Galician viinialue

Galician viinialue

KIEHTOVA Galicia

– Esittelyssä Galician viinialue Espanjassa –

Espanja vehreimmillään

Espanjan aurinkorannat ovat tuttuja monille suomalaisille. Välimeren rannikolla riittää matkailijoita kaikkialta Euroopasta, muualtakin maailmasta. Toisinaan saattaa unohtua, että Espanjalla on myös rehevä Atlantin-valtameren puoleinen rannikko, jonka ilmasto on täysin erilainen kuin muualla Espanjassa.

Tervetuloa viiniblogin mukaan tutustumaan vehreän Galician viinialueisiin. Postauksen lopusta löydät ne myös ”pähkinänkuoressa”.

Albarino kuohuviiniä ja taustalla Cambadosin kaupunki, joka tunnetaan viineistään, erinomaisesta sea-foodistaan ja historiallisista nähtävyyksistä.
Kuva: Anniina Schreiner

Luoteis-Espanjassa sijaitseva Galician itsehallintoalue istuu Portugalin päällä, Atlantin rannikolla. Atlantilta kantautuvat sateet ja sumu tekevät luonnosta rehevän ja hyvin vihreän. Sen takia alueeseen viitataankin usein englannin kielellä sanoilla ”green spain”, vihreä Espanja. Espanjalaiset tosin itse vaikuttavat käyttävän enemmän sanaa ”El Norte”, pohjoinen.

Meillä Suomessa Galicia tunnetaan raikkaista valkoviineistään, etenkin Rias Baixasin Albarinosta (Albariño), mutta Galiciasta löytyy paljon muutakin.

Sain joku aika sitten käydä tutustumassa Galician viinialueisiin ja niiden monimuotoisuus teki vaikutuksen. Jokaisella Galician 5 eri ala-alueesta on omanlaiset piirteensä, ja myös omat tärkeät rypälelajikkeensa.

Galician itsehallintoalue jaetaan viiteen eri viinialueeseen: Rias Baixas, Ribeiro, Ribeira Sacra, Valdeorras ja Monterrei.
Kuva: Vector-stock

Riás Baixas

Rias Baixas viinialue sijaitsee aivan Atlantin rannikolla. Alueen kuningas on raikkaita ja hedelmäisiä viinejä tuottava Albarino-lajike, joka on täältä lähtöisin.

Riás Baixasissa Albariño-köynnökset kasvatetaan usein n. 2m korkeiksi katoksiksi, pergoloihin. Näin ilma pääsee kulkemaan köynnösten välissä.
Kuva: Wines of Galicia

Albarinon lempinimi on ”Vin de Mar”, meren viini. Tällä viitataan sekä  viinitarhojen merenläheisyyteen, että siihen kuinka ensiluokkaisia pareja ne ovat kala- ja äyriäisruoille sekä muille mereneläville.

Merellisyys on Rias Baixasissa vahvasti läsnä sekä maisemassa, että ruokapöydässä.
Kuva: Anniina Schreiner

Vuotuinen sademäärä on Rias Baixasissa erittäin korkea, noin 1600mm/vuosi. Vertailun vuoksi Suomen keskimääräinen sademäärä on noin 600-700mm/vuosi.

Merellisessä ilmastossa lämpötilat ovat melko tasaisia. Talvilämpötila ei koskaan laske edes lähelle nollaa ja kesän lämpötilat nousevat parinkymmenen paremmalle puolelle, mutta eivät lähellekään Etelä-Espanjan porotusta.

Galician ilmasto on hyvin kostea ja merellinen. Syysaamuisin mereltä nousee sumu, jonka aurinko hiljaksiin hälventää.
Kuva: Anniina Schreiner

Ribeira Sacra

Valkoviinien Galiciassa Ribeira Sacra on poikkeus. Täällä kuningas on punaviinilajike Mencia. Ribeira Sacraa kuvaillaan myös sankarillisen viininkasvatuksen alueeksi (heroic viticulture) sillä viinitarhat kasvavat täällä jopa 60 asteisilla rinteillä. Niiden hoitotyöt ja myös sadonkorjuu on tehtävä käsin ja viininpoimijoilta todellakin tarvitaan kylmiä hermoja ja varmoja jalkoja.

Ribeira Sacrassa viinitarhat sijaitsevat jyrkillä rinteillä. Kuva: Anniina Schreiner

Toisin kuin monella muulla Espanjan punaviinialueella Ribeira Sacrassa viinien tammikypsytys on maltillista tai ainakin hillitympää kuin esim. Riojassa. Viinit ovatkin viehättäviä yhdistelmiä tiiviin aromikkaasta hedelmäisyydestä, kypästä tanniinista ja heleästä hapokkuudesta.

Ribeira Sacrassa osa viinitiloista käyttää sementtimunia viinin alkoholikäymiseen. Tässä kuvassa allekirjoittanut on visiitillä Regina Viarum viinitilalla.

Valdeorras

Tarinan mukaan Valdeorras, ”kullan laakso” on sanut nimensä roomalaisita, jotka löysivät alueelta kultaa. Samalla he myös istuttivat alueelle viinitarhoja, olivathan rooman legionalaiset kuulemma persoja tälle jumalten juomalle.

Toisen teorian mukaan nimen taustalla on alueen alkuperäisten asukkaiden ”Guigurro” heimo. Joka tapauksessa nykyään laakso tunnetaan yhtenä Espanjan arvostetuimmista Godello-lajikkeen tuottajista. Näistä viineistä tosin vain hiukan yli 10% päätyy vientiin, ja esim. Suomesta Valdeorrasin Godelloa on vaikea löytää. Mutta tässä siis ostosvinkki kaikille Espanjan matkaajille.

Valdeorrasia kutsutaan myös ”Galician portiksi”. Laakso oli aikoinaan roomalaisten kulkureitti Portugalin suuntaan. Vuosisatoja myöhemmin samaa reittiä seuraili myös ensimmäinen rautatie, joka yhdisti Galician muuhun Espanjaan. 

Valdeorras on läntisin Galician viinialueista. Ilmasto on täällä selkeästi mannermaisempi, mutta kuitenkin merellisillä vaikutteilla.

Ribeiro

Ribeiro on ehkä Galician viinialueista perinteikkäin ja jo Rooman aikoina Ribeiron viinit olivat tunettuja. Viinejä on viety eri puolille Eurooppaa, kuninkaiden ja kuningattarien pöytiin 1600- ja 1700-luvuilla. Myös kuuluisa espanjalainen kirjailija Cervantes on kirjoittanut ylistävästi Ribeiron viineistä.

1800-luvun lopulla viinikirva tuhosi suuren osan Ribeiron viinitarhoista, kuten muuallakin Euroopassa. Uudelleen istutuksessa perinteisten Treixadura lajikkeen tilalle vaihdettiin jostakin (ihmeen) syystä Palomino, joka ei lainkaan pärjää aromaattisuudessa Treixaduralle. Tämän seurauksena Ribeiron tähti lähti laskuun.

Ribeiro eli koko 1900-luvun jonkinlaista matalalentoa. Pikkuhiljaa, viime vuosikymmeninä tilanne on muuttunut. Treixadura on palannut tärkeimmäksi lajikkeeksi ja Ribeiro alkaa vihdoinkin löytää oman laadukkaan sielunsa uudelleen.

Ribeirossa sijaitsevassa Galician viinimuseossa on näytillä viiniköynnösten hoitamiseen tarvittavia työkaluja, ennen ja nyt.

Yksi Ribeiron erikoisuus on Viño Tostado. Siinä rypäleiden annetaan kuivua ennen viinin valmistusta. Kuivatut viinirypäleet puristetaan ja fermentoidaan ja sen jälkeen viiniä kypsytetään tynnyrissä useita kuukausia.

Tuloksena oleva viini on kullankeltaista ja ”tahmeaa” sillä sekä sokeri- että alkoholipitoisuus (14%) ovat korkeat. Aromeista löytyy tyypillisesti appelisiininkukkaa, appelsiininkuorta ja rusinoita. Makeuden lisäksi tässä Ribeiron herkussa on korkea hapokkuus, joka tasapainottaa voimakkaan aromaattisen viinin.

Viña Tostada on Ribeiron alueen erikoisuus, mutta sitä valmistetaan myös naapurialueilla. Kuva: Anniina Schreiner

Monterrei

Monterrei on kaikista Galician viinialueista pienin. Täällä on vain 27 viinitilaa. Alueen tärkein lajike on Godello, josta valmistetaan noin 70% Monterrein valkoviineistä. Alueella tehdään myös punaviiniä, vaikkakin vähemmän kuin valkkaria.

Monterrei sijaitsee noin 150km rannikolta. Maasto on täällä korkeampaa kuin aivan rannikolla. Viinitarhat sijaitsevatkin n. 500– 600m korkeudella merenpinnasta, korkeimmat tarhat jopa kilometrissä. Tällä hetkellä Monterrein viinejä ei juuri Suomessa nähdä, sillä tuotanto on hyvin pientä.

Galician viinialueet pähkinänkuoressa:

Monterrei – Pieni, vain 27 viinitilan viinialue aivan Portugalin rajalla, noin 150km Atlantin rannikolta. Tunnetaan etenkin Godello-lajikkeen valkoviineistä, joita on 70% tuotannosta.

Rias Baixas – Albariño-lajikkeen kotiseutu ja Galician suurin ja tunnetuin viinialue. Sijaitsee aivan Atlantin rannikolla ja tuottaa maailmankuuluja Albariño-valkoviinejä.

Ribeira Sacra – Espanjan kauneimmaksikin viinialueeksi kutsuttu Ribeira Sacra tunnetaan jyrkistä rinteistään ja Mencia-lajikkeen punaviineistä.

Ribeira – Galician vanhin viinialue sai DO statuksen 1932. Tunnetaan etenkin Treixadura-lajikkeen valkoviineistä.

Valdeorras – Tuottaa laadukkaita Godello-lajikkeen valkoviinejä, joiden kysyntä Espanjassa on niin suurta että vain n. 10% päätyy vientiin. Sijainti kauimpana rannikosta tekee ilmastosta hiukan kuivemman, kuin muualla Galiciassa.


Galicia on hieno persoonallinen viinialue. Aion kirjoittaa jatkossa enemmänkin näistä viineistä. Odotettavissa on tarinaa Rias Baixasin Albariñosta, mutta myös Ribeira Sacran punaviineistä sekä Godellosta joka on itse asiassa erittäin kiinnostava espanjalainen valkoviinilajike.

Vinkiksi, että Wineandbeyond.fi Instagram-tilillä on myös tarina/story reissustani Galiciaan. Kiitokset kun viihdyit viiniblogi matkassa, nähdään taas ensi kerralla!

Terveisin ,
Viiniblogin Anniina

 

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti ja kuvat: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Lähteet:

www.jancisrobinson.com/ocw

www.winesofgalicia.com

Tempranillo Espanjan kuningaslajike

Tempranillo Espanjan kuningaslajike

TEMPRANILLOSTA ON MONEKSI

Espanjan kuningaslajike

Espanjalaisella Tempranillolla on vankka maine tammitettujen punaviinien tärkeänä lajikkeena. Tämä on kuitenkin vain osa totuutta.

Roseeviini Tempranillosta ei liene kovin suuri yllätys, mutta voisiko Tempranillosta olla valkoviinin valmistukseen?

Kyllä voi. Tässä Tempranillo-postauksessa kaksi kolmesta viinistä on valkoviinejä! Tervetuloa viiniblogin mukaan aurinkoiseen Espanjaan!

 

Tempranillon kotimaisemia Riojan viinialuella, Espanjan pohjoisosissa. (Kuva: Rioja Wine)

Tempranillo on saanut nimensä sanasta temprano, joka tarkoittaa aikaista. Tällä viitataan rypäleen aikaiseen kypsymiseen. Kuva: PlantGrape

Kolme aivan erilaista viiniä. Näiden kaikkien takana on kuitenkin yksi ainoa lajike, Tempranillo!

Tempranillo ja nimien ilotulitus 

Tempranillo on Iberian niemimaalla kiistaton kuningas ja kaikkein viljellyin lajike. Maailmanlaajuisestikin Tempranillo on kirinyt kolmanneksi suurimmaksi viinirypälelajikkeeksi. Edellä ovat Cabernet Sauvignon ja Merlot, joita kasvatetaankin ”lähes kaikissa niissä maissa, joissa viiniköynnös voi kasvaa”. Toisin kuin nämä Ranskasta lähtöisin olevat kollegansa, Tempranillo on pysynyt pääasiallisesti kotimaansa kamaralla. Liki 89% maailman Tempranillo-köynnöksistä kasvaa edelleen Espanjassa.

Rajan toisella puolella Portugalissa Tempranillo on niin ikään viljellyin punaviinilajike (n. 8% maailman Tempranilloista). Mutta tässä piilee ”knoppi”, sillä Portugalissa lajiketta ei tunneta nimellä Tempranillo… Pohjois-Portugalissa lajike kantaa nimeä Tinto Roriz ja Etelä-Portugalissa puolestaan nimeä Aragonez. Eikä tässä vielä kaikki.

Espanjan puolella nimi-ilotulitus vasta alkaakin. Toron viinialuella Tempranillo on Tinto de Toro, Ribera del Dueron hienolla viinialuella nimi on puolestaan Tinto Fino tai Tinto del Pais. La Mancha ja Valdepenas alueilla nimi on Cencibel ja Kataloniassa katalonian kielellä Ull de Llebre. Kun lajike päätyi Kaliforniaan se tunnettiin aluksi nimellä Tinta de Valdepeñas.

Ja tässähän on näistä Tempranillon nimistä vain muutama… (Kattavampi lista allekirjoittaneen kaltaisille ”viininörteille” löytyy esim. täältä.)

Iberian niemimaan lisäksi Tempranillo on päässyt kokeilemaan siipiään Argentiinassa (alle 3% maailman Tempranilloista). Lisäksi pieniä määriä löytyy Australiasta, Ranskasta ja USA:sta. Mutta palataan lajikkeen syntyseudulle, Pohjois-Espanjaan.

Tempranillo, kuten muutkin tummat rypäleet, saa värinsä kasvukautensa loppupuolella. Kuva: Bodegas LAN

Sadonkorjuutunnelmia Rioja Alta:n viinialueella. Kuva: Rioja Wine

Miltä Tempranillo maistuu?

Tempranillo viineille tyypillisiä aromeita ovat muun muassa kirsikka, luumu, viikuna ja mansikka. Ikääntymisen myötä viinistä alkaa löytyä usein myös kuivattujen hedelmien/marjojen tai nahkankin sävyjä. 

Aikaisen kypsymisen ansiosta myös viileät, esim. vuorenrinteillä sijaitsevat kasvupaikat sopivat hyvin tälle lajikkeelle. Viileä kasvuympäristö parantaa yleensä viinien aromikkuutta ja auttaa pitämään viinien alkoholipitoisuuden kohtuullisena.

Tempranillo suhtautuu hyvin tammikypsytykseen, joka Riojan alueella onkin hyvin yleistä. Tammi tuo viineihin usein vaniljan tai glögimausteisiin viittaavia sävyjä, kuten neilikkaa, kanelia tai myös savuisuutta. Joskus aiempina vuosikymmeninä viinit saattoivat olla ”ylitammitettuja” niin, ettei rypälelajikkeen omaa aromikuutta ollut enää välttämättä mahdollista juuri aistia. Nykyään tyyli on onneksi mennyt kevyemmän tammituksen suuntaan.

Tempranillo jättää tilaa myös viinin valmistajalle ja valmistus- ja kypsytys näkyvät yleensä viineissä melko selvästikin. Usein Tempranillosta valmistettuihin viineihin sekoitetaan mukaan hiukan myös muita lajikkeita, kuten Garnachaa tai Gracianoa.  

Tempranillo onkin valkoinen!?

Vuonna 1988 kuului Riojan viinialueelta kummia. Tempranillo-köynnös oli alkanut tehdä vaaleita rypäleitä eräällä viinitarhalla. Tarhan omistaja Jesus Galilea Esteban ymmärsi pian, että oli syntynyt uusi viinirypälelajike, Tempranillo Blanco!

Muutamia vuosia myöhemmin DNA testi osoitti, 97,8% yhtäläisyyden ”tavalliseen” Tempranilloon. Tämä parin prosentin ero aiheuttaa mm. sen, että rypäleen kuori on kelta-vihreä ja rypäleiden sekä rypäleterttujen koko on pienempi. Luonnollisesti myös lajikkeesta valmistettavat viinit ovat hyvin erilaisia kuin ”tavalliset tempranillot”.  Sen sijaan kasvukausi on profiililtaan samanlainen ja molemmat lajikkeet kypsyvät varhain.

Aluksi tätä valkoista erikoisuutta kavahdettiin ja se kiellettiin Riojan alueella. Kuitenkin vuodesta 2007 eteenpäin lajikkeesta on saanut virallisesti valmistaa Riojan DOCa -luokituksen viinejä.

Tempranillo Blanco syntyi espanjalaisella viinitarhalla 1988. Kuva: Rioja Wine

Aloitetaan maistelu kuitenkin klassikosta…

Tässä postauksessa on mukana kolme erilaista Tempranillo-viiniä. Ensimmäisenä pääsee käsittelyyn Riojan alueelta tuleva, jo useamman vuoden ikääntynyt 2015 vuoden Crianza-tyylin punaviini.

LAN Crianza 2015

LAN Crianza 2016. Hinta: 14,98€ (Vain Alkon verkkokaupassa, tuotenumero 914297)

Viinin tuoksussa on tammen tuomaa vaniljaisuutta sekä neilikkaan ja kaneliin viittaavia sävyjä. Herkullisen oloinen punainen marjaisuus tuo mieleen kirsikan ja vadelman, mansikankin. Viinillä on jo 6 vuotta ikää, joka tulee tuoksussa ilmi kevyenä nahkaisuutena ja kuivattujen hedelmien (kirsikan ja luumun) aromeina.

Tuoksun aromit toistuvat myös maussa. Tanniinisuus on miellyttävän pehmeää, silti se tuo hyvin runkoa tähän viiniin. Tämä on mielestäni varsin hyvän hinta-laatusuhteen riojalainen. Crianza-tyylin viinit nautitaan usein muutamaa vuotta nuorempina, mutta tälle viinille pieni ikääntyminen sopi mielestäni hyvin.

LAN Crianza 2015 on kypsynyt 14 kuukautta tammitynnyreissä, joissa on yhdistetty sekä ranskalaista, että amerikkalaista tammea samaan tynnyriin.

Seuraavaksi pääsee vuoroon harvinainen Tempranillo Blanco. Tätä lajiketta löytyy ainoastaan Espanjasta ja sielläkin vain noin viitisen sataa hehtaaria. Tämä ei vastaa edes promillea maailman viinitarhoista.

Alkosta löytyy kuitenkin tällä hetkellä yksi 100% Tempranillo Blanco viini, jota koristaa hämmentyneen näköinen jääkarhu.

Nivarius Tempranillo Blanco 2019

Nivarius Tempranillo Blanco 2019, 14,20€

Tämän erityisen viinin tuoksusta löytyy omenaisuutta, kukkaisuutta sekä hiukan trooppisiinkin hedelmiin viittaavia makean oloisia sävyjä (hunajamelooni, mango). Sitrushedelmistä tulee vahvimmin mieleen greippi. Suussa viini on raikas ja virkistävän hapokaskin, mutta siinä on myös hiukan lämpimästä ilmanalasta juontuvaa täyteläisyyttä. Keskipitkässä jälkimaussa on sitrusta, kevyttä mausteisuutta ja hentoa puuterimaisuutta.

Kokonaisuutena varsin mukava tuttavuus, joka sopisi ruokapöytään kala- ja äyriäisruoille tai esim. kesäisille salaateille. Miksipä ei ihan sellaisenaankin virkistäväksi aperitiiviksi, etenkin kuumana kesäpäivänä.

 

Vaalea viini tummista rypäleistä

Tempranillokatsauksen viimeinen viini palauttaa meidät takasin tutun tummakuorisen Tempranillon pariin, pienellä twistillä. Seuraava viini on nimittäin valkoviini, joka on valmistettu tummakuorisesta Tempranillosta. Tällaista viinityyliä, jossa tummista rypäleistä valmistetaan valkoviini kutsutaan nimellä Blanc de Noir.

Vaikka Tempranillon kuori on tumma, paksuhkokin, rypäleen hedelmäliha ja siitä puristettava viinirypälemehu on kuitenkin vaaleaa. Näin ollen valkoviinin valmistaminen tästä lajikkeesta on mahdollista, vaikkakin harvinaista.

Tämä onkin Alkon ainoa Blanc de Noir Tempranillo. Se tulee La Manchan kuumalta ja kuivalta viinialueelta Madridin eteläpuolelta. Nyt kokeillaan, miten Tempranillo taipuu valkkariksi…

Blanco de Tempranillo 2019

Blanco de Tempranillo 2019. Hinta: 13,30€

Tämän viinin tuoksu paljastaa persikkaisuutta, hunajameloonia, kypsää päärynääkin. Suussa viini on täyteläinen, leveä ja runsas. Maku on kuitenkin hedelmäisen tuoksun jälkeen erilainen, yllättävänkin mausteinen. Jälkimaku tuo mieleen jännällä tavalla kuivatun heinän ja myös taikinaan viittaavia aromeja.

Kokonaisuutena voimakas, etten sanoisi tuhti valkoviini, joka ei kuitenkaan ole lainkaan tammitettu. Täyteläisyyden tähän viinin tuo parin kuukauden hiivasakkakypsytys sekä valkoviinille korkea alkoholipitoisuus, joka on peräti 14%.

Kiinnostava viini, etenkin kokeilunhaluisille. Itse olisin kuitenkin kaivannut myös makuun runsaampaa hedelmäisyyttä ja kevyempää alkoholipitoisuutta. Tämä viini kannattaa viilentää hyvin. Ruokapöytään sovittelisin tätä esimerkiksi erilaisille sieniruoille tai kermaisille keitoille.

Tempranillosta on kyllä moneksi. Etenkin Tempranillo Blanco oli kiinnostava uusi tuttavuus, erilainen espanjalainen valkoviini. Luultavasti palaan sen pariin joskus miettiessäni valkoviiniä tapaspöytään…

Oli myös mielenkiintoista kokeilla Tempranillosta valmistettua Blanc de Noir tyylin valkoviiniä. Siltikin, myönnettävä on, nautin jatkossakin mielummin Tempranillon punaviininä.

Hyviä viinihetkiä Tempranillon parissa kaikille blogin lukijoille. Erinomaista kevään odotusta!

Terveisin,
Viiniblogin Anniina

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Lue muita viiniblogin postauksia:

Teksti:  WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Kuvat: Anniina Schreiner, ellei toisin mainittu.

Lähteet:

www.riojawine.com

www.economics.adelaide.edu.au/wine-economics/ua/media/27/winegrapes-revised-ebook-0920.pdf

www.plantgrape.plantnet-project.org/en/cepage/Tempranillo

www.bodegaslan.com

www.fps.ucdavis.edu/fgrdetails.cfm?varietyid=1573

www.palaciosvinosdefinca.com/en/nivarius/

www.tienda.pagodelvicario.com

www.jancisrobinson.com/ocw/detail/tempranillo

www.wine-searcher.com/grape-2006-tempranillo-blanco