Samppanja – kuplien juurilla

Samppanja – kuplien juurilla

mennessä | elo 23, 2020 | Yleinen

MAAILMAN KUULUISIN KUOHUVIINI

– Samppanjakuplien juurilla –

Samppanjakuplien juurilla

Samppanjan matka maailman kuuluisimmaksi kuohuviiniksi on ollut vuosisatojen mittainen ja siinä riittää aihetta lukuisiin blogikirjoituksiin. Ehkä ensi kerralla aloitetaan alusta, eli muinaisista roomalaisista, jotka toivat viinin viljelyn Pohjois-Ranskan maaseudulle 300-luvulla ja nimesivät alueen Campaniaksi. Tässä postauksessa ollaan kuitenkin kuohujen ytimessä ja pohditaan, kuka keksi samppanjan kuplat?

Mainintoja kuplivista viineistä vilahtelee viinin historiassa aina toisinaan. Esimerkiksi vuodelle 522 päivätyssä, papyrukselle kirjoitetussa tekstissä, kerrotaan viinin mennen pilalle sillä se kuplii. Se mikä nykyään on arvostettua ja tavoiteltuakin oli silloin virheen merkki.

Muutamia vuosisatoja myöhemmin tämä kupliva virhe oli muuttunut jo varovaisen kiinnostuksen kohteeksi. 1200-luvun näytelmässä ”Le Jeu de saint Nicolas” eräässä kohtauksessa maistellaan kiinnostuneena viinejä tavernassa. ”Katso, kuinka se ahmii kupliaan, miten se kipinöi, hohtaa ja pomppii. Anna sen asettua hetki kielelläsi ja huomaat varmasti tämän viinin olevan erityinen.” toteaa yksi näytelmän henkilöistä .
(sitaatti on vapaa suomennos lähteestä: www.champagne.fr/)

Oikeastaan vasta valistusajan kynnyksellä, 1600-luvun puolivälin jälkeen kuplia alettiin varsinaisesti tavoitella. 1700-luvulta eteenpäin alkoi samppanjan nousu maailmanmaineeseen. Mutta palataan vielä hetkeksi kuplien juurille…

Kevään pilaamat poreilevat viinit

Keskiajalla viinin valmistukseen kuului yleisesti, että viinit säilöttiin tynnyreihin heti alkoholikäymisen päätyttyä. Käymistä ilmiönä ei kuitenkaan vielä ymmärretty. Ei tiedetty, että on olemassa aine nimeltä hiiva, joka aiheuttaa käymisreaktion. Aikalaisilla ei ollut mitään käsitystä siitä, että käyminen voi myös keskeytyä ja sitten alkaa uudelleen. Näin tapahtui, kun lämpötila laski talven tullessa tarpeeksi alhaiseksi. Keväällä lämpötilan noustessa hiiva heräsi toimintaan, käyminen jatkui ja viini alkoi kuplia. Tämä oli harmillista ja viinin luultiin menneen pilalle.

Champagnen alueella talvet ovat kylmiä ja joskus lumisiakin.

Tässä vaiheessa ei kuitenkaan voida puhua vielä varsinaisesta kuohuviinistä. Kuohuviinin valmistus vaatii tiiviin astian ja huokoisesta tynnyristä kuplat pääsivät karkuun. Niinpä ”kevään pilaamat viinit” olivatkin ennemminkin poreilevia, kuin kuohuvia.

Kuitenkin tätä tausta vasten on helppo ymmärtää, että nimenomaan Ranskan Champagne tuli kuuluisaksi kuplivasta viinistään. Onhan se yksi maailman pohjoisimmista ja viileimmistä viinialueista.

Mutta nyt, jymy-yllätys: Ranskalaiset eivät keksineet kuohuviiniä. Kuohuviinin keksivät englantilaiset!

Kuninkaallinen tiedeakatemia kuplien jäljillä

Lasin valmistustekniikka oli 1600-luvulla Englannissa pidemmällä, kuin Ranskassa. Lisäksi Englantilaiset olivat mieltyneet viinin poreiluun ja kupliin. He olivat huomanneet, että kun viinejä kuljetettiin kanaalin yli tammitynnyrissä ja sitten heti pullotettiin, niin viineihin saatiin varmemmin kuplia. Kuplat olivat entistä parempia, jos viiniin lisättiin pullotusvaiheessa hiukan, muttei liikaa, sokeria tai melassia.

Joulukuun 17. päivä 1662 brittiläinen tiedemies Christopher Merret (1614/5 -1695) esitteli Kuninkaalliselle tiedeakatemialle (The Royal Society) tutkimuksensa ” Some Observations concerning the Ordering of Wines”.  Tässä paperissa Merret kuvailee sitä, miten viinin voidaan lisätä sokeria tai melassia ja kuinka se tekee viineistä kuplivia. Nykyään tämä Merretin kuvaama menetelmä tunnetaan “perinteisenä menetelmänä” (méthode traditionel) tai “samppanjamenetelmänä” (méthode champenoise).

Kuusi vuotta myöhemmin, 1668, samppanjan kehitykseen suuresti vaikuttanut benedictiniläismunkki Dom Perignon tunnisti saman ilmiön. Mutta vastoin yleistä harhaluuloa hän ei keksinyt samppanjaa tai kuohuviiniä. Englantilaiset ehtivät ensin. Mon Dieu!

Kuninkaallisen tiedeakatemian jäsen, Christopher Merret dokumentoi ensimmäisenä miten kuohuviinin kuplat syntyvät, vuonna 1662. Kuva: Wikipedia.com

Lasia ja vaarallisia tilanteita

Samppanjan kuohuminen oli kiehtovaa ja kysyntä nousi kovaa vauhtia. Pullokäymismenetelmä aiheutti kuitenkin viinin tuottajille paljon ongelmia. Tuon ajan lasinvalmistustekniikalla tehdyt pullot eivät meinanneet kestää toisen käymisen aiheuttamaa painetta. Ei myöskään tarkkaan tiedetty, kuinka paljon sokeria pulloon pitäisi lisätä. Jos laitettiin liian vähän ei saatu kunnon kuplia, mutta jos laitettiin liikaa saattoi koko pullo räjähtää.

Viinikellarissa työskentely loppukeväästä, ilmojen jo lämmettyä, oli jopa hengenvaarallista. Paineistuneet pullot saattoivat koska vain ampua korkkinsa, tai koko pullo saattoi räjähtää ja sirpaleita sinkoilla viinien kuohahtaessa voimalla ulos pulloista.

Myös ketjureaktiot olivat mahdollisia. Kun yksi pullo räjähti, aiheutti tärähdys sen että muutkin pullot alkoivat posahdella hajalle. Työntekijät pitivätkin suojavarusteina paksua (ja painavaa) nahkaista esiliinaa ja nykyaikaista miekkailukypärää muistuttavaa häkkimäistä kypärää.

Antiikkinen samppanjapullo ja sen puinen korkki.

Paitsi että samppanjakellarissa työskentely oli vaarallista työntekijöille, oli varastoidun sadon menettäminen myös valtava taloudellinen menetys viinitilallisille.

Viinin tuottajat etsivätkin kuumeisesti tapoja parantaa lasin kestävyyttä. Samoin kaivattiin vaihtoehtoa puisille tulpille, joilla pullot tuolloin suljettiin. Tämä johti ajan myötä innovaatioihin, joita nykyään samppanjapullossa, ja myös muissa kuohuviinipulloissa näemme.

Nykyään viinin toinen käyminen on opittu hallitsemaan ja samppanjapullot pötköttävät kellareissaan tyynen rauhallisesti.

Kiehtova tarina siitä, kuinka Dom Perignon keksi samppanjan ja sen kuplat ei siis nykytiedon valossa pidä paikkaansa. Itseasiassa, hänet palkattiin alunperin Hautvillersin luostarin viinikellarinhoitajaksi, jotta hän poistaisi viineissä häiritsevästi esiintyvän kuplivuuden. Tätä työtä tehdessään hän keksi muun muassa viinien sekoittamisen ja monta muuta samppanjan laatuun olennaisesti vaikuttanutta asiaa.

Entäpä vastaus alussa asetettuun kysymykseen? Kuka sitten keksi samppanjan kuplat? Ehkä voitaisiin todeta niin, että samppanjan kuplat muodostuvat otollisissa olosuhteissa itsekseen luonnollisen käymisreaktion seurauksena. Ensimmäisenä tämän asian ymmärsivät englantilaiset, mutta ranskalaiset tekivät samppanjasta taidetta!

Iloisia ja kuplivia juhlahetkiä maailman kuuluisimman kuohuviinin parissa jatkossakin!

Toivottaa,
Viiniblogin Anniina

P.S. Manittakoon vielä, että Comité Champagnen nettisivut suorastaan pursuilevat informaatiota samppanjasta. Siellä ei kuitenkaan sanallakaan mainita Christopher Merretiä. Toisaalta, tämä ei kovin yllätä. Yleinen käsitys Dom Perignonista samppanjan keksijänä kuplii ranskalaisten mielestä varmaan paljon miellyttävämmin.

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti: WineandBeyond.fi viiniasiantuntija Anniina Schreiner

Lähteet:
www.champagne.fr

Tom Stevenson (2012) ”On Merret: The original English method” in The World of Fine Wine, p.44, issue 38.

Jancis Robinson, Hugh Johnson (2013) ”The World Atlas of Wine”, 7th edition.

Kuvat:
Collection CIVIC

www.champagne.fr,

https://en.wikipedia.org/wiki/Royal_Society

www.pxhere.com

Roseeviinit testissä

Roseeviinit testissä

mennessä | heinä 22, 2020 | Yleinen

ROSEET TESTISSÄ

Roseeviinit testissä



Roseeviinejä valmistetaan jokapuolella maailmaa ja käytetyt rypälelajikkeet, sekä valmistusmenetelmät vaihtelevat suuresti.  Oli aika ottaa yhdeksän roseeviiniä testiin ja maistella, vertailla ja fiilistellä roseiden kirjoa. Ja koska viinin maistelu on aina mukavampaa seurassa kuin yksin, kutsuin mukaan Sarin, Lauran, Riikan ja Samulin. Mikä viini oli näistä yhdeksästä paras? Mikä viini sopi jäiden kanssa? Mitä näistä kannattaa ottaa ruokapöytään? Mikä oli paras sellaisenaan? Entä missä oli paras hinta-laatusuhde? Kohta kuulet… Viinit maisteltiin kolmen seteissä, jokaisen setin paras viini sai kolme pistettä, toiseksi paras kaksi ja heikoin yhden. Maistelu tehtiin sokkona, paitsi allekirjoittaneen osalta, sillä tietysti järjestäjänä tiesin viinit ja niiden järjestyksen. Kolmella maistelijalla oli takanaan viinialan opintoja (WSET 3) ja kahdella ei lainkaan. Pöydässä oli myös piknik-tyylistä purtavaa, patonkia, juustoja, leikkeleitä, oliiveja, mansikoita jne. Sokkomaistelun jälkeen osallistujat kokeilivat viinejä myös näiden suupalojen kanssa.

Pullot ”ovelasti” naamioituneina sokkomaistelua varten. 😀

Yhdeksän viiniä, kolme settiä ja neljä finalistia



Ensimmäisessä setissä oli kolme roseeviiniä Ranskasta. Koko maistelun sai aloittaa ”siili-rosee”, joka on valmistettu 100% Syrah rypäleestä. Tämä on luomuviini, joka on pakattu kevyempään lasipulloon.

Crafty Hedgehog Syrah Rosé 2018, 12,49€



Seuraava viini on Côtes de Provence alueelta Etelä-Ranskasta. Rypälelajikkeita ei tämän viinin yhteydessä ole sen kumemmin mainittu, mutta luultavasti sekoitteessa on alueelle tyypillisesti ainakin Cinsaut, Grenache, Mourvèdre tai Syrah.

La Vie en Rose 2019, 16,89€



Maistelun kolmas viini tuli linnoistaan kuuluisasta Loiren laaksosta. Tässä lajikkeina ovat Grolleau, Gamay ja Cabernet Franc. Yksi viidestä maistelijasta piti tätä koko illan parhaana ja kaikkien mielestä tämä oli hedelmäinen ja kesäinen, viini joka sopii myös jäiden kanssa nautittavaksi. Tässä siis niukasti kärkikahinoiden ulkopuolelle jäänyt ”Anjoun rosee” Ranskasta.

Rémy Pannier Rosé d’Anjou 2019, 11,98€



Toinen setti vei Italiaan, Saksaan ja Itävaltaan



Roseeviinitestin toinen setti alkoi Pinot perheen johdolla. Italialaista Pinot Grigiota kuvailtiin tuoksultaan vienoksi ja suutuntumaltaan täyteläisen öljyiseksi. Tämän italialaisen viinin hinta ei ole tiedossa, ja vaikuttaa siltä ettei viini ole enää Alkossakaan.

Ramato Pinot Grigio delle Veneze, Corte Giacobbe, 2018.



Testin seuraava rosee osoitti, että Saksassa osataan tehdä muutakin kuin hyvää Rieslingiä. Tämän maistelun parhaaksi viiniksi valikoitui lähes yksimielisesti Pfalzin alueelta tuleva Pinot Noir rosee.  Tämä tasapainoinen, hedelmäisen pirteä roseeviini on myös vegaaninen ja pakattu kevyempään lasipulloon.

Villa Wolf Pinot Noir Rosé 2019, 12,98€



Roseeviinitestin toisen setin päätti yksi maistelun ryhdikkäimmistä viineistä, joka tuli Itävallan Kamptalin alueelta. Lajikkeena siinä on Cabernet Sauvignon, Blaufränkisch ja Zweigelt. Tässä hyvärunkoisessa viinissä oli tietynlaista rotevuuttakin ja se sopii hyvin ruokapöytään esimerkiksi vaalealle lihalle, miksipä ei myös pastalle, pitsalle tai ruokaisille salaateillekin.

Etz Rosé 2018, 17,46€

 

Uutta maailmaa ja vähän vanhaakin



Roseeiltapäivän kolmannen setin myötä kuljettiin Portugalin kautta Argentiinaan ja Uuteen-Seelantiin saakka.

Roseeviinitestin Portugalin edustaja oli Lissabonin alueelta tuleva ”höyhenrosee”, joka on valmistettu Caladoc nimisestä viinirypälelajikkeesta. Tämä lajike on Grenache ja Malbec lajikkeiden ristetys. Viinistä löytyikin punaista marjaisuutta ja mausteisuutta. Tämän viinin parhaat puolet pääsivät esille juustojen ja leikkeleiden kanssa, joita meillä oli pöydässä särpimenä. Kevyempi lasipullo, johon viini on pakattu, on askel ekologiseen suuntaan.

Azueira AZ Rose 2018, 9,13€



Roseeviinitestin kaksi viimeistä viiniä veivät maistelijat piipahtamaan valtamerten takana. Uuden maailman, eli Euroopan ulkopuolisten viinimaiden roseeviinejä oli mukana kaksi.

Roseeviinitestin yllättäjäksi osoittautui Argentiinan signaturelajikkeesta Malbecista valmistettu rosee, joka raivasi tiensä testin neljän parhaan joukkoon päätyen jaetulle kolmannelle sijalle. Hinta-laatusuhteellaan yllättänyt rosee on myös luomu, vegaaninen ja vielä pakattu kevyempään lasipulloonkin, jes!

Cuma Malbec Organic Rosé 2019, 9,99€



Koko kattauksen ainoa viini, joka on valmistettu valkoviiniä ja punaviiniä sekoittamalla tuli Uuden-Seelannin kuuluisalta Sauvignon Blanc alueelta. Viini on laadukas ja siinä on vahva Sauvignon Blancille tyypillinen aromimaailma. Pinot Noir tuo viinin aromeihin hentoa vadelmaista häivähdystä, vaikka Sauvignon onkin selkeästi tämän esityksen päätähti. Tämä viini herätti keskustelua aiheesta onko hyvään Sauvignon Blanciin aiheellista sekoittaa punaviiniä vai olisiko se toiminut omana itsenään ihan valkkarinakin. Joka tapauksessa maistelijat olivat yhtä mieltä, että kyseessä on laadukas ja tasapainoinen viini, jolla on myös ekologisuudesta kertova sertifiointi.

Mud House Sauvignon Blanc Rosé 2019, 14,98€




Roseeviinit ovat tulleet jäädäkseen


Vielä pari vuosikymmentä sitten roseeviinit olivat ”kummallisia välimalleja valkkareista ja punkuista”. Nykyään ne ovat vakiinnuttaneet paikkansa osana viinien maailmaa ja maailman viinejä. Silti roseeviinit ovat edelleen kausiviinejä, eli niitä ostetaan ja nautitaan pääasiassa keväisin ja kesäisin. Aika näyttää tuleeko niistä ympärivuotisia viinisuosikkeja, mutta ainakin vaikuttaa siltä, että suomalaiset ovat vihdoin löytäneet roseet. Alkon kesäkuun 2020 myyntitiedotteen mukaan roseeviinien myynti on kasvanut liki 49% vuoden takaisesta!

Lopuksi vielä kiitos maisteluun osallistuneille Sarille, Riikalle, Lauralle ja Samulille. Ja erinomaisen mukavaa kaikkien aikojen roseekesää Viiniblogin lukijoille!

”Hyvää kaikkien aikojen roseekesän jatkoa” toivottaa viiniblogia kirjoittava Anniina Schreiner.

 

 Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Lue myös:

Lue myös Viiniblogin muita postauksia 

Lähde:

https://www.alko.fi/alko-oy/uutishuone/mediatiedotteet/alkon-kesakuun-2020-myynti

Voit seurata Viiniblogia, vaikket olisikaan Facebookissa tai Instagramissa. Liity sivun alareunasta Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.

Crémant du Jura – kuplien viehätys

Crémant du Jura – kuplien viehätys

mennessä | heinä 10, 2020 | Yleinen

CRÈMANT DU JURA

– Charles de Fère ja kuplien viehätys –

Kaupallinen yhteistyö: Rosa Viini & Ruoka

Ranskalainen, mutta omanlainen

Jura on yksi Ranskan omintakeisimmista viinialueista ja se kulkee ”omia polkujaan” paitsi rypälelajikkeiden, myös viinin valmistusmenetelmien osalta. Tässä alueessa riittää ainesta useampaankin blogitekstiin, mutta aloitetaan alueeseen tutustuminen kepeästi kuplien, Crémant du Jura kuohuviineillä. Tervetuloa mukaan!

Juran alueen viinintuotannolla on pitkät, vuosisataiset perinteet, mutta tuotantomäärät eivät ole esimerkiksi muihin Ranskan viinialueisiin verrattuna kovin suuria. On kuitenkin mukavaa huomata, että Alkostakin joitakin Juran viinejä löytyy. Crémant kuohuviinejä näyttäisi olevan valikoimassa tällä hetkellä kolme erilaista, kaksi vaaleaa ja yksi ainokainen rosee.

Vielä ennen maistelua pieni esittely Juran alueesta ja crémant-viineistä.

Juran alue sijaitsee Ranskassa, Sveitsin rajan tuntumassa ja se on antanut nimensä diosauruksistaan tunnetulle jurakaudelle (200-145 miljoonaa vuotta ennen ajanlaskun alkua).
Kuva: Jura Tourism

Crémantissa ja shamppanjassa on eroja ja yhtäläisyyksiä

Crémant viinejä kuulee usein kutsuttavan samppanjan pikkuveljiksi. Tässä on kieltämättä vähän perääkin, sillä shamppanjan ja crémantin välillä on paljon yhtäläisyyksiä. Kaikki Crémant nimeä käyttävät viinit ovat perinteisen menetelmän kuohuviinejä, eli ne valmistetaan samalla tavalla kuin samppanja.

Crémanteja valmistetaan pääasiassa Ranskassa, jossa viineihin käytettävät rypälelajikkeet vaihtelevat alueittain. Juuri tämä tekee viineistä mielenkiintoisia, sillä eri puolilla Ranskaa valmistettavat crémantit saavat kukin omanlaisiaan piirteitä.

Juran alueen crémant viinit saivat virallisen statuksen vuonna 1995. Sen jälkeen niiden tuotanto on kasvanut tasaista tahtia, vaikkakin ne ovat edelleen melko harvinaisia. Esimerkiksi Shamppanjaan verrattuna tuotantomäärä on reilusti alle kymmenesosa (Champagnen alueen 300 miljoonaa pulloa vs Juran alueen 23 miljoonaa pulloa vuodessa).

Crémantien valmistusta säädellään Ranskan lainsäädännössä laadun takaamiseksi. Esimerkiksi Juran alueella kaikki rypäleet tulee poimia käsin ja kokonaisina terttuina, joka suojaa viiniä hapettumiselta verrattuna mm. koneelliseen pomintaan.

Myös käytettävien rypälelajikkeiden osalta ollaan tarkkoina. Vaaleassa Crémant de Jurassa on oltava 50% Chardonnay lajiketta. Loppu voi olla muita alueen lajikkeita, myös punaisia rypälelajikkeita jotka kuitenkin viiniytetään vaaleaksi viiniksi. Rosee crémantissa puolestaan 50% on oltava Poulsard ja Pinot Noir – lajikkeita.

Kaunis kuoharipullo ja sen avaaminen luo arkeenkin juhlan tuntua. Kuplajuomat ovat myös hyviä tuliaisia ja sopivat yhteen erilaisten coctailpala-tyylisten purtavien kanssa.
Kuva: Anniina Schreiner

Kuusi sukupolvea kuohuvaa

Viini, ja erityisesti kuohuviini, virtaa Charles de Fère viinitalon perustajan Jean-Louis Denois:n, suvussa vahvasti. Jean-Louis itse on kuudennen polven kuohuviinin valmistaja, mutta hän ei kuitenkaan jäänyt jatkamaan suvun shamppanjatilaa vaan perusti vuonna 1980 oman Charles de Fère viinitalon Champagnen alueen eteläpuolelle, Dijonin kaupungin liepeille. (Kyllä, nimenomaan se sinapistaan kuuluisa Dijon.)

Nimensä Charles de Fère viinitalo on saanut Jean-Louisin vanhimman pojan Charlesin mukaan.

Charles de Fère Crémant du Jura Brut, (15,98€)

Lajikkeina: Chardonnay, Pinot Noir

 

Charles de Fère Crémant du Jura Brut (15,98€)

Kevyesti kultaan vivahtavan kuohuviinin tuoksusta löytyy kevyttä paahteisuutta, omenaisuutta joka tuo minulle mieleen ranskan golden omenan ja kypsää sitrushedelmäistä tuoksua, kuten sitruunaa ja ehkä pieni häivähdys limeäkin. Suussa viini on kuiva ja samaan aikaan sekä raikas että vähintään keskitäyteläinen. Mousse, eli vaahto on miellyttävän eloisaa. Maku seurailee tuoksun aromeita, lisäksi siinä on aistittavissa yrttisiä vivahteita. Keskipitkästä jälkimausta saattaa löytää viittauksia myös paahdettuihin manteleihin.

Sanoisin, että viehättävä ja persoonallinenkin kuohuviini, jossa on mielestäni hyvä hintalaatusuhde. Juran alueen crémanteja olen valitettavasti päässyt maistelmaan niin harvoin, etten osaa sanoa onko tämä ”tyypillinen” Juran crémant, mutta sijoittaisin tämän hapokuudeltaan, hedelmäisyydeltään ja ”pyöreydeltään” jonnekin shamppanjan ja cavan välimaastoon.

Charles de Fère Crémant du Jura Rosé Brut, (16,49€)

Lajikkeina: Pinot Noir, Trousseau, Poulsard

Charles de Fere Crémant du Jura Rosé Brut (16,49€)

Tuoksusta löytyy punaista marjaisuutta, paahteisuutta ja yrttistäkin vivahdetta. Aluksi tuoksu antaa viitauksia puolukan suuntaan, mutta hetken lasissa viivähdettyään tuoksusta nousee esiin herkullista mansikkaan viittaavaa aromia, joka vahvistuu viinin hiukan lämmetessä lasissa. Kevyttä pippurin suuntaan menevää mausteisuuttakin tuoksusta voi löytää. Suussa viini on kuiva ja raikkaan hapokas olematta kuitenkaan mitenkään liian terävä tai kulmikas. Aromeiltaan maku seurailee tuoksua, lisäksi siinä on kevyttä yrttisyyttä. Mousse on keskitäyteläinen ja viini jättää raikkaan, hiukan verigreipin kuorta muistuttavan jälkimaun.

Juran alueen crémantit, etenkin rosee crémantit ovat harvinaista herkkua myös viiniasiantuntijalle. ”Tämä maistelu oli elämäni ensimmäinen kerta, kun pääsin maistamaan rosee crémant kuohuviiniä Juran alueelta” tuumii WineandBeyond.fi viiniblogia kirjoittava Anniina. ”Ensitapaaminen oli onnistunut”. 

 

Crémanteissa on kiinnostavuutta

Parin viime vuosikymmen aikana parantunut laatu on nostanut crémanteja ansaitusti esiin ja myös Suomessa erilaisten crémantien saatavuus on parantunut. Viiniblogi palaa takuuvarmasti sekä crémantien, että Juran alueen pariin vielä monta kertaa.

Erinomaisen mukavaa kesän jatkoa kaikille lukijoille!
Toivottaa,
Viiniblogin Anniina

 Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Muita kiinnostavia postauksia: 

 

Lue myös Viiniblogin muita postauksia 

Lähteet:

CharlesdeFere.com
JLDenois.com
Jura Tourism
Jura Vins
The World Atlas of Wine, 7th Edition, s.144

Postauksen kuvat:
Anniina Schreiner
Jura Tourism

Voit seurata Viiniblogia, vaikket olisikaan Facebookissa tai Instagramissa. Liity sivun alareunasta Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.

Ainoa Winery – ainoa laatuaan

Ainoa Winery – ainoa laatuaan

mennessä | heinä 6, 2020 | Yleinen

AINOA WINERY

– Viiniblogi matkailee –
– Osa 2 –

Suomen kansainvälisesti palkituin viinitila

Suomalaiset viinit ovat viime vuosina saavuttaneet kansainvälistä mainetta ennen näkemättömällä tavalla. Siitä on kiittäminen Ainoa Wineryä, joka muuttaa suomalaiset mustikat, vadelmat ja muut metsien aarteet upeiksi ja palkituiksi viineiksi.

Näitähän piti päästä maistamaan, joten viiniblogi otti suunnan kohti Hollolaa. Tervetuloa mukaan! 

Ainoa Wineryn omistajapariskunta Paola Guerrero de Cohen ja David Cohen ovat molemmat suorittaneet viinin tuotannon ammattitutkinnon Suomessa.

Manner vaihtui, harrastus pysyi

Paola ja David Cohenin matka Suomen kansainvälisesti menestyneimmän viinitalon omistajiksi alkoi harrastuksesta. ”Olen harrastanut viinin valmistusta jo pitkään. Asuessamme Yhdysvalloissa oli helppoa saada erilaisia viinirypäleitä toimitetuksi kotiin. Vaikka asuimme Bostonissa, pystyin tilaamaan viinirypäleitä Kaliforniasta ja saatoin valmistaa esim. Zinfandel-viiniä omassa kodissani”, David kertoo. Koulutustaustaltaan hän on insinööri ja Paola puolestaan työskenteli aiemmin rahoitusalalla.

”Kun muutimme työni johdattamana Suomeen, ajattelin että nyt voin tilata rypäleitä eurooppalaisilta viinin viljelijöiltä, Saksasta, Ranskasta ja muualta, ja valmistaa niistä Suomessa viiniä. Mutta, eihän se toiminut ollenkaan samalla tavalla”. David ei kuitenkaan halunnut luopua tärkeästä harrastuksestaan.

”No sitten kuulin, että täällä kasvaa marja nimeltä viinimarja, yes!” sanoo David nauraen. ”Yritimme tehdä viinimarjoista viiniä moneen otteeseen, mutta emme kerta kaikkiaan saaneet siitä mieleistämme. Niinpä käännyimme Paolan kanssa katsomaan muita marjoja, joita upeista puhtaista metsistänne löytyy.”

Mustikka, puolukka, kuusenkerkkä ja hilla. Muun muassa nämä kaikki ovat Ainoa Winerylle tärkeitä raaka-aineita.
(Kuva: Ainoa Winery)

Taito, tyyli ja puhtaat raaka-aineet

En voi olla kysymättä, mitkä ovat avaimet Ainoa Wineryn menestykseen? Pienen pohdinnan jälkeen David vastaa.

”Meitä on auttanut se, että toisin kuin monet muut suomalaiset marjaviinien valmistajat, me olemme aiemmin valmistaneet viiniä rypäleistä. Emme aluksi edes tienneet, että Suomessa on tavattu valmistaa marjaviiniä erilaisilla menetelmillä kuin mitä rypäleviineissä käytetään.” David muistelee.

”Niinpä aloimme alusta asti käyttää samoja menetelmiä, kuin rypäleviinin valmistuksessa. Se tekee meidän viineistämme erilaisia ja saamme niihin uutettua myös tanniinia.” Etenkin punaviineissä tanniinit ovat olennaisia, jotta viini tuntuu viinille. ”Tietääkseni olemme ainoita, jotka käyttävät punaviinimenetelmää marjaviinin teossa ja meillä on tietääksemme Suomen ainoa punaviinin käymistankki.”

”Ero hyvän ja pahan viinin välillä riippuu viinintekijän taidosta, mutta ero hyvän ja erinomaisen viinin välillä riippuu raaka-aineen laadusta. Tietysti kaiken muunkin, kuten laitteiston ja osaamisen täytyy olla korkeatasoista, mutta vaikeinta on saada ensiluokkaisia raaka-aineita.” David kertoo.

”Suomi on tässä suhteessa aivan erityinen maa. Puhdas luonto ja mahdollisuus tehdä viiniä maailman parhaimman laatuisista marjoista, se on meille tärkeä voimavara.”

”Pistetäänkö fermentoinnit käyntiin?” WineandBeyond.fi Anniina Suomen ainoan punaviinin valmistustankin edessä.

Suurin osa Ainoa Wineryn käyttämistä marjoista tulee Lapista, sillä lähellä kasvualueen rajaa marjoista tulee tavallista pienempiä. ”Se taas tarkoittaa, että kuoren suhteellinen osuus marjassa kasvaa ja viiniin saadaan parempi aromikkuus.”

Lisäksi marjoja saadaan lähiseudun tiloilta, esimerkiksi mansikkaa ja vadelmaa. ”Juuri eilen olimme koko perhe poimimassa kuusenkerkkää Havu viiniämme varten. Nyt on paras aika vuodesta sen poimimiseen”, Paola Guerrero de Cohen hymyilee.

Entä viinitilan nimi? Mistä nimi Ainoa Winery?

”Ensin ajattelimme, että nimeämme viinitilan Aino:ksi, mutta se tuntui kuitenkin turhan yleiselle ja myös monissa tuotteissa käytetylle nimelle. Sitten selvisi, että Aino nimen alkuperä Kalevalassa viittaa ”ainoaan tyttäreen” ja se on muuttunut myöhemmin naisen nimeksi. Niinpä nimeksi tuli Ainoa.”

Nimi onkin erittäin sopiva viinitilalle, joka tällä hetkellä ainoana tekee Suomessa metsämarjoista kansainvälisesti menestynyttä viiniä.

”Kun ensimmäiset viinimme valmistuivat, törmäsimme siihen, että suomalaiset ravintolat eivät ole tottuneet käyttämään ruoan kanssa marjaviinejä. Mikään ravintola ei ottanut viinejämme valikoimaansa”. Cohenit tiesivät kuitenkin tuotteensa laadukkaiksi ja päättivät kokeilla, saisivatko viinit nostetta viinikilpailuista.

Nyt tiedämme, että saivat. Ainoa Wineryn viinit ovat niittäneet maailmalla mainetta ja kahmineet palkintoja ennen näkemättömällä tavalla.

Silkkiä ja Havuista raikkautta

Ja sitten pääsemme vierailun huippukohtaan, maistamaan viinejä. David tarjoilee ensimmäisenä viineistä punaviinimaisimman  Silkki – mustikkaviinin (21,50€, saatavilla useissa Alkoissa).

Vahvan tummasävyisen viinin tuoksu tuo mieleen havumetsän, siinä tuoksuu totta kai pääraaka-aine mustikka, mutta tuoksusta välittyy myös mustikan varpujen ja kuivan metsäkankaan maamaisia tuoksuja. Puolukkaakin aromeista saattaa erottaa, vaikkei sitä ole viinin valmistuksessa käytettykään. Maultaan viini on kuiva, voimakas ja siinä on hämmästyttävän hyvin tavoitettu punaviinille tyypillinen tanniinisuus. ”Tämä on erinomainen ruokaviini esimerkiksi riistalintujen kanssa” David kertoo.

 

Aho on mansikalla maustettu Sauvignon Blanc-viini. Tämä viini on yhteistyöprojekti Ranskan Bordeauxissa toimivan viinitalon, Château Carsinin ja Sommelier Samuli Angelovin kanssa.

Viinistä löytyy sauvignon blancille tyypillistä aromaattisuutta, jota maustaa kiehtovalla tavalla herkullinen, raikas ja puhdas mansikka. Taidokkaasti valmistetun viinin maussa ei ole lainkaan hillomaisen tuntuista mansikkaisuutta, tai sellaista esanssista fiilistä, jonka saattaa mansikkaviineissä joskus huomata. 

”Meillä meni kauan, että saimme valmistettua mansikasta sellaisen viinin kuin halusimme”. No sitten tuli tämä ajatus yhteistyöstä ja käytimme kaiken mansikkaviinin luodaksemme Ahon yhdessä Château Garcinin kanssa.” David kertoo.  ”Ehkä joskus teemme mansikkaviinin sellaisenaan.” Aho löytyy Alkoista (16,95€).  

Ainoan viineistä vähiten alkoholia sisältää hurmaava Havu (16,82€), sitä voidaan myydä jopa ruokakaupoissa. Havu on valmistettu puolukasta, hunajasta ja kuusenkerkästä.

Tämä viini maistuu juuri sellaiselle kuin nimen perusteella ajattelinkin, kuin sateen jälkeinen keväinen havumetsä, jonne aurinko pilkistää kuusenoksien välistä. Kaikki viinissä käytetyt raaka-aineet ovat hienolla tavalla esillä. Hurmaava ja persoonallinen viini, jolle tavallista matalampi alkoholipitoisuus (5%) sopii täydellisesti. Makeutta on, mutta viini on kuitenkin raikas. Tämä viini on upea aterian päätös ihan itselläänkin, mutta se toimi hyvin myös mansikka-mascarponevaahdon kanssa.

 

Maistamme myös viineistä kaikkein palkituinta, vadelmista valmistettua jälkiruokaviiniä Vaapukkaa (kuvassa oikealla),

Vaapukka hurmaa välittömästi intensiivisellä olemuksellaan. Tuoksussa on vahvaa vadelmaa, vadelmahilloa. lämpöä ja hiukan mausteisuuttakin. Viinin maistaminen oli kuin kävelisi vadelmapensaiden välissä popsien auringon lämmittämiä vadelmia. Jälkimaun pituus oli huikea, sanoisin jopa, että samaa luokkaa kuin hyvissä portviineissä. Ei ihme, että tämä viini on voittanut palkintoja enemmän kuin mikään muu Ainoa Wineryn viini. (Vaapukka ja seuraavaksi maistettava Kuningatar on saatavissa vain Ainoa Wineryn myymälästä.)

 

Omaksi suosikikseni nousee kuitenkin Ainoan jälkiruokaviineistä Kuningatar. Siinä on käytetty mustikkaa ja vadelmaa, kuten kuningatarhillossakin.

Pidän tämän viinin intensiivisestä mausta, jossa on makeutta, hapokkuutta ja runsasta aromikkuutta tyylikkäässä tasapainossa. Molemmat marjat ovat hienolla tavalla läsnä. ”Tämä viini syntyi vahingossa”, David nauraa. ”Meillä oli juuri päättynyt mustikkaviinin käyminen ja olimme siirtämässä sitä kypsytystankkiin. Emme jotenkin huomanneet, että siellähän oli edelleen Vaapukkaa, ja vahingossa sekoitimme viinit keskenään. Ette usko kuinka harmitti, mutta sitten totesimme, että wow, tämähän on ihan superhyvää! Ja sitten lähetimme Kuningataren arvostettuun Vinalies viinikipailuun Ranskaan ja se voitti kultamitalin”.

Yksi Ainoa Wineryn uusimpia palkintoja on Kuningatar viinin voittama Kultamitali arvostetussa Vinalies Internationales viinikilpailussa.

Ainoa Winerylle pääsee vierailemaan!

Jos haluat kulkea Viiniblogin jalanjälkiä ja päästä maistamaan näitä hienoja suomalaisia viinejä, se onnistuu. Ainoa Winery sijaitsee Hollolassa, vain noin 10km päässä Lahden keskustasta. Paola ja David toivottavat vierailijat lämpimästi tervetulleiksi, etukäteen kannattaa kuitenkin sopia vierailuajasta.

Suosituin maistelusetti sisältää viisi viiniä ja siihen kuuluu jokaiselle viinille pieni suupala. Tällä setillä hinta on varsin kohtuullinen, 23€ per henkilö. ”Toivotamme kaikki vierailijat tervetulleiksi!” David ja Paola sanovat hymyillen

Itselläni onkin aika kiittää hienosta vierailusta. Kotimatkalla mietin Davidin ja Paolan tarinaa. Miten hienoa, että he päättivät jatkaa aiemmin aloittamaansa viiniharrastustaan Suomessa. Ja että heillä oli rohkeutta ja myös kärsivällisyyttä kokeilla viinin valmistusta metsämarjoista. Jotenkin siinä kaikuu perisuomalainen sisukkuus, periksi ei anneta, laadukasta viiniä on päätetty tehdä ja ellei se ole mahdollista tehdä viinirypäleistä niin tehdään se sitten marjoista… Tämän työn tuloksista ja myös viinien ansaitsemasta kansainvälisestä huomiosta pääsemme me kaikki nyt nauttimaan.

Ainoa Winery on jäänyt suomalaisen viinikulttuurin historiaan jo nyt, ja tarina jatkuu. Kiitos Paola, David ja Ainoa Winery!

WineandBeyond.fi Viiniblogi palaa Ainoa Wineryn hienoihin viinehin ja kuulumisiin myöhemmin.

 Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Muita kiinnostavia postauksia: 

 

Lue myös Viiniblogin muita postauksia 

Postauksen kuvat:
Anniina Schreiner
Ainoa Winery

Voit seurata Viiniblogia, vaikket olisikaan Facebookissa tai Instagramissa. Liity sivun alareunasta Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.

Franciacorta – kuohuviinien aatelia

Franciacorta – kuohuviinien aatelia

mennessä | kesä 22, 2020 | Yleinen

KUOHUVIEN AATELIA

-FRANCIACORTA-

 

Italian kuohuviiniaarre 

Kaupallinen yhteistyö: Vinetum Oy kanssa

Kaikkihan tuntevat Proseccon ja moni tietää sen olevan Italiasta, mutta Prosecco ei suinkaan ole ainoa italialainen kuohuviini. Yksi saapasmaan vähemmän tunnettu, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen kuohuviiniaarre on nimeltään Franciacorta.

Tämä perinteisellä kuohuviinimenetelmällä (tunnetaan myös nimellä samppanjamenetelmä) valmistettava jalo juoma on italialaisten omasta mielestä ainoa todellinen kilpailija shamppanjalle. Viiniblogi kaivoi kuoharilasit kaapista ja otti selvää, pitääkö tämä paikkansa. Tervetuloa mukaan!

Onpa tässä pullossa käytetty erikoista lasia… No ei sentään, oranssi sellofaani suojelee kirkaslasista pulloa auringonvalon vaikutukselta. Kääre toimii myös hauskana lahjapakkauksena.

Tyylikäs kuohuviinihän se sieltä paljastuu. ”Italian lahja viinin ystäville”.

Historiaa, perinteitä ja panostusta laatuun

 

Franciacortan kotiseutu löytyy Pohjois-Italian Lombardiasta, kauniin kumpuilevasta maisemasta. Liikutaan siis Alppien tuntumassa suunnilleen Garda-järven ja Milanon puolimatkassa. Täällä viime jääkauden muovaamien kukkuloiden rinteillä kasvavat Pinot Nero (Pinot Noir), Pinot Bianco (Pinot blanc) ja Chardonnay rypäleet, jotka ovat tämän kuohuviinin nimikkorypäleitä.

Varhaisimpia dokumentteja alueen viineistä on löytynyt peräti roomalaisen runoilijan Vergiliuksen kirjoituksista ennen ajanlaskun alkua. Alueella on siis pitkät perinteet viinin viljelyssä ja myös (jonkin sortin) kuohuviiniä on menneiden vuosisatojen saatossa tuotettu, vaihtelevin menestyksin.

Franciacortan matka maineeseen alkoi 1950-luvulla. Tällöin muutama alueen viinitaloista päätti kokeilla laatukuohuviinin valmistusta ja alkoi satsata sekä rypäleiden laatuun viinitarhoilla, että viinin valmistusmenetelmiin. Pitkäjänteinen työ ja panostaminen korkeaan laatuun palkittiin vuonna 1995, kun Franciacorta kuohuviini nostettiin Italian korkeimpaan DOCG-laatuluokkaan.

 

Franciacortan maaperä on saanut kumpuilevan luonteensa viime jääkaudella. Se koostuu meille suomalaisille tutusta kivilajista, moreenista. Jääkauden muovaaman maaperän luonteikkuus vaikuttaa alueen viineihin tänäkin päivänä.
Kuva: Ca´del Bosco

Franciacorta on nimisuojattu, joka tarkoittaa että tätä nimeä saa käyttää ainoastaan tällä alueella tuotetuista laatukuohuviineistä. Muut alueella tuotetut viinit on myytävä nimellä Curtefranca DOC ja niitä valmistetaan jonkin verran, (mutta Alkon valikoimista niitä ei näytä löytyvän lainkaan).

Franciacorta on siis alueen tähti ja itseasiassa, se kuulostaa olevan suhteellisen tarkasti varjeltu salaisuus, sillä alueen viineistä menee vientiin vain noin 11%. Alue on myös melko pieni, vain noin kymmenesosa Ranskan Champagnesta ja vuosituotanto on 17,6 miljoonaa pulloa, mikä on vähän verrattuna Champagnen alueen yli 300 miljoonaan pulloon.

 

Viinitarhan korkeus merenpinnasta saa olla enintään 550 metriä. Tämä auttaa varmistamaan, että rypäleet kypsyvät kunnolla.
Kuva: Ca´del Bosco

Franciacorta kuohuviinejä kuvaillaan aromikkaiksi, tyylikkään linjakkaiksi ja helposti lähetyttäviksi. Onko tosiaan näin, onko tässä haastaja samppanjalle? Nyt ei kyllä auta muu kuin avata oranssi suojakääre ja kokeilla…

 

Ca’ del Bosco Cuvée Prestige Franciacorta Extra Brut, 29,98€

Kauniisti helmeilevän kuohuviinin kuplat ovat pienet ja runsaat, kuten laatukuohuviiniltä odottaa saattaa. Tuoksusta löytyy sekä paahteisuutta, että hedelmäisyyttä kuten kuivattua aprikoosia, raikkaan kypsää keltaista omenaa ja ehkä jotain pähkinäistäkin fiilistä. Lisäksi löytyy viittauksia marenkiin ja pehmeyttä joka tuo mieleen kermavaahdon.

Maku seurailee tuoksua ja suussa viini on kuiva, tasapainoisen hapokas ja raikas. Kuohuviinejä maistellessa voi myös tunnustella, miltä kuplat tuntuvat. Tätä kutsutaan hienosti nimellä ”mousse”. Tässä viinissä mousse on runsas, täyteläinen ja aavistuksen kermainen, mikä toimii hyvin yhteen viinissä olevan hapokkuuden kanssa.

Tämä kuohuviini sopii mainiosti ihan sellaisenaan seurusteluun, mutta toimii myös erinomaisesti aperitiiviksi monenlaisten pienten suolaisten purtavien kanssa. Keskikesän kunniaksi kokeilin tätä itse tuoreiden mansikoiden kanssa ja se oli kyllä erinomainen yhdistelmä.

 

 

Kastanjoiden kätköistä johtavaksi kuohuviinitaloksi

 

Viinitalo Ca’ del Bosco:n tarina alkoi 1960-luvun puolivälissä, kun 15-vuotias Maurizio Zanella muutti äitinsä kanssa Franciacortan maakuntaan. Heillä oli pieni talo tuuheiden kastanjapuiden ympäröimällä kukkulalla, jota paikalliset kutsuivat nimellä ”Ca’ del bosc” (il bosco = metsä italiaksi). Alueella oli jo tuolloin pitkät viininviljely perinteet ja ensimmäisiä kokeiluita kuohuviininkin valmistuksesta oli jo tehty. Tähän aikaan viiniköynnökset olivat tavanomaisia myös kotipihoilla ja Maurizio pääsi tutustumaan niihin äitinsä muutaman köynnöksen ”viinitarhalla”.

Nuori Maurizio Zanella näki maan, joka kykeni tuottamaan ensiluokkaisia viinirypäleitä ja hän sai vahvan vision siitä, että Franciacortan alueen todellinen potentiaali olisi nimenomaan kuohuviineissä. Niinpä hän matkusti hakemaan oppia, mistäpä muualtakaan, kuin Ranskan Champagnesta. Kuuluisissa shamppanjataloissa hän tutustui perinteisen menetelmän kuohuviinin valmistukseen, oppi mitä tarkoittaa laatu ja kerrytti rohkeuttaan.

Inspiroituneena, päättäväisenä ja osaavana Maurizio palasi kastanjapuiden ympäröimään taloonsa ja valmisti ensimmäisen kuohuviininsä vuonna 1972. Jo pian tämän jälkeen hän alkoi saada mainetta osaamisellaan ja kiitosta viinien korkeasta ladusta. Nykyään Ca’ del Bosco on yksi Italian arvostetuimmista ja johtavista kuohuviinitaloista ja tunnettu laadukkaista Franciacorta kuohuviineistä.

Mutta palatakseni italialaisten kommenttiin ”samppanjan haastajasta”… Sanoisin, että se riippuu täysin siitä, mistä pidät. Ainakin tätä Ca´del Boscon Franiacortaa valmistettaessa on selkeästi tiedetty mitä tehdään. Tämä on laadukas, herkullisen kupliva ja tyylikäs kuohuviini. Siinä mielessä varteenotettava haastaja monille samppanjoille. Franciacortan lämpimämpi ilmanala tekee viinistä pyöreämmän ja sen yleisilmeestä helpommin lähestyttävän. Samppanjoiden yleisilme on usein hapokkaampi ja jotenkin ryhdikkäämpi, viimekädessä on makuasia kumpi on mieluisampaa. Joka tapauksessa, sanoisin, että Franciacorta on ehdottomasti kokeilun arvoinen tuttavuus, ja erinomainen lahjavinkki esimerkiksi kesän synttärisankareille.

Aurinkoista kesän jatkoa ja kiitos että viivähdit viiniblogin seurassa!

Terveisin,
Viiniblogin Anniina

p.s. Franciacortan alueen historiasta löytyy video, jossa on lisää kiinnostavaa tietoa alueen historiasta. Myös Ca´del Bosco viinitalon Maurizio Zanella on videossa mukana. http://film.franciacorta.net/en/

 

 

Tykkää Viiniblogista Facessa ja Instassa

Lue viiniblogin muita postauksia

 

Kuvat: Anniina Schreiner, Heikki Järvinen, Ca´del Bosco

Lähteet:
https://www.cadelbosco.com
www.franciacorta.net/en
www.wikipedia.org/jääkausi_alpeilla
www.wikipedia.org/Moreeni 

Seuraa blogia Facessa ja Instassa

Sivun alareunassa voit liittyä Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.

Grillausviinit

Grillausviinit

mennessä | kesä 12, 2020 | Yleinen

 Grillailu-viinit

Grillikausi parhaimmillaan

 

Grillauskausi on parhaimmillaan ja kun katsoo tulevien muutaman viikon sääennustetta saattaa olla, että monellakin on suunnitelmissa nauttia kesästä grillailun merkeissä. Siksipä siis Viiniblogissakin aiheena tällä kertaa grilliviinit.

Jos olet seurannut Wineandbeyond.fi Etäviinitastingeja Facebookissa tästä postauksesta löytyy tuttujakin viinejä. Lisäksi, allekirjoittaneella oli ilo vierailla muutama viikko sitten maustebrandi Poppamiehen Grilli-livessä ja mukana viinien lisäksi on myös linkkejä Poppamiehen resepteihin. (Edit: tämä tapahtui siis kesällä 2020, jolloin tämä blogi on alunperin kirjoitettu).

Postauksen lopusta löytyy maistelukuvauksia sekä valkoviineille että punaviineille, mutta ensin vähän yleistä asiaa grillaamisesta ja siitä mitä grilliviineiltä ”odotetaan”, millainen on hyvä grilliviini?

Tiesitkö, että erityisesti hiiligrillissä voidaan käyttää ”mausteena” hyvin palvelleiden viinitynnyreiden tammea.

Mitä Grilliviiniltä vaaditaan?

 

Grillejä on monenlaisia, hiili- kaasu- sähkögrillit lienevät yleisimmät ja jonkin sortin kertakäyttögrillejäkin on olemassa (en tosin ole ikinä kokeillut).  Joka tapauksessa grillattu ruoka on usein jotenkin maukkaampaa kuin esim. uunissa paistettu. Grillaaminen toimii hyvin sekä kasvis- että liharuokiin ja yksinkertaisistakin aineiksista saa aikaan hyviä ruokia ja lisukkeita.

Poppamies Marko Suksi kertoi kiinnostavan, grillatun ruoan aromiin vaikuttavan seikan. Kun liha tai esim. makkara kypsyy grillissä siitä tippuu rasvaa tai lihanestettä grilliin/hiilille. Tämän nesteen höyrystyminen ”luo grillin maun”, toisin sanoen sen höyrystyminen palauttaa aromeita ruokaan ja siten vaikuttaa kypsyvän ruoan makuun.

Grillaamalla kypsentäminen tuottaa ruoan pintaan myös paahtunutta tai savuisaa aromia ja pientä hiiltymistä, joka usein on koko homman jujukin. Lisäksi jos kasviksissa tai lihassa käyttää sokeria/hunajaa sisältävää marinadia (esim. BBQ tyylistä) se karamellisoituu kypsymisen aikana ruoka-aineen pintaan. Sekä hiiltyminen, että karamelisoitunut makeus on hyvä huomioida grilliviiniä valittaessa.

Ja vielä tässä välissä pieni maininta, että grillattaessa ja grillauksen tuloksista nauttiessa myös lisukkeilla on merkitystä, sillä annokset ovat kokonaisuuksia.

Halloumivarras, jossa halloumi on kääritty pitkiin kesäkurpitsan suikaleisiin.
Kuva ja resepti: Poppamies.fi

Monikäyttöisiä valkkareita

Grillatuille/savustetuille kaloille toimivat valkoviinit, joissa on hapokkuutta, mutta myös reilusti hedelmäisyyttä. Jos kala on savustettu ja/tai maustettu sitruunalla siinä saattaa olla itsessäänkin valmistuksen myötä tullutta happamuutta, joka sopii yhteen raikkaan valkkarin hapokkuuden kanssa. Hedelmäiset ja raikkaat valkoviinit sopivat myös useimmille salaateille, joita kesän tuoreista kasviksista onkin ihanaa tehdä grillatun ruoan oheen.

Paahdetuille kasviksille sopii myös vähän täyteläisempikin valkoviini, jossa voi olla mukana vaikka vähän jäännössokeriakin. Kasviksethan saavat paistuessaan vähän makeaakin makua, joka stemmaa hyvin yhteen viinin mahdollisen jäännössokerin kanssa. Täyteläinen valkkari käy usein hyvin myös esim. mausteisille kanaruoille.

Kanagyros tsatsikilla. Kuva ja resepti: Poppamies.fi

Jos haluat valkoviiniä lihan kanssa voisi tammitettu valkoviini esim. uuden maailman Chardonnay tai Chenin Blanc olla kokeilemisen arvoinen kaveri. Tai jos haluat panostaa, niin klassinen tämän tyylin edustaja on Bourgognen valkkari. Niissä on usein mukana täyteläisyyttä, joka toimii lihan rakenteen kanssa yhteen paremmin verrattuna esim. kevyen raikkaaseen valkkariin.

Mehevät grillauspunkut

Punaviineistä monikäyttöisimmiksi grilliviineiksi ovat osoittautuneet hedelmäiset, keskitanniiniset ja aromikkaat viinit. Pieni määrä jäännössokeria ei ole punkussa grillatun ruoan kanssa lainkaan pahitteeksi, päin vastoin.

Marinadeissa ja BBQ kastikkeissa on usein mukana makeutta, se tuppaa tekemään viinistä tanniinisemman ja kovemman tuntuisen. Mausteisuus ja etenkin tulisuus saattaa puolestaan vahvistaa viinissä olevaa karvautta ja myös alkoholin ”poltetta” suussa. Usein grillatessa ruokaan tulee myös savuista aromia, se puolestaan toimii hyvin yhteen joissakin tammitetuissa punkuissa olevan savuisen aromikkuuden kanssa.

Lihan kypsyysasteella on merkitystä punaviinien suhteen. Esimerkiksi mediumiksi grillattu ulkofile sitoo viinin tanniinisuutta eri tavalla kuin täysin kypsäksi paistettu. Nyrkkisääntönä voitaneen sanoa, että mitä raaemaksi liha jää, sitä tanniinisempaa punkkua sen kanssa sietää kokeilla.

Entrecot medium+, parsaa ja pekonia, bourbon glaseerattua porkkanaa, kampasimpukkaa sekä valkosipulihollandaise. Annos oli erittäin maukas ja sopivasti haastetta viinin food-pairingillekin. 😉

VALKOVIINIT

Fritz Walter Grauer Burgunder Trocken 2019, 10,90€
Vegaaninen, Kevyempi pullo

Tämän viinin tuoksu henkii lämmintä hedelmäisyttä, persikkaa, kypsää keltaista omenaa myös ehkä hiukan ananasta. Tuoksussa on myös herkullisen kypsää sitruksisuutta. Maultaan viini on kuiva, mutta sanoisin sen olevan vähän kallellaan puolikuivan suuntaan. Hapokkuus ja jäännössokeri ovat nätissä tasapainossa ja suutuntumassa on jonkun verran myös täyteläisyyttä ja pyöreyttä. Jälkimaussa tuntuu hedelmäisyyttä ja mausteisiakin vivahteita. Hintalaatusuhteeltaan mielestäni hyvä viini.

 

Stellenrust Barrel Fermented Chenin Blanc B28 2019, 9,98€
Reilun kaupan sertifikaatti

Viinin tuoksussa on mehevää ananasta, aprikoosia ja sitruunankuoren sekä sitrusmehun aromeita. Myös kermaisuutta, paahteisuutta ja pähkinäisyyttä löytyy. Lisäksi tynnyrikäymisen ja kypsytyksen vaikutus tuntuu tuoksussa selvänä vaniljaisuutena.  Suutuntumassa on täyteläisyyttä ja pyöreyttä, mutta maun loppupuolella on myös hapokkuutta, joka raikastaa viiniä. Sopii hyvin grillatulle kanalle ja kasvisvartaille.  Tällä viinillä on myös reilun kaupan sertifikaatti.

 

Michel Torino Cuma Organic Torrontés 2019, 9,98€
Luomu, vegaaninen, kevyempi pullo

Viinin hedelmäisestä tuoksusta löytyy makeahkon oloista litsiluumua, kukkaisuutta ja hiukan viittauksia kivellisiin hedelmiin, lähinnä keltaiseen luumuun ja persikkaankin. Maku on kuiva, hedelmäinen ja virkistävän hapokas. Kaiken kaikkiaan pirteä ja raikas ”kesävalkkari”, joka on parhaimmillaan viilennettynä ja sopii esim. kalaruokien ja kesäisten salaattien kaveriksi. Hyvä vaihtoehto myös niille, jotka eivät tykkää esim. sauvignon blancille tyypillisestä aromimaailmasta.

 

Bergsig Estate Barrel Fermented Chardonnay 2019, 7,99€ (0,375cl)

(Tämä viini oli mukana Viini ja Ruoka Etätastingissa)

 

Tämän tynnyrissä käytetyn viinin tuoksusta löytyy setrin puumaista aromia ja vaniljaa, myös kermaan viittaavia aromeita. Hedelmäaromeista löytyy sitruksisuutta, meloonia ja keltaista omenaa. Suussa viini on kuiva, pehmeän keskitäyteläinen ja hapokkuus raikastaa viinin yleisilmettä kivasti. Maku seurailee tuoksua ja jälkimaussa paljastuu myös pähkinäistä aromikkuutta. Tämä sopii monenlaisille salaateille, paahdetuille ja maustetuille kasviksille ja myös grillatun lihan kanssa tätä voi kokeilla varsin hyvin esim. punkun sijaan.

 

Les Fumées Blanches Sauvignon Blanc 2020, 6,98€ (puolikas pullo)

(Tämä viini oli mukana ensimmäisessä Etätastingissa)

Tuoksussa on lajikkeelle tyypillistä mustaherukkapensaan lehteä, valkoherukkaa, sekä sitruunamehun ja vihreän omenan tuoksua. Myös kevyttä vihreää yrttisyyttä ja häivähdys ruohomaista tuoksua löytyy. Maultaan viini seurailee tuoksun aromeita ja on suussa hapokas ja raikas. Tällainen hapokas valkkari toimii hyvin yhteen esimerkiksi grillatun ja sitruksella maustetun kalan kaverina. Myös savustetulle kalalle tätä voi kokeilla vallan mainiosti.

 

Joseph Drouhin Rully 2018, 24,89€

Tuoksussa on kypsää omenaa, viittauksia kivellisiin hedelmiin (ehkä aprikoosi), kermaisuutta ja pähkinään viittaavaa aromikkuutta, myös vaniljaista tunnelmaa. Kuiva, melko täyteläinen maku myötäilee tuoksun aromimaailmaa ja siinä on myös jonkun verran pyöreyttä. Hapokkuus ryhdistää viiniä kuitenkin sopivasti. Kokonaisuudessaan tasapainoisen tyylikäs ja hyvä vaalean burgundin edustaja. Tällainen viini sopii hyvin esimerkiksi paahdetuille kasviksille, vaalealle lihalle, ja tätä voisi kokeillla myös lihan kanssa. Etenkin heille, jotka eivät välitä punaviinistä saattaisi olla kiinnostavaa kokeilla tätä lihan kylkeen.

 

PUNAVIINIT

Epicuro Z Zinfandel Organic 2019, 11,99€
Luomu
(Tämä viini oli mukana ensimmäisessä Etätastingissa)

Muhevan oloisessa tuoksussa tuntuu kypsiin tummasävyisiin hedelmiin viittaavaa tuoksua, kuten tummaa kirsikkaa, luumua, jopa rusinaa. Tuoksua maustaa myös häivähdys yrttisyyttä sekä vanilijaa ja viinin auetessa myös lakritsaista ja suklaista aromia löytyy. Suussa viini on mehevän täyteläinen ja pehmeän tanniininen, mutta kuitenkin hyvärunkoinen. Tämä viini toimii hyvin grillatulle punaiselle lihalle ja pehmeän tanniinisuutensa ansiosta se kestää myös jonkin verran mausteisuutta.

 

Finca Las Moras Barrel Select Malbec 2018, 5,78€ (0,375cl)
(Tämä viini oli mukana ensimmäisessä Etätastingissa)

Muhevan lämminhenkisessä tuoksussa tuntuu punasävyistä hedelmäisyyttä, vadelmaa tai jopa vadelmahilloa, kirsikkaa ja myös mustaherukkaa tai mustaherukka mehuunkin viittaavaa aromia. Lisäksi tuoksussa tuntuu pientä yrttistä aromikkuutta, mausteisuutta ja savuisuuttakin, joka viittaa tammikypsytykseen. Maku on täyteläinen ja tanniinit ovat tuntuvia, mutta kypsän pehmeitä. Tyylikäs kaveri grillatulle broilerille ja erilaisille grillatuille, myös vaaleille, lihoille.

Tällä viinillä on myös ”isoveli” Finca Las Moras Black Label Malbec 2017, 13,99€ (0,75cl), jonka hedelmäprofiili on Alkon sivujen mukaan tummemman marjaista ja viinin rakenne on täyteläisempi. Maistelukuvausta ei ole tällä hetkellä antaa, mutta lultavasti oiva kaveri erilaisille grillatuille lihoille.

 

Viu Manent Gran Reserva Cabernet Sauvignon 2017, 13,99€

Mehevän marjainen tuoksu tuo mieleen tummasävyistä hedelmäisyyttä, kuten tummaa kirsikkaa, ja mustaherukkaa. Myös pippuriin viittaavaa mausteisuutta ja kevyttä savuisuutta saattaa viinistä aistia. Maku seurailee tuoksua ja tanniinit tuntuvat, mutta ovat pehmeitä ja ryhdistävät hyvin viinin herkullista hedelmäisyyttä. Täyteläinen ja keskitanniininen viini, joka sopii hyvin erilaisille grillatuille liharuoille ja myös esim. juustojen kaveriksi oikein oiva.

 

Verrocchio Valpolicella Superiore Ripasso 2017, 14,98€
(Tämä viini oli mukana Viini ja Ruoka Etätastingissa)

Tämän viinin hurmaavassa ja moniulotteisessa tuoksussa tuntuu kirsikkaista hedelmäisyyttä, kuivattujen hedelmien kuten kirsikan ja luumun makeita tuoksuja, myös vähän kirpeämpääkin, karpaloon viittaavaa marjaisuutta. Lisäksi myös pientä nahkaisuutta ja vaniljaisuutta. Suussa viini on keskitäyteläinen, keskihapokas, keskitanniininen ja tasapainoinen. Tämä on hyvärunkoinen ja grilliviininä monikäyttöinen kumppani. Se toimii monenlaisille lihoille ja myös mediumin pihvin kanssa tätä voi kokeilla. Pieni mausteisuuskin käy tämän ripasson kanssa, mutta hirmu tuliselle ruoalle ei kuitenkaan paras kaveri.

 

Gran Appasso Collezione Old Vines Primitivo 2019, 17,98€

Mehevässä ja intensiivisen runsaassa tuoksussa tuntuu muun muassa tummaa kirsikkaa, kuivattua luumua ja mustikkahilloa sekä suklaata, vaniljaa ja aavistus savuisuutta. Myös lakritsaa saattaa siitä löytää. Suussa viini on täyteläinen ja maku seuraa tuoksun vivahteita. Tanniinisuudessa yhdistyy hienolla tavalla sekä voima, että pehmeys. Pitkässä jälkimaussa tuntuu miellytävää paahteisuutta ja kaikuja viinin hedelmäisistä aromeista. Tämä täyteläinen, mehevä ja voimakas punaviini sopii erinomaisesti grillatuille pihveille ja muille maustetuillekin lihoille ja se kestää myös ruoassa olevaa tulisuutta.

 

Entäs jälkiruoka?

Poppamies Marko Suksi, Suomen sureveeni grilliguru, valmisti illan aikana grillaamalla myös jälkiruoan. Savustettu Brie-juusto, grillattu valkosuklaa ja tuoreita marjoja oli hämmästyttävän loistava jälkkäri. Se palveli myös synttärikakun virkaa, sillä live kuvattiin Markon syntymäpäivänä. Jos tätä jälkkäriä haluaa nauttia viinin kanssa, siihen voisi kokeilla kylkeen esimerkiksi valkoista portviiniä.

Onko tässä maailman kaunein grillattu jälkiruoka? Paitsi kaunis, tämä jälkkäri oli myös erittäin maukas.  Kuva ja resepti: Poppamies.fi

Kiitos, että viivähdit hetken viiniblogin parissa. Erinomaisia grillaustunnelmia, aurinkoisia säitä ja mitä parhainta kesää kaikille lukijoille!

Tässä vielä allekirjoittanut grilliliven kuvauksissa, olipa se hauskaa 😀

Poppamies Marko Suksi nauttimassa ”synttärikakustaan” hurrrjan ja liekehtivän grilliliven jälkeen. 

Tässä postauksessa oli mukana kevään aikana pidetyissä Etätastingeissa olleita viinejä. Tastingit ovat edelleen näkyvissä Wineandbeyond.fi Facebook profiilissa.

Poppamiehen Grilliliven, jossa asiaa grilliviineistä, pääset katsomaan Youtubesta.

 

Teksti: Anniina Schreiner
Kuvat: Anniina Schreiner ja Poppamies
Osa postauksen viineistä on saatu tuotenäytteinä

 

 

Seuraa viiniblogia Facessa tai Instassa

Ellet ole Facebookissa tai Instagramissa voit sivun alareunassa voit liittyä Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.