviin kemiallisiin reaktioihin.

Natuviini: Lempinimi naturalviinille kts. Natural wine

Oksidaatio: Tarjoittaa viinin hapettumista ja tapahtuu viinin ollessa koskstuksissa ilman kanssa. Oksidaatio voi olla toivotua tai ei toivottua. Liiallinen altistuminen hapelle/ilmalle voi pilata viinin. Hallittu oksidaatio, eli pienissä määrin hapettuminen voi monipuolistaa viinin aromimaailmaa ja tehdä siitä runsaamman oloisen.  kts. oksidatiivinen

Oksidatiivinen: Viini voidaan valmistaa oksidatiivisesti, jolloin sen annetaan hallitusti olla kosketuksissa hapen/ilman kanssa. Tämä monipuolistaa viinin aromimaailmaa. Joissakin viinityyleissä hapen vaikutus on erittäin olennaista. Esimerkiksi Tawny ja Ruby tyylin portviinejä erottaa juuri se, että tawny ikäännytetään oksidatiivisesti, mutta ruby ei.
Lue lisää ruby tyylin portviinistä (LBV)
Lue lisää Tawny portista

Permakulttuuri: Alun perin sanoista: Permanent agriculture (engl.). Tarkoittaa nykyään suunnittelufilosofiaa, jossa tavoitteena on kehittää sellaisia viljelymenetelmiä, jotka eivät vuosikymmenienkään mittaan kuluta maaperää viljelykelvottomaksi esimerkiksi ravinteiden riiston, tiivistymisen tai eroosion kautta. Etiikka ja sekä maasta että ihmisistä huolehtiminen on tässä ajattelutavassa olennaista. Ekologiset periaatteet jotka kumpuavat luonnon tarkkailusta sekä toiminnan ja prosessien suunnittelumenetelmät, jotka mahdollistavat mahdollisimman vähäisen luonnonvarojen kuluttanmisen. (Lähde: Wikipedia)

Pét nat: Pirskahteleva tai kuohuva viini, joka on valmistettu Method ancestral menetelmällä. Pet nat on lyhenne ranskan kielen sanoista pétillant naturel (luonnostaan kupliva.

SDVN: Syndicat de défense des vins naturels. Ranskalainen, pääasiassa Loiren alueella toimiva etujärjestö, joka ajaa natuviinien sertifiointijärjestelmää ja sai 2020 keväällä Ranskan viranomaisten myöntämän tavaramerkin ”Vin Méthode Naturel” tuotantomenetelmälleen.

Spontaani käyminen: Viini käy alkoholikäymisen ilman lisättyjä teollisia hiivoja, eli niillä hiivoilla joita viinirypäleiden kuorissa luontaisesti on. Myös joissakin olueissa käytetään spontaania käymistä, tyypillisin esimerkki lienevät Lambic-tyyliset oluet.

Steiner, Rudolf: Itävaltalainen filosofi (1861-1925), joka on tunnettu ”biodynaamisuuden isänä”. Kts. Biodyaamisuus.

Sulfiitti: Sulfiitti, tai tarkemmin sanottuna rikkidioksidi (SO2) on säilöntäaine, jota käytetään viinin, siiderin ja mm. kuivattujen hedelmien säilöntäaineena. Säilöntäaineena sulfiitin tehtävä on ennen kaikkea estää viiniä hapettumasta. Lisäksi se estää mikrobiologista toimintaa viinissä, kuten etikkahappo- tai maitohappobakteerien sekä tiettyjen entsyymien toimintaa.

Vegaaninen: Kasviperäinen. Esimerkiksi elintarvike, jonka kasvatukseen, valmistamiseen tai mihinkään tuotantoketjun vaiheeseen ei liity mitään eläinperäistä

Vegaaninen viini: Viini, jonka valmistamiseen, erityisesti kirkastamiseen, ei ole käytetty mitään eläinperäistä ainetta. Lue lisää: https://wineandbeyond.fi/viiniblogi/vegaaninen-viini/

Vin Méthode Naturel: SDVN:n määrittelemä natuviinien tuotantomenetelmä, joka kattaa toiminnan viinitarhalla sekä kellarissa. Sisältää muun muassa seuraavia säädöksiä: Tarhalla: Käsin poimitut luomurypäleet. Kellarissa: Viiniin ei lisätä mitään, eikä siitä poisteta mitään esim. suodattamalla tai pastöroimalla. Sulfiitteja ei lisätä ennen eikä jälkeen käymisen. TAI lisätään niin vähän ettei kokonaisulfiittitaso ylitä 30mg/l.

 

Lue muita viiniblogin postauksia:

Teksti ja kuvat, ellei toisin mainittu:
WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner