Mikä on hyvä lämpötila viinille?

Mikä on hyvä lämpötila viinille?

mennessä | marras 30, 2023 | Yleinen

VIININ LÄMPÖTILA

– Miksi viinin lämpötilalla on väliä? –

Kaupallinen yhteistyö: Festivo Finland

Missä lämpötilassa viini on parhaimmillaan?

Noin 20 vuotta sitten istuin hienoilla illallisilla. Asuina olivat iltapuvut ja frakit, kynttilät loivat tunnelmaa ja pehmeä musiikki säesti sivistynyttä puheensorinaa. Pääruoan kanssa tarjoiltiin punaviiniä ja vaikka en viinien maailmaa silloin juuri tuntenutkaan, oli välittömästi maistamisen jälkeen selvää, että punaviini oli aivan liian kylmää.

Vaivihkaa yritin siirtää lasia lähemmäs tuikkukynttilää, joka oli pöydässä koristeena. Mutta ei se pelastanut tilannetta. Ruokakaan ei päässyt oikeuksiinsa liian kylmän punkun rinnalla.

Tänä syksynä olen iloinnut uudistetussa keittiössämme olevasta Festivon viinikaapista, josta viinipullot voi nostaa pöytään sopivassa lämpötilassa. Mutta miksi viinin tarjoilulämpötilalla on niin suuri merkitys? Ja mikä lämpötila sopii millekin viinille? Näitä kysymyksiä pohtii viiniblogi tällä kertaa. Postauksen lopussa on myös vinkit optimaalisin tarjoilulämpötiloihin.

Oikeassa lämpötilassa tarjottu viini tuo parhaat puolensa esiin myös ruokapöydässä. Tässä Pinot Gris-viinissä on täyteläisyyttä, joka sopi voissa paistetun leivitetyn kuhan, varsiparsan ja hollandaise-kastikkeen kanssa mainiosti.

Liian kylmä viini

Viinissä on monenlaisia elementtejä. Tärkeimmät niistä ovat hedelmäisyys, hapokkuus, mahdollinen makeus ja punaviineissä tanniini. Jos viini on liian viileää sen ”rakenteelliset” ominaisuudet, eli hapokkuus ja tanniinisus korostuvat. Siksi liian kylmä punaviini voi vaikuttaa karvaalle. Samoin liian kylmä valkoviini voi tuntua liian hapokkaalle, etenkin tammitetut valkoviinit kärsivät liian kylmänä tarjoilusta.
En varmasti ole ainoa viinin ystävä, jonka mielestä olisi mahtavaa, että viinin voisi nauttia aina sille optimaalisessa lämpötilassa. Niinpä suunnitellessamme keittiöremonttia haaveilin, että keittiöön mahtuisi kunnon viinikaappi. Visioin mielessäni, kuinka hienoa olisi ottaa viinikaapista pullo valkkaria tai punaviiniä juuri sopivan lämpöisenä. Lisäksi viinikaapissa vosi säilyttää viinejä pidempään, vuosiakin.

Keittiömme koko asetti haasteen. Keittiömme on pieni, eikä säilytystilaa ei ole paljonkaan. Suureksi onneksi Suomen kotikylmiö Oy valmistaa Festivo-brändilla laadukasta täyskorkeaa, mutta vain 45 cm leveää viinikaappia. Se oli täydellisen kokoinen.

Valkoinen kaappi sujahti keittiöön kuin se olisi aina ollut siinä. Kapasiteettia löytyy noin 70 viinipullolle, ja kaksi eri lämpötila-aluetta mahdollistavat sen, että ruoalle kuin ruoalle löytyy nyt oikean lämpöinen viini. Ja ovikin on UV-suojattu, joka on tärkeää koska viinikaappi sijaitse lähellä ikkunaa.

Festivon vinikaappi sujahti keittiöömme, kuin olisi aina ollut siinä. Laadukas viinikaappi säilyttää viinit optimaalisissa olosuhteissa viinin nauttimista varten. Viinikaapin tekniset tiedot löydät Festivon omilta sivuilta tai kattavan jälleenmyyjäverkoston sivuilta.

Entä liian lämmin punaviini?

Liian lämpimässäkin punaviinissä on pulmansa. Alkoholi saattaa korostua liikaa ja luoda polttavan tunteen. Samalla viinin hedelmäisyys kääntyy helposti hillomaiseksi. Jos punaviinissä on jäännössokeria, niin makeuskin saattaa korostua turhan paljon.

Perinteinen ohje punaviinien nauttimisesta ”huoneenlämmössä” menee tässä kohtaa hiukan huti. Ohje on nimittäin peräisin 1600-luvulta, jolloin lämpötila oli, ainakin suurimman osan vuotta, paljon nykyaikaista huoneenämpöä alempana. Tämä ”huoneenlämpö” tarkoittaakin oikeasti noin +14-18 astetta! Hienompi sana tällaiselle viinille on ”chambré”. Se viittaa ranskankielen sanaan ”huone”. Aikoinaan viinit haettiinkin viileästä viinikellarista huoneenlämpöön, jotta ne lämpenisivät hiukan ennen tarjoilua.

Mutta kyllä punaviiniäkin saa viilentää. Sopiva lämpötila punaviinille vaihtelee myös viinin tyylin mukaan. Kevyeille punaviineille lämpötila saa olla matalampi, kuin täyteläisille ja tanniinisemmille punkuille.

Bordeauxin punaviinit sopivat hyvin liharuoille ja ovat parhaimmillaan noin 18 asteen lämpötilassa. Suomalaisuus on Festivolle tärkeää ja yritys tekee yhteistyötä Bordeauxissa sijaitsevan suomalaisomiseisen Chateau Carsinin kanssa.

Olisipa aina oikean lämpöistä viiniä

On kuulemma ”viinihullun” merkki, jos miettii ensin viiniä ja sitten vasta siihen sopivaa ruokaa. Tunnustan. Katselen usein viinikaapin sisältöä, ja mietin mitä ruokaa millekin viinille tehtäisiin kaveriksi. Ilokseni Festivon viinikaapissa on UV-suojattu lasiovi ja kaapin sisältö on helposti tarkasteltavissa ilman että ovea tarvitsee aukoa.

Kiinnostavaa kyllä, viinien pitkäaikainen säilytyslämpötila on hyvin lähellä niiden optimaalista nauttimislämpötilaa. Näin ollen keittiössä oleva viinikaappi palvelee sekä pitämällä viinit loistavassa tarjoilulämpötilassa, että säilyttämällä ne optimaalisissa olosuhteissa.

Festivon omien sanojen mukaan viinikaappi on kuin ”moderni viinikellari, mutta kätevästi omassa keittiössä”. Näin muutaman kuukauden kokemuksella allekirjoitan tämän.

On todella kätevää napata viinikaapista juuri sopivan lämpöinen viinipullon esimerkiksi illallisen seuraksi. Olen säätänyt valkoviinien osaston +8 asteeseen ja punaviinien osaston +13 asteeseen. Tästä lämpötilasta myös tuhdimmat punaviinit lämpenevät nopeasti muutamalla asteella sopvaan lämpötilaan.

Toisaalta, jos haluan viilentää valkoviiniä muutaman asteen lisää jääkaapissa, sekin käy kädenkäänteessä. (Esimerkiksi huoneenlämpöisellä valkoviinillä viilentyminen saattaa kestää 2h jääkaapissa.)

 

Festivon viinikaapissa yläosan voi säätää valkoviineille sopivaan tarjoilulämpötilaan (+8..+14˚C) ja kaapin alaosan punaviineille passeliksi (+13..18˚C).

Täyskorkea viinikaappi sopisi upeasti sijoitettavaksi myös kylmiön ja pakastimen väliin. Meidän keittiössä ei kuitenkaan ollut tälle yhdistelmälle tilaa, mutta onneksi viinikaapin saa erillisenäkin. Kuva: Festivo

Vinkkejä viinien sopiiviin tarjoilulämpötiloihin

Kuohuviinit +5-6 astetta
Vuosikerta samppanjalle lämpötila voi olla noin +10

Kuiva, hedelmäinen valkoviini  +8-12 astetta
Riesling, Sauvignon Blanc, Albariño, Grüner Veltliner, Chenin Blanc

Roseeviini +8-12 astetta
Jos roseeviinissä on makeutta, voi lämpötila olla alempikin

Täyteläisempi tai tammitettu valkoviini +10-12 astetta
Pinot Gris, Burgundin Chardonnay, Rioja Bianco

Kevyt tai keskitäyteläinen punaviini +14-16 astetta
Pinot Noir, Etna rosso, Gamay

Täyteläinen punaviini +16-18 astetta
Cab Sauv, Merlot, Tempranillo, Zinfandel, Amarone

Viiniasiantuntija Anniina Schreiner (vas) ja Festivon Myynti- ja markkinointipäälikkö Noora Englund Hollolassa, Festivon tehtaalla syksyllä 2023

Lopuksi on paikallaan todeta, että meistä jokainen maistaa viinin ”omalla suullaan”. Olet täysin vapaa nauttimaan viinisi juuri siinä lämpötilassa, kuin haluat. Jos pidät valkoviinistä huoneenlämpöisenä, niin toivon, että nautit sen juuri niin. Ohjeellisten lämpötilojen tarkoitus on vain, että viini näyttäytyisi mahdollisimman tasapainoisena. Mutta eivät ne ole joka makuun ja joka tilanteeseen sopivia luonnonvakioita.

Itse koen, että hyväkin viini pääsee oikeuksiinsa vasta oikeassa lämpötilassa tarjottuna. Silti, vaikka lämpötila on tärkeä niin ennen kaikkea tärkeää on hyvä seura, jonka kanssa viiniä nautitaan.

Hyviä viinihetkiä kaikille,
Viiniblogin Anniina

 Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Lue myös:

Postauksen kuvat ja teksti: Anniina Schreiner

Lähteet:

Simone Christopher, T. (2019) “Left out in the cold: Serving wines chilled”, Temperature, Vol 6, Issue 1, pp 1-3. (Published online: 28 Jan 2019)

www.festivo.fi

www.jancisrobinson.com/ocw/

www.oullieres.fr/fr/dou-vient-lexpression-dun-vin-chambre/

http://vin-cacher.eklablog.com/lexique-oenologie-chambrer-le-vin-a48881136

Lue myös Viiniblogin muita postauksia 

Voit seurata Viiniblogia, vaikket olisikaan Facebookissa tai Instagramissa. Liity sivun alareunasta Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.

Viinin säilytys

Viinin säilytys

mennessä | syys 7, 2023 | Yleinen

VIININ SÄILYTTÄMINEN

– Mikä viinin säilytyksessä on tärkeää? –

Kaupallinen yhteistyö: Festivo Finland

Viinin oma kaappi

Viini on ehkä maailman ainoa elintarvike, joka pystyy säilymään vuosikausia ja jopa paranemaan säilytyksen aikana. Samalla viini on melko herkkä säilytysolosuhteille ja vääränlainen säilytys voi pilata hyvänkin viinin juomakelvottomaksi.

Niinpä lähes jokaiselle viiniharrastajalle tulee jossakin vaiheessa eteen kysymys viinien säilyttämisestä. Suurissa kaupungeissa viiniharrastajilla on mahdollisuus hankkia osake viinikellarista ja säilyttää viinejä siellä. Kotioloissa viinin säilyttäminen on kuitenkin kätevintä viinikaapissa.

Kuluneen kesän aikana allekirjoittaneen huushollissa koitti keittiöremontin aika. Sen yhteydessä tuli mahdolliseksi hankkia uusi viinikaappi. Mutta, mitä viinin säilytyksessä ja viinikaapin hankinnassa tulisi huomioida?

”Festivon viinikaapit ovat 80% suomalaisista materiaaleista ja 100% Suomessa koottuja” kertoo Festivon Myynti- ja markkinointipäällikkö Noora Englund. ”Esimerkiksi kompressoreja ei valitettavasti valmisteta Suomessa, joten ne me tilaamme ulkomailta”.

Tasainen ja tylsä on viinille mieluisaa

Viinin säilymiseen vaikuttavat monet asiat, tärkeimmät niistä ovat tasainen viileähkö lämpötila, suoja valolta ja tärinältä sekä säilytyspaikan kosteus. Näihin vaateisiin täytyy viinikaapin pystyä vastaamaan.

Tavallinen jääkaappi ei sovellu hyvin viinin pidempiaikaiseen säilytykseen, sillä se on yleensä turhan kylmä, ilma voi olla liian kuivaa ja tyypillisesti koneistotkin ovat liian täriseviä.

Viinin nauttimisen kannalta viinikaapin tärkein tehtävä on pitää viini sopivassa nauttimislämpötilassa. Valkoviinit ovat yleensä parhaimmillaan viileämpinä kuin punaviinit, joten on etu, jos viinikaapissa on kaksi erikseen säädettävää lämpötila-aluetta. Esimerkiksi Festivon viinikaapissa yläosan voi säätää valkoviineille sopivaan tarjoilulämpötilaan (+8..+14˚C) ja kaapin alaosan punaviineille passeliksi (+13..18˚C).

Jääkaappi on usein turhan viileä viinille. Pidempiaikaisessa säilytyksessä viinit viihtyvät parhaiten noin kymmenen ja viidentoista lämpöasteen välillä. Omassa viinikaapissani valkoviinit ovat +9 asteessa ja punaviinit +13 asteessa.

Lämpötilan merkitys

Osa viineistä saattaa käydä viinikaapissa kääntymässä vain lyhyen aikaa, mutta osa saattaa viipyä siellä vuosia. Pidempään säilytettäville viineille säilytyslämpötilalla on suuri merkitys. Viinin ikääntyessä siinä tapahtuu jatkuvasti pientä, molekyylitason muutosta. Huoneenlämmössä (+22c) viini ikääntyy noin kaksi kertaa nopeammin kuin viinikaapissa (+12c). Mitä hitaammin nämä reaktiot tapahtuvat, sitä pidempään viini säilyy nautittavana, ja sitä vivahteikkaammaksi ja upeammaksi viinillä on mahdollisuus kypsyä.

Aromien kehittymisen kannalta eroa voisi verrata ruoanlaittoon. Tomaattipastan voi tehdä nopeasti kuumalla liedellä, mutta jos sen tekee hitaasti pienemmällä lämpötilalla, niin maku on syvempi ja aromikkaampi. Ei siis ole lainkaan yhdentekevää, missä lämpötilassa viinipulloja säilytetään.

Myös tärinä voi vaikuttaa vahingollisesti viinin kehittymiseen. Siksi Festivon viinikaapeissa on tärinävaimennettu kompressori. Tässäkin suhteessa laadukas viinikaappi eroaa tavallisesta jääkaapista.

Luonnonkorkilla suljettuja viinejä suositellaan säilytettävän kyljellään, jolloin korkki ei pääse kuivumaan. Esimerkiksi Alko käyttää Festivon viinikaappeja arvoviinien säilytykseen monissa myymälöissään.

Mitä viinikaapin hankinnassa kannattaa huomioida?

Vaadelistani viinikaappia hankittaessa oli aika pitkä: Keittiömme on melko pieni, joten oli tärkeää löytää viinikaappi, joka olisi oikean kokoinen. Kaapin piti silti olla tarpeeksi tilava, laadukas ja tarpeeksi hiljainen.

Muita tärkeitä asioita olivat tärisemätön koneisto ja kaksi eri lämpötila-aluetta. Myös UV-valolta suojaava ovi on tärkeä, sillä ikkuna on lähellä viinikaappia ja auringonvalo voi pilata viinin. Värilläkin oli väliä, meille valkoinen sopi parhaiten.

Festivon mallistosta löytyi näppärä neljäkymmentäviisi senttiä leveä ja reilu pari metriä korkea viinikaappi, joka vastasi vaatumuksiini.

Festivon Viinikaappit on suunnitellaan erityisesti viinien säilytykseen. Voisikin sanoa, että se on ”moderni viinikellari”, mutta kätevästi omassa keittiössä.  Esimerkiksi ilmankiertoon kaapin sisällä on kiinnitetty erityistä huomiota, niin että sisälämpötila pysyy tasaisena kaapin eri osissa. Tällöin viinienkään lämpötila ei pääse heittelehtimään.

Festivo on myös ainoa kotimainen viinikaappien valmistaja, joten samalla on ilo tukea suomalaista työtä ja kotimaisuutta.

Festivon viinikaappiin kuuluu myös puinen kappa. Siinä voi säilyttää esimerkiksi viinitarvikkeita. Itse valjastin sen Bocksbeutel-mallisten pullojen säilytykseen.

Viinikaappia valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota myös kaapin käyntiääneen. Viinikaappien, kuten muidenkin kylmälaitteiden jäähdytys voi perustua useisiin erilaisiin tekniikoihin. Osa näistä pitää kovempaa käyntiääntä kuin toiset. Kaapin valinta onkin usein ulkomittojen, tilavuuden, hinnan ja käyntiäänen kompromissi.

Festivo VLM 45 tekniset tiedot löydät Festivon omilta sivuilta tai kattavan jälleenmyyjäverkoston sivuilta.

Täyskorkea viinikaappi sopisi upeasti sijoitettavaksi myös kylmiön ja pakastimen väliin. Meidän keittiössä ei kuitenkaan ollut tälle yhdistelmälle tilaa, mutta onneksi viinikaapin saa erillisenäkin. Kuva: Festivo Finland

Valo voi pilata viinin

Tiesitkö, että viini on herkkä myös valolle, ja etenkin UV-säteilylle. Sekä auringonvalo, että tuikitavallinen kattolamppukin voi ajansaatossa vahingoittaa viiniä. Viinissä oleva riboflaviini voi valon vaikutuksesta reagoida viinin muiden molekyylien kanssa. Tuloksena saattaa olla kitkeriä ja pahan hajuisia rikkiyhdisteitä, jotka pilaavat viinin.

On siis tärkeää että viinikaapin ovi suojaa viinejä UV-säteilyltä. Yksi ratkaisu on toki ostaa umpiovinen viinikaappi, mutta toisaalta on mukavaa nähdä, mitä kaappi pitää sisällään.

Onneksi Festivon kaapeissa käytetään on UV-suojattua lasia ja viinit ovat turvassa. Kaapin sisäpuolella valaisee puolestaan LED-valo, joka ei lähetä viinejä häiritsevää uv-säteilyä. 

Viini on herkkä auringon UV-säteilylle. Jos viinikaapin ovi on lasia, sen tulisi olla UV-suojattu.

Korkki tykkää kosteudesta

Viinikaapin ilmankosteudellakin on merkitystä etenkin viinipullon korkin kannalta. Yleisesti kosteusprosenttia 60-80% pidetään optimaalisena. Tämä on tarpeeksi kostea, jotta korkki ei pääse kuivahtamaan, mutta ei niin kostea että etiketit vettyisivät. Kuivahtanut korkki menettäisi joustavuutensa ja kutistuisi. Tällöin happi pääsisi hivuttautumaan pulloon ja pilaamaan viinin.

Tässäkin suhteessa Festivon viinikaappi eroaa jääkaapista, sillä viinikaappi pitää kosteusprosentin juuri sopivana. Festivon nettisivuilta löydät lisää tietoa viinikaapista ja viinien säilytyksestä.

Festivo VLM 45 viinikaappiin mahtuu noin 70 viinipulloa, hiukan pullojen muodosta riippuen.

Vaikka viinin säilymisestä ja menestyksekkäästä ikääntymisestä tiedetäänkin jo paljon, edes maailman parhaat viiniasiantuntijat eivät pysty varmuudella sanomaan, milloin tietyn vuosikerran viini saavuttaa huippupotentiaalinsa.

Niinpä monet viiniharrastajat ostavat samaa viiniä laatikollisen, esim 6 pulloa. Näin he voivat seurata viinin ikääntymistä avaamalla pullon muutaman vuoden välein. Tätä varten tarvitaan tietenkin hyvä säilytyspaikka viineille, esimerkiksi viinikaappi.

Kuukauden kokemuksella voin todeta, että olen tyytyväinen tähän Festivon viinikaappiin. Ainoa pulmani on, että kaappi on jo aivan täynnä. Niinpä viimeinen hyvä neuvoni viinikaappia suunnittelevalle on: osta tarpeeksi tilava, se jää kuitenkin pieneksi.

Energistä syksyä viiniblogin lukijoille!
Terkuin,
Viiniblogin Anniina

 Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Lue myös:

Kuvat ja teksti: Anniina Schreiner

Lähteet:

Arapitsas, P. et al. (2020) ”White wine light-strike fault: A comparison between flint and green glass bottles under the typical supermarket conditions”. Food Packaging and Shelf Life, Volume 24, 100492

www.festivo.fi

www.jancisrobinson.com/ocw/

www.jancisrobinson.com/articles/noble-ring-pulls

Lue myös Viiniblogin muita postauksia 

Voit seurata Viiniblogia, vaikket olisikaan Facebookissa tai Instagramissa. Liity sivun alareunasta Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.

Keywords:
Viinin säilytys Viinikaappi viinikellari viinin lämpötila Festivo viini kaappi viinin säilyminen

Samppanja – kuplien juurilla

Samppanja – kuplien juurilla

mennessä | elo 23, 2020 | Yleinen

MAAILMAN KUULUISIN KUOHUVIINI

– Samppanjakuplien juurilla –

Samppanjakuplien juurilla

Samppanjan matka maailman kuuluisimmaksi kuohuviiniksi on ollut vuosisatojen mittainen ja siinä riittää aihetta lukuisiin blogikirjoituksiin. Ehkä ensi kerralla aloitetaan alusta, eli muinaisista roomalaisista, jotka toivat viinin viljelyn Pohjois-Ranskan maaseudulle 300-luvulla ja nimesivät alueen Campaniaksi. Tässä postauksessa ollaan kuitenkin kuohujen ytimessä ja pohditaan, kuka keksi samppanjan kuplat?

Mainintoja kuplivista viineistä vilahtelee viinin historiassa aina toisinaan. Esimerkiksi vuodelle 522 päivätyssä, papyrukselle kirjoitetussa tekstissä, kerrotaan viinin mennen pilalle sillä se kuplii. Se mikä nykyään on arvostettua ja tavoiteltuakin oli silloin virheen merkki.

Muutamia vuosisatoja myöhemmin tämä kupliva virhe oli muuttunut jo varovaisen kiinnostuksen kohteeksi. 1200-luvun näytelmässä ”Le Jeu de saint Nicolas” eräässä kohtauksessa maistellaan kiinnostuneena viinejä tavernassa. ”Katso, kuinka se ahmii kupliaan, miten se kipinöi, hohtaa ja pomppii. Anna sen asettua hetki kielelläsi ja huomaat varmasti tämän viinin olevan erityinen.” toteaa yksi näytelmän henkilöistä .
(sitaatti on vapaa suomennos lähteestä: www.champagne.fr/)

Oikeastaan vasta valistusajan kynnyksellä, 1600-luvun puolivälin jälkeen kuplia alettiin varsinaisesti tavoitella. 1700-luvulta eteenpäin alkoi samppanjan nousu maailmanmaineeseen. Mutta palataan vielä hetkeksi kuplien juurille…

Kevään pilaamat poreilevat viinit

Keskiajalla viinin valmistukseen kuului yleisesti, että viinit säilöttiin tynnyreihin heti alkoholikäymisen päätyttyä. Käymistä ilmiönä ei kuitenkaan vielä ymmärretty. Ei tiedetty, että on olemassa aine nimeltä hiiva, joka aiheuttaa käymisreaktion. Aikalaisilla ei ollut mitään käsitystä siitä, että käyminen voi myös keskeytyä ja sitten alkaa uudelleen. Näin tapahtui, kun lämpötila laski talven tullessa tarpeeksi alhaiseksi. Keväällä lämpötilan noustessa hiiva heräsi toimintaan, käyminen jatkui ja viini alkoi kuplia. Tämä oli harmillista ja viinin luultiin menneen pilalle.

Champagnen alueella talvet ovat kylmiä ja joskus lumisiakin.

Tässä vaiheessa ei kuitenkaan voida puhua vielä varsinaisesta kuohuviinistä. Kuohuviinin valmistus vaatii tiiviin astian ja huokoisesta tynnyristä kuplat pääsivät karkuun. Niinpä ”kevään pilaamat viinit” olivatkin ennemminkin poreilevia, kuin kuohuvia.

Kuitenkin tätä tausta vasten on helppo ymmärtää, että nimenomaan Ranskan Champagne tuli kuuluisaksi kuplivasta viinistään. Onhan se yksi maailman pohjoisimmista ja viileimmistä viinialueista.

Mutta nyt, jymy-yllätys: Ranskalaiset eivät keksineet kuohuviiniä. Kuohuviinin keksivät englantilaiset!

Kuninkaallinen tiedeakatemia kuplien jäljillä

Lasin valmistustekniikka oli 1600-luvulla Englannissa pidemmällä, kuin Ranskassa. Lisäksi Englantilaiset olivat mieltyneet viinin poreiluun ja kupliin. He olivat huomanneet, että kun viinejä kuljetettiin kanaalin yli tammitynnyrissä ja sitten heti pullotettiin, niin viineihin saatiin varmemmin kuplia. Kuplat olivat entistä parempia, jos viiniin lisättiin pullotusvaiheessa hiukan, muttei liikaa, sokeria tai melassia.

Joulukuun 17. päivä 1662 brittiläinen tiedemies Christopher Merret (1614/5 -1695) esitteli Kuninkaalliselle tiedeakatemialle (The Royal Society) tutkimuksensa ” Some Observations concerning the Ordering of Wines”.  Tässä paperissa Merret kuvailee sitä, miten viinin voidaan lisätä sokeria tai melassia ja kuinka se tekee viineistä kuplivia. Nykyään tämä Merretin kuvaama menetelmä tunnetaan “perinteisenä menetelmänä” (méthode traditionel) tai “samppanjamenetelmänä” (méthode champenoise).

Kuusi vuotta myöhemmin, 1668, samppanjan kehitykseen suuresti vaikuttanut benedictiniläismunkki Dom Perignon tunnisti saman ilmiön. Mutta vastoin yleistä harhaluuloa hän ei keksinyt samppanjaa tai kuohuviiniä. Englantilaiset ehtivät ensin. Mon Dieu!

Kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen, Christopher Merret dokumentoi ensimmäisenä miten kuohuviinin kuplat syntyvät, vuonna 1662. Kuva: Wikipedia.com

Lasia ja vaarallisia tilanteita

Samppanjan kuohuminen oli kiehtovaa ja kysyntä nousi kovaa vauhtia. Pullokäymismenetelmä aiheutti kuitenkin viinin tuottajille paljon ongelmia. Tuon ajan lasinvalmistustekniikalla tehdyt pullot eivät meinanneet kestää toisen käymisen aiheuttamaa painetta. Ei myöskään tarkkaan tiedetty, kuinka paljon sokeria pulloon pitäisi lisätä. Jos laitettiin liian vähän ei saatu kunnon kuplia, mutta jos laitettiin liikaa saattoi koko pullo räjähtää.

Viinikellarissa työskentely loppukeväästä, ilmojen jo lämmettyä, oli jopa hengenvaarallista. Paineistuneet pullot saattoivat koska vain ampua korkkinsa, tai koko pullo saattoi räjähtää ja sirpaleita sinkoilla viinien kuohahtaessa voimalla ulos pulloista.

Myös ketjureaktiot olivat mahdollisia. Kun yksi pullo räjähti, aiheutti tärähdys sen että muutkin pullot alkoivat posahdella hajalle. Työntekijät pitivätkin suojavarusteina paksua (ja painavaa) nahkaista esiliinaa ja nykyaikaista miekkailukypärää muistuttavaa häkkimäistä kypärää.

Antiikkinen samppanjapullo ja sen puinen korkki.

Paitsi että samppanjakellarissa työskentely oli vaarallista työntekijöille, oli varastoidun sadon menettäminen myös valtava taloudellinen menetys viinitilallisille.

Viinin tuottajat etsivätkin kuumeisesti tapoja parantaa lasin kestävyyttä. Samoin kaivattiin vaihtoehtoa puisille tulpille, joilla pullot tuolloin suljettiin. Tämä johti ajan myötä innovaatioihin, joita nykyään samppanjapullossa, ja myös muissa kuohuviinipulloissa näemme.

Nykyään viinin toinen käyminen on opittu hallitsemaan ja samppanjapullot pötköttävät kellareissaan tyynen rauhallisesti.

Kiehtova tarina siitä, kuinka Dom Perignon keksi samppanjan ja sen kuplat ei siis nykytiedon valossa pidä paikkaansa. Itseasiassa, hänet palkattiin alunperin Hautvillersin luostarin viinikellarinhoitajaksi, jotta hän poistaisi viineissä häiritsevästi esiintyvän kuplivuuden. Tätä työtä tehdessään hän keksi muun muassa viinien sekoittamisen ja monta muuta samppanjan laatuun olennaisesti vaikuttanutta asiaa.

Entäpä vastaus alussa asetettuun kysymykseen? Kuka sitten keksi samppanjan kuplat? Ehkä voitaisiin todeta niin, että samppanjan kuplat muodostuvat otollisissa olosuhteissa itsekseen luonnollisen käymisreaktion seurauksena. Ensimmäisenä tämän asian ymmärsivät englantilaiset, mutta ranskalaiset tekivät samppanjasta taidetta!

Iloisia ja kuplivia juhlahetkiä maailman kuuluisimman kuohuviinin parissa jatkossakin!

Toivottaa,
Viiniblogin Anniina

P.S. Manittakoon vielä, että Comité Champagnen nettisivut suorastaan pursuilevat informaatiota samppanjasta. Siellä ei kuitenkaan sanallakaan mainita Christopher Merretiä. Toisaalta, tämä ei kovin yllätä. Yleinen käsitys Dom Perignonista samppanjan keksijänä kuplii ranskalaisten mielestä varmaan paljon miellyttävämmin.

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Lähteet:
www.champagne.fr

Tom Stevenson (2012) ”On Merret: The original English method” in The World of Fine Wine, p.44, issue 38.

Jancis Robinson, Hugh Johnson (2013) ”The World Atlas of Wine”, 7th edition.

Kuvat:
Collection CIVIC

www.champagne.fr,

https://en.wikipedia.org/wiki/Royal_Society

www.pxhere.com