Franciacorta – kuohuviinien aatelia

Franciacorta – kuohuviinien aatelia

KUOHUVIEN AATELIA

-FRANCIACORTA-

 

Italian kuohuviiniaarre 

Kaupallinen yhteistyö: Vinetum Oy kanssa

Kaikkihan tuntevat Proseccon ja moni tietää sen olevan Italiasta, mutta Prosecco ei suinkaan ole ainoa italialainen kuohuviini. Yksi saapasmaan vähemmän tunnettu, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen kuohuviiniaarre on nimeltään Franciacorta.

Tämä perinteisellä kuohuviinimenetelmällä (tunnetaan myös nimellä samppanjamenetelmä) valmistettava jalo juoma on italialaisten omasta mielestä ainoa todellinen kilpailija shamppanjalle. Viiniblogi kaivoi kuoharilasit kaapista ja otti selvää, pitääkö tämä paikkansa. Tervetuloa mukaan!

Onpa tässä pullossa käytetty erikoista lasia… No ei sentään, oranssi sellofaani suojelee kirkaslasista pulloa auringonvalon vaikutukselta. Kääre toimii myös hauskana lahjapakkauksena.

Tyylikäs kuohuviinihän se sieltä paljastuu. ”Italian lahja viinin ystäville”.

Historiaa, perinteitä ja panostusta laatuun

 

Franciacortan kotiseutu löytyy Pohjois-Italian Lombardiasta, kauniin kumpuilevasta maisemasta. Liikutaan siis Alppien tuntumassa suunnilleen Garda-järven ja Milanon puolimatkassa. Täällä viime jääkauden muovaamien kukkuloiden rinteillä kasvavat Pinot Nero (Pinot Noir), Pinot Bianco (Pinot blanc) ja Chardonnay rypäleet, jotka ovat tämän kuohuviinin nimikkorypäleitä.

Varhaisimpia dokumentteja alueen viineistä on löytynyt peräti roomalaisen runoilijan Vergiliuksen kirjoituksista ennen ajanlaskun alkua. Alueella on siis pitkät perinteet viinin viljelyssä ja myös (jonkin sortin) kuohuviiniä on menneiden vuosisatojen saatossa tuotettu, vaihtelevin menestyksin.

Franciacortan matka maineeseen alkoi 1950-luvulla. Tällöin muutama alueen viinitaloista päätti kokeilla laatukuohuviinin valmistusta ja alkoi satsata sekä rypäleiden laatuun viinitarhoilla, että viinin valmistusmenetelmiin. Pitkäjänteinen työ ja panostaminen korkeaan laatuun palkittiin vuonna 1995, kun Franciacorta kuohuviini nostettiin Italian korkeimpaan DOCG-laatuluokkaan.

 

Franciacortan maaperä on saanut kumpuilevan luonteensa viime jääkaudella. Se koostuu meille suomalaisille tutusta kivilajista, moreenista. Jääkauden muovaaman maaperän luonteikkuus vaikuttaa alueen viineihin tänäkin päivänä.
Kuva: Ca´del Bosco

Franciacorta on nimisuojattu, joka tarkoittaa että tätä nimeä saa käyttää ainoastaan tällä alueella tuotetuista laatukuohuviineistä. Muut alueella tuotetut viinit on myytävä nimellä Curtefranca DOC ja niitä valmistetaan jonkin verran, (mutta Alkon valikoimista niitä ei näytä löytyvän lainkaan).

Franciacorta on siis alueen tähti ja itseasiassa, se kuulostaa olevan suhteellisen tarkasti varjeltu salaisuus, sillä alueen viineistä menee vientiin vain noin 11%. Alue on myös melko pieni, vain noin kymmenesosa Ranskan Champagnesta ja vuosituotanto on 17,6 miljoonaa pulloa, mikä on vähän verrattuna Champagnen alueen yli 300 miljoonaan pulloon.

 

Viinitarhan korkeus merenpinnasta saa olla enintään 550 metriä. Tämä auttaa varmistamaan, että rypäleet kypsyvät kunnolla.
Kuva: Ca´del Bosco

Franciacorta kuohuviinejä kuvaillaan aromikkaiksi, tyylikkään linjakkaiksi ja helposti lähetyttäviksi. Onko tosiaan näin, onko tässä haastaja samppanjalle? Nyt ei kyllä auta muu kuin avata oranssi suojakääre ja kokeilla…

 

Ca’ del Bosco Cuvée Prestige Franciacorta Extra Brut, 29,98€

Kauniisti helmeilevän kuohuviinin kuplat ovat pienet ja runsaat, kuten laatukuohuviiniltä odottaa saattaa. Tuoksusta löytyy sekä paahteisuutta, että hedelmäisyyttä kuten kuivattua aprikoosia, raikkaan kypsää keltaista omenaa ja ehkä jotain pähkinäistäkin fiilistä. Lisäksi löytyy viittauksia marenkiin ja pehmeyttä joka tuo mieleen kermavaahdon.

Maku seurailee tuoksua ja suussa viini on kuiva, tasapainoisen hapokas ja raikas. Kuohuviinejä maistellessa voi myös tunnustella, miltä kuplat tuntuvat. Tätä kutsutaan hienosti nimellä ”mousse”. Tässä viinissä mousse on runsas, täyteläinen ja aavistuksen kermainen, mikä toimii hyvin yhteen viinissä olevan hapokkuuden kanssa.

Tämä kuohuviini sopii mainiosti ihan sellaisenaan seurusteluun, mutta toimii myös erinomaisesti aperitiiviksi monenlaisten pienten suolaisten purtavien kanssa. Keskikesän kunniaksi kokeilin tätä itse tuoreiden mansikoiden kanssa ja se oli kyllä erinomainen yhdistelmä.

 

 

Kastanjoiden kätköistä johtavaksi kuohuviinitaloksi

 

Viinitalo Ca’ del Bosco:n tarina alkoi 1960-luvun puolivälissä, kun 15-vuotias Maurizio Zanella muutti äitinsä kanssa Franciacortan maakuntaan. Heillä oli pieni talo tuuheiden kastanjapuiden ympäröimällä kukkulalla, jota paikalliset kutsuivat nimellä ”Ca’ del bosc” (il bosco = metsä italiaksi). Alueella oli jo tuolloin pitkät viininviljely perinteet ja ensimmäisiä kokeiluita kuohuviininkin valmistuksesta oli jo tehty. Tähän aikaan viiniköynnökset olivat tavanomaisia myös kotipihoilla ja Maurizio pääsi tutustumaan niihin äitinsä muutaman köynnöksen ”viinitarhalla”.

Nuori Maurizio Zanella näki maan, joka kykeni tuottamaan ensiluokkaisia viinirypäleitä ja hän sai vahvan vision siitä, että Franciacortan alueen todellinen potentiaali olisi nimenomaan kuohuviineissä. Niinpä hän matkusti hakemaan oppia, mistäpä muualtakaan, kuin Ranskan Champagnesta. Kuuluisissa shamppanjataloissa hän tutustui perinteisen menetelmän kuohuviinin valmistukseen, oppi mitä tarkoittaa laatu ja kerrytti rohkeuttaan.

Inspiroituneena, päättäväisenä ja osaavana Maurizio palasi kastanjapuiden ympäröimään taloonsa ja valmisti ensimmäisen kuohuviininsä vuonna 1972. Jo pian tämän jälkeen hän alkoi saada mainetta osaamisellaan ja kiitosta viinien korkeasta ladusta. Nykyään Ca’ del Bosco on yksi Italian arvostetuimmista ja johtavista kuohuviinitaloista ja tunnettu laadukkaista Franciacorta kuohuviineistä.

Mutta palatakseni italialaisten kommenttiin ”samppanjan haastajasta”… Sanoisin, että se riippuu täysin siitä, mistä pidät. Ainakin tätä Ca´del Boscon Franiacortaa valmistettaessa on selkeästi tiedetty mitä tehdään. Tämä on laadukas, herkullisen kupliva ja tyylikäs kuohuviini. Siinä mielessä varteenotettava haastaja monille samppanjoille. Franciacortan lämpimämpi ilmanala tekee viinistä pyöreämmän ja sen yleisilmeestä helpommin lähestyttävän. Samppanjoiden yleisilme on usein hapokkaampi ja jotenkin ryhdikkäämpi, viimekädessä on makuasia kumpi on mieluisampaa. Joka tapauksessa, sanoisin, että Franciacorta on ehdottomasti kokeilun arvoinen tuttavuus, ja erinomainen lahjavinkki esimerkiksi kesän synttärisankareille.

Aurinkoista kesän jatkoa ja kiitos että viivähdit viiniblogin seurassa!

Terveisin,
Viiniblogin Anniina

p.s. Franciacortan alueen historiasta löytyy video, jossa on lisää kiinnostavaa tietoa alueen historiasta. Myös Ca´del Bosco viinitalon Maurizio Zanella on videossa mukana. http://film.franciacorta.net/en/

 

 

Tykkää Viiniblogista Facessa ja Instassa

Seuraa blogia Facessa ja Instassa

Sivun alareunassa voit liittyä Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.

Grillausviinit

Grillausviinit

 Grillailu-viinit

Grillikausi parhaimmillaan

 

Grillauskausi on parhaimmillaan ja kun katsoo tulevien muutaman viikon sääennustetta saattaa olla, että monellakin on suunnitelmissa nauttia kesästä grillailun merkeissä. Siksipä siis Viiniblogissakin aiheena tällä kertaa grilliviinit.

Jos olet seurannut Wineandbeyond.fi Etäviinitastingeja Facebookissa tästä postauksesta löytyy tuttujakin viinejä. Lisäksi, allekirjoittaneella oli ilo vierailla muutama viikko sitten maustebrandi Poppamiehen Grilli-livessä ja mukana viinien lisäksi on myös linkkejä Poppamiehen resepteihin. (Edit: tämä tapahtui siis kesällä 2020, jolloin tämä blogi on alunperin kirjoitettu).

Postauksen lopusta löytyy maistelukuvauksia sekä valkoviineille että punaviineille, mutta ensin vähän yleistä asiaa grillaamisesta ja siitä mitä grilliviineiltä ”odotetaan”, millainen on hyvä grilliviini?

Tiesitkö, että erityisesti hiiligrillissä voidaan käyttää ”mausteena” hyvin palvelleiden viinitynnyreiden tammea.

Mitä Grilliviiniltä vaaditaan?

 

Grillejä on monenlaisia, hiili- kaasu- sähkögrillit lienevät yleisimmät ja jonkin sortin kertakäyttögrillejäkin on olemassa (en tosin ole ikinä kokeillut).  Joka tapauksessa grillattu ruoka on usein jotenkin maukkaampaa kuin esim. uunissa paistettu. Grillaaminen toimii hyvin sekä kasvis- että liharuokiin ja yksinkertaisistakin aineiksista saa aikaan hyviä ruokia ja lisukkeita.

Poppamies Marko Suksi kertoi kiinnostavan, grillatun ruoan aromiin vaikuttavan seikan. Kun liha tai esim. makkara kypsyy grillissä siitä tippuu rasvaa tai lihanestettä grilliin/hiilille. Tämän nesteen höyrystyminen ”luo grillin maun”, toisin sanoen sen höyrystyminen palauttaa aromeita ruokaan ja siten vaikuttaa kypsyvän ruoan makuun.

Grillaamalla kypsentäminen tuottaa ruoan pintaan myös paahtunutta tai savuisaa aromia ja pientä hiiltymistä, joka usein on koko homman jujukin. Lisäksi jos kasviksissa tai lihassa käyttää sokeria/hunajaa sisältävää marinadia (esim. BBQ tyylistä) se karamellisoituu kypsymisen aikana ruoka-aineen pintaan. Sekä hiiltyminen, että karamelisoitunut makeus on hyvä huomioida grilliviiniä valittaessa.

Ja vielä tässä välissä pieni maininta, että grillattaessa ja grillauksen tuloksista nauttiessa myös lisukkeilla on merkitystä, sillä annokset ovat kokonaisuuksia.

Halloumivarras, jossa halloumi on kääritty pitkiin kesäkurpitsan suikaleisiin.
Kuva ja resepti: Poppamies.fi

Monikäyttöisiä valkkareita

Grillatuille/savustetuille kaloille toimivat valkoviinit, joissa on hapokkuutta, mutta myös reilusti hedelmäisyyttä. Jos kala on savustettu ja/tai maustettu sitruunalla siinä saattaa olla itsessäänkin valmistuksen myötä tullutta happamuutta, joka sopii yhteen raikkaan valkkarin hapokkuuden kanssa. Hedelmäiset ja raikkaat valkoviinit sopivat myös useimmille salaateille, joita kesän tuoreista kasviksista onkin ihanaa tehdä grillatun ruoan oheen.

Paahdetuille kasviksille sopii myös vähän täyteläisempikin valkoviini, jossa voi olla mukana vaikka vähän jäännössokeriakin. Kasviksethan saavat paistuessaan vähän makeaakin makua, joka stemmaa hyvin yhteen viinin mahdollisen jäännössokerin kanssa. Täyteläinen valkkari käy usein hyvin myös esim. mausteisille kanaruoille.

Kanagyros tsatsikilla. Kuva ja resepti: Poppamies.fi

Jos haluat valkoviiniä lihan kanssa voisi tammitettu valkoviini esim. uuden maailman Chardonnay tai Chenin Blanc olla kokeilemisen arvoinen kaveri. Tai jos haluat panostaa, niin klassinen tämän tyylin edustaja on Bourgognen valkkari. Niissä on usein mukana täyteläisyyttä, joka toimii lihan rakenteen kanssa yhteen paremmin verrattuna esim. kevyen raikkaaseen valkkariin.

Mehevät grillauspunkut

Punaviineistä monikäyttöisimmiksi grilliviineiksi ovat osoittautuneet hedelmäiset, keskitanniiniset ja aromikkaat viinit. Pieni määrä jäännössokeria ei ole punkussa grillatun ruoan kanssa lainkaan pahitteeksi, päin vastoin.

Marinadeissa ja BBQ kastikkeissa on usein mukana makeutta, se tuppaa tekemään viinistä tanniinisemman ja kovemman tuntuisen. Mausteisuus ja etenkin tulisuus saattaa puolestaan vahvistaa viinissä olevaa karvautta ja myös alkoholin ”poltetta” suussa. Usein grillatessa ruokaan tulee myös savuista aromia, se puolestaan toimii hyvin yhteen joissakin tammitetuissa punkuissa olevan savuisen aromikkuuden kanssa.

Lihan kypsyysasteella on merkitystä punaviinien suhteen. Esimerkiksi mediumiksi grillattu ulkofile sitoo viinin tanniinisuutta eri tavalla kuin täysin kypsäksi paistettu. Nyrkkisääntönä voitaneen sanoa, että mitä raaemaksi liha jää, sitä tanniinisempaa punkkua sen kanssa sietää kokeilla.

Entrecot medium+, parsaa ja pekonia, bourbon glaseerattua porkkanaa, kampasimpukkaa sekä valkosipulihollandaise. Annos oli erittäin maukas ja sopivasti haastetta viinin food-pairingillekin. 😉

VALKOVIINIT

Fritz Walter Grauer Burgunder Trocken 2019, 10,90€
Vegaaninen, Kevyempi pullo

Tämän viinin tuoksu henkii lämmintä hedelmäisyttä, persikkaa, kypsää keltaista omenaa myös ehkä hiukan ananasta. Tuoksussa on myös herkullisen kypsää sitruksisuutta. Maultaan viini on kuiva, mutta sanoisin sen olevan vähän kallellaan puolikuivan suuntaan. Hapokkuus ja jäännössokeri ovat nätissä tasapainossa ja suutuntumassa on jonkun verran myös täyteläisyyttä ja pyöreyttä. Jälkimaussa tuntuu hedelmäisyyttä ja mausteisiakin vivahteita. Hintalaatusuhteeltaan mielestäni hyvä viini.

 

Stellenrust Barrel Fermented Chenin Blanc B28 2019, 9,98€
Reilun kaupan sertifikaatti

Viinin tuoksussa on mehevää ananasta, aprikoosia ja sitruunankuoren sekä sitrusmehun aromeita. Myös kermaisuutta, paahteisuutta ja pähkinäisyyttä löytyy. Lisäksi tynnyrikäymisen ja kypsytyksen vaikutus tuntuu tuoksussa selvänä vaniljaisuutena.  Suutuntumassa on täyteläisyyttä ja pyöreyttä, mutta maun loppupuolella on myös hapokkuutta, joka raikastaa viiniä. Sopii hyvin grillatulle kanalle ja kasvisvartaille.  Tällä viinillä on myös reilun kaupan sertifikaatti.

 

Michel Torino Cuma Organic Torrontés 2019, 9,98€
Luomu, vegaaninen, kevyempi pullo

Viinin hedelmäisestä tuoksusta löytyy makeahkon oloista litsiluumua, kukkaisuutta ja hiukan viittauksia kivellisiin hedelmiin, lähinnä keltaiseen luumuun ja persikkaankin. Maku on kuiva, hedelmäinen ja virkistävän hapokas. Kaiken kaikkiaan pirteä ja raikas ”kesävalkkari”, joka on parhaimmillaan viilennettynä ja sopii esim. kalaruokien ja kesäisten salaattien kaveriksi. Hyvä vaihtoehto myös niille, jotka eivät tykkää esim. sauvignon blancille tyypillisestä aromimaailmasta.

 

Bergsig Estate Barrel Fermented Chardonnay 2019, 7,99€ (0,375cl)

(Tämä viini oli mukana Viini ja Ruoka Etätastingissa)

 

Tämän tynnyrissä käytetyn viinin tuoksusta löytyy setrin puumaista aromia ja vaniljaa, myös kermaan viittaavia aromeita. Hedelmäaromeista löytyy sitruksisuutta, meloonia ja keltaista omenaa. Suussa viini on kuiva, pehmeän keskitäyteläinen ja hapokkuus raikastaa viinin yleisilmettä kivasti. Maku seurailee tuoksua ja jälkimaussa paljastuu myös pähkinäistä aromikkuutta. Tämä sopii monenlaisille salaateille, paahdetuille ja maustetuille kasviksille ja myös grillatun lihan kanssa tätä voi kokeilla varsin hyvin esim. punkun sijaan.

 

Les Fumées Blanches Sauvignon Blanc 2020, 6,98€ (puolikas pullo)

(Tämä viini oli mukana ensimmäisessä Etätastingissa)

Tuoksussa on lajikkeelle tyypillistä mustaherukkapensaan lehteä, valkoherukkaa, sekä sitruunamehun ja vihreän omenan tuoksua. Myös kevyttä vihreää yrttisyyttä ja häivähdys ruohomaista tuoksua löytyy. Maultaan viini seurailee tuoksun aromeita ja on suussa hapokas ja raikas. Tällainen hapokas valkkari toimii hyvin yhteen esimerkiksi grillatun ja sitruksella maustetun kalan kaverina. Myös savustetulle kalalle tätä voi kokeilla vallan mainiosti.

 

Joseph Drouhin Rully 2018, 24,89€

Tuoksussa on kypsää omenaa, viittauksia kivellisiin hedelmiin (ehkä aprikoosi), kermaisuutta ja pähkinään viittaavaa aromikkuutta, myös vaniljaista tunnelmaa. Kuiva, melko täyteläinen maku myötäilee tuoksun aromimaailmaa ja siinä on myös jonkun verran pyöreyttä. Hapokkuus ryhdistää viiniä kuitenkin sopivasti. Kokonaisuudessaan tasapainoisen tyylikäs ja hyvä vaalean burgundin edustaja. Tällainen viini sopii hyvin esimerkiksi paahdetuille kasviksille, vaalealle lihalle, ja tätä voisi kokeillla myös lihan kanssa. Etenkin heille, jotka eivät välitä punaviinistä saattaisi olla kiinnostavaa kokeilla tätä lihan kylkeen.

 

PUNAVIINIT

Epicuro Z Zinfandel Organic 2019, 11,99€
Luomu
(Tämä viini oli mukana ensimmäisessä Etätastingissa)

Muhevan oloisessa tuoksussa tuntuu kypsiin tummasävyisiin hedelmiin viittaavaa tuoksua, kuten tummaa kirsikkaa, luumua, jopa rusinaa. Tuoksua maustaa myös häivähdys yrttisyyttä sekä vanilijaa ja viinin auetessa myös lakritsaista ja suklaista aromia löytyy. Suussa viini on mehevän täyteläinen ja pehmeän tanniininen, mutta kuitenkin hyvärunkoinen. Tämä viini toimii hyvin grillatulle punaiselle lihalle ja pehmeän tanniinisuutensa ansiosta se kestää myös jonkin verran mausteisuutta.

 

Finca Las Moras Barrel Select Malbec 2018, 5,78€ (0,375cl)
(Tämä viini oli mukana ensimmäisessä Etätastingissa)

Muhevan lämminhenkisessä tuoksussa tuntuu punasävyistä hedelmäisyyttä, vadelmaa tai jopa vadelmahilloa, kirsikkaa ja myös mustaherukkaa tai mustaherukka mehuunkin viittaavaa aromia. Lisäksi tuoksussa tuntuu pientä yrttistä aromikkuutta, mausteisuutta ja savuisuuttakin, joka viittaa tammikypsytykseen. Maku on täyteläinen ja tanniinit ovat tuntuvia, mutta kypsän pehmeitä. Tyylikäs kaveri grillatulle broilerille ja erilaisille grillatuille, myös vaaleille, lihoille.

Tällä viinillä on myös ”isoveli” Finca Las Moras Black Label Malbec 2017, 13,99€ (0,75cl), jonka hedelmäprofiili on Alkon sivujen mukaan tummemman marjaista ja viinin rakenne on täyteläisempi. Maistelukuvausta ei ole tällä hetkellä antaa, mutta lultavasti oiva kaveri erilaisille grillatuille lihoille.

 

Viu Manent Gran Reserva Cabernet Sauvignon 2017, 13,99€

Mehevän marjainen tuoksu tuo mieleen tummasävyistä hedelmäisyyttä, kuten tummaa kirsikkaa, ja mustaherukkaa. Myös pippuriin viittaavaa mausteisuutta ja kevyttä savuisuutta saattaa viinistä aistia. Maku seurailee tuoksua ja tanniinit tuntuvat, mutta ovat pehmeitä ja ryhdistävät hyvin viinin herkullista hedelmäisyyttä. Täyteläinen ja keskitanniininen viini, joka sopii hyvin erilaisille grillatuille liharuoille ja myös esim. juustojen kaveriksi oikein oiva.

 

Verrocchio Valpolicella Superiore Ripasso 2017, 14,98€
(Tämä viini oli mukana Viini ja Ruoka Etätastingissa)

Tämän viinin hurmaavassa ja moniulotteisessa tuoksussa tuntuu kirsikkaista hedelmäisyyttä, kuivattujen hedelmien kuten kirsikan ja luumun makeita tuoksuja, myös vähän kirpeämpääkin, karpaloon viittaavaa marjaisuutta. Lisäksi myös pientä nahkaisuutta ja vaniljaisuutta. Suussa viini on keskitäyteläinen, keskihapokas, keskitanniininen ja tasapainoinen. Tämä on hyvärunkoinen ja grilliviininä monikäyttöinen kumppani. Se toimii monenlaisille lihoille ja myös mediumin pihvin kanssa tätä voi kokeilla. Pieni mausteisuuskin käy tämän ripasson kanssa, mutta hirmu tuliselle ruoalle ei kuitenkaan paras kaveri.

 

Gran Appasso Collezione Old Vines Primitivo 2019, 17,98€

Mehevässä ja intensiivisen runsaassa tuoksussa tuntuu muun muassa tummaa kirsikkaa, kuivattua luumua ja mustikkahilloa sekä suklaata, vaniljaa ja aavistus savuisuutta. Myös lakritsaa saattaa siitä löytää. Suussa viini on täyteläinen ja maku seuraa tuoksun vivahteita. Tanniinisuudessa yhdistyy hienolla tavalla sekä voima, että pehmeys. Pitkässä jälkimaussa tuntuu miellytävää paahteisuutta ja kaikuja viinin hedelmäisistä aromeista. Tämä täyteläinen, mehevä ja voimakas punaviini sopii erinomaisesti grillatuille pihveille ja muille maustetuillekin lihoille ja se kestää myös ruoassa olevaa tulisuutta.

 

Entäs jälkiruoka?

Poppamies Marko Suksi, Suomen sureveeni grilliguru, valmisti illan aikana grillaamalla myös jälkiruoan. Savustettu Brie-juusto, grillattu valkosuklaa ja tuoreita marjoja oli hämmästyttävän loistava jälkkäri. Se palveli myös synttärikakun virkaa, sillä live kuvattiin Markon syntymäpäivänä. Jos tätä jälkkäriä haluaa nauttia viinin kanssa, siihen voisi kokeilla kylkeen esimerkiksi valkoista portviiniä.

Onko tässä maailman kaunein grillattu jälkiruoka? Paitsi kaunis, tämä jälkkäri oli myös erittäin maukas.  Kuva ja resepti: Poppamies.fi

Kiitos, että viivähdit hetken viiniblogin parissa. Erinomaisia grillaustunnelmia, aurinkoisia säitä ja mitä parhainta kesää kaikille lukijoille!

Tässä vielä allekirjoittanut grilliliven kuvauksissa, olipa se hauskaa 😀

Poppamies Marko Suksi nauttimassa ”synttärikakustaan” hurrrjan ja liekehtivän grilliliven jälkeen. 

Tässä postauksessa oli mukana kevään aikana pidetyissä Etätastingeissa olleita viinejä. Tastingit ovat edelleen näkyvissä Wineandbeyond.fi Facebook profiilissa.

Poppamiehen Grilliliven, jossa asiaa grilliviineistä, pääset katsomaan Youtubesta.

 

Teksti: Anniina Schreiner
Kuvat: Anniina Schreiner ja Poppamies
Osa postauksen viineistä on saatu tuotenäytteinä

 

 

Seuraa viiniblogia Facessa tai Instassa

Ellet ole Facebookissa tai Instagramissa voit sivun alareunassa voit liittyä Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.

Rönnvikin viinitila

Rönnvikin viinitila

 Rönnvikin viinitila

– Viiniblogi matkailee- – osa 1 –

Viinimatkailua kotimaassa

Oletko koskaan käynyt suomalaisella viinitilalla? Nyt jos koskaan kannattaa ottaa tällainen vierailu kesän ohjelmaan. WineandBeyond.fi viiniblogin ensimmäisenä vierailukohteena on Rönnvikin Viinitila Pälkäneellä. Kävimme ystäväperheemme kanssa pienellä mökkireissulla Pälkäneellä ja sattuipa niin, että huomasin mökin sijaitsevan aivan Rönnvikin Viinitilan vieressä. En tietenkään voinut jättää tilaisuutta käyttämättä, joten otin yhteyttä ja sovin visiitin…

Meidät ottaa vastaan viinitilan hyväntuulinen ”vanha Rouva” Eila Rönni.

Samalla suvulla 150 vuotta

Rönnvikin tila sai alkunsa jo 1800-luvun puolivälissä, kun kihlakunnan kirjurina toiminut kamreeri Schrey rakennutti tilan idyllisen päärakennuksen. 1869 tila siirtyi Vihtori Aleksanteri Kustaanpojalle, joka otti sukunimekseen Rönnvik ja alkoi isännöidä tilaa. (Rönn tarkoittaa muuten pihlajaa ruotsiksi).

Suomen itsenäistymisen aikoihin, 1900-luvun alkupuolella sukunimi suomennettiin Rönniksi, joka siis on edelleen omistajasuvun nimi.

Nykyinen isäntä Kalle Rönni on luotsannut sukutilaa vuodesta 2008 lähtien, mutta meidät ottaa vastaan viinitilan ”vanha Rouva”, hymyilevä Eila Rönni. Lapset pääsevät temmeltämään leikkipaikalle ja me aikuiset kuulemme lisää tilasta, marjaviinien valmistuksesta ja pääsemme tietenkin myös maistamaan melkoisen kavalkadin viinejä.  

Eila Rönni kertoo, että tilalla on valmistettu marjaviinejä neljännesvuosisata, tarkemmin sanottuna helmikuusta 1995 asti.

”Olimme ensimmäisiä, joka sai tilaviinin myyntiluvan tässä maassa. Silloin kun lain valmistelu oli loppuvaiheessa soitimme ministeriöön lähes päivittäin ja kysyimme – Joko se on allekirjoitettu, joko voimme avata puodin?  Lopulta sieltä soitettiin meille päin, – Nyt on allekirjoitettu, avatkaa puoti. Ja niin me avasimme 10.6.1995”.

Tuotevalikoimassa on 15 erilaista viiniä, 4 viinin maistelupakettiin saa kukin valita itseään kiinnostavat viinit.

Mten marjaviinit valmistetaan?

Marjaviinien valmistaminen eroaa toki rypäleviinien valmistamisesta, mutta myös yhtäläisyyksiä on paljon.

”Tietenkin aluksi tarvitaan hyvät puhtaat raaka-aineet” Eila kertoo. ”Marjaraaka-aine viineihin saadaan omalta ja naapuritiloilta. Sato korjataan elokuussa. Sadon määrä ja laatu riippuvat kesän kasvuolosuhteista, mitä lämpimämpi kesä sitä enemmän sokeria marjoihin ehtii kertyä. Joka vuosi kukin marjalajike tuottaa omanlaisensa sadon.”

Kaikki alkaa marjojen poiminnasta ja pakastamisesta Pakastaminen säilyttää marjat tuoreina siihen asti kunnes viini halutaan valmistaa. Kun aika on kypsä, marjat sulatetaan, puristetaan mehuksi ja laitetaan käymään 2000-5000 litran kokoisiin käymistankkeihin.

”Viinimarjoissa on paljon enemmän happoja kuin viinirypäleissä. Hapokkuutta on pakko laimentaa vedellä, jotta viinistä tulee hyvä.” Eila Rönni kertoo. ”Sokeria lisätään sen mukaan miten vahvaksi alkoholipitoisuuden toivotaan nousevan käymisen aikana ja hiiva on samaa mitä rypäleviininkin valmistuksessa käytetään, se tulee meille Keski-Euroopasta.”

Kaikki viinit maistellaan valmistuksen aikana moneen kertaan ja niitä seurataan erilaisilla mittauksilla. Käyminen kestää noin kuusi viikkoa, mutta viiniä kypsytellään vielä muutamia kuukausia tankissa ja sen lisäksi myös pullossa. Käymisen aloittamisesta menee noin vuosi siihen, että viini on myynnissä. ”Viinin on hyvä vähän rauhoittua pullossa ennen myyntiin laittamista, se tasaa aromejakin.” Eila Rönni kertoo.

”Parasta marjaviineissä on tuoreus ja raikkaus, ja ne kannattaa nauttia nuorena maksimissaan 2v ikäisenä sillä ne eivät yleensä parane säilytyksen aikana.”

Tanssivat kuohuviinit

Rönnvikin tilalla valmistetaan myös kuohuviiniä nimeltään Kylmänkukka. ”Tämä viini saa nimensä harvinaisesta kylmänkukka kasvista, jota täällä tilan mailla kasvaa”.

Kylmänkukka kuohuviini valmistetaan perinteisellä kuohuviinimenetelmällä. Ensin käytetään perusviini, sitten se pullotetaan ja viini käy toisen käymisensä pulloissa. Toisen käymisen aikana syntyvä hiilidioksidi sitoutuu viiniin ja muodostaa sen kuplat. ”Meidän kuohuviini valmistetaan perinteisellä menetelmällä, samalla mitä samppanjan valmistuksessa käytetään. Pullot myös tanssitetaan käsin.” Tanssittaminen tarkoittaa hiivasakan ohjaamista pullon kaulaan, niin että sakka on helppo poistaa ennen pullon lopullista korkitusta.

Kuohuviinin tanssituksen loppuvaiheessa pullot ovat aivan ylösalaisin.

Suomen tilaviinien parhaimmistoa

Rönnvikin viinitilan viinit ovat menestyneet myös kilpailuissa. Esimerkiksi 2017 tila voitti Suomen tilaviini-kilpailussa peräti neljä sarjaa kuudesta.

Tämän kuulen vasta jälkeenpäin, mutta juuri nyt Eila kaataa minulle lasiin viiniä ja kysyy, mistä arvelen sen olevan valmistettu. En tiedä, mutta arvaan ”karviaisesta”. ”Tämä on valmistettu viherherukasta, joka on melko harvinainen muunnos tutummasta mustaherukasta”, Eila kertoo.

Omaksi suosikikseen Eila nimeää Egil nimisen karviaisviinin, joka on saanut nimensä viikinkipäällikkö Egilin mukaan.

 

Tarina kertoo, että Egil joukkoineen oli aikoinaan seilannut Kyllönjokea pitkin ryöstöaikeissa, mutta Laitikkalan kylän rohkeat miehet olivat kaataneet hurjan viikinkipäällikön. Tämä viini onkin kunnianosoitus hämäläismiesten rohkeudelle. Eilan mukaan Egil on hyvä seuralainen ruokapöytään kalan ja siipikarjan kanssa ja vaikka meillä ei olekaan tässä maistelussa mukana ruokaa uskon minäkin, että nämä ruoka-aineet sopisivat tähän viinin hyvin.

Itse pidän kuivasta valkoherukkaviinistä, Kamreerista, joka on toki erilainen kuin valkoviinit yleensä, mutta erittäin kivalla tavalla viinillinen eikä esimerkiksi ollenkaan mehumainen. Omaan kuivahkoon makuuni sopii myös tummanpunainen Kostian Kutsu, mustaherukkaviini. ”Näissä viineissä ei ole lainkaan tanniinia, monet ihmiset jotka eivät voi juoda punaviiniä esimerkiksi päänsäryn takia pitävät Kostian kutsusta. Ruokapöytään suosittelen sille lihaa tai vaikkapa riistaakin” Eila kertoo.

 

 

Jälkiruokaviinejäkin maistelemme ja niistä mieleeni jää Ilmoilan Impi Vadelmaviini, joka on saanut nimensä Eila Rönnin kotikylän, Ilmoilan mukaan.  Maistelusetin makein viini on aiemmin maistetun viherherukkaviinin jälkiruokaversio, jossa on sokeria huimat 150g/l. Se ei kuitenkaan tunnu maultaan mitenkään imelälle sillä myös hapokkuutta on reilusti mukana tasapainottamaan makeutta.

Rönnvikin viineistä kahta (Kamreeria ja Kostian kutsua) näyttää tällä hetkellä olevan Alkon tilausvalikoimassa, mutta myös tilan puodista niitä saa ostaa mukaansa.

Seuraavaksi Eila esittelee meille viisi vuotta tammitynnyrissä kypsytetyn Calvados tyylisen Omenaviini-brandyn, joka on saanut nimensä Kamreeri Schreyltä.

Maistan sitä varauksella, sillä en yleensä pidä liiemmin väkevistä alkoholijuomista, ne tuntuvat jotenkin ”pistäviltä”. Varmaan tästä johtuen makuni on esim. konjakin suhteen niin kallis, etten senkään puolesta niitä juuri koskaan nauti… Kamreerin omenatisle kuitenkin yllättää pehmeydellään ja sopivalla konjakkimaisuudellaan. Tätä voisi kahvin kaverina joskus juhlissa vaikka nauttiakin.  

Kiinnostava kotimaan matkakohde

Laitikkalan kylä Pälkneellä on saanut lempinimekseen ”makukylä”. Samalla kylällä aivan pienten etäisyyksien erottamana sijaitsevat Rönnvikin Viinitila, Heikkilän Juustola, Suttisen marjatila ja Maaseutumyymälä Kesänmaku. Lisäksi Rönnvikin tilalla sijaitsee Berit Sohlberg-Kukon leipomo saaristolaisleipineen. Oluen ystäville on kiinnostava tieto, että tilalla toimii myös Olutpajan panimo, jota pyörittää eri yrittäjä, mutta oluita on saatavilla tilan myymälästä, samoin kuin viinejäkin. Tavallisena vuonna Rönnvikin Viinitilalla poikkeaa noin 10.000 vierasta ja tänä vuonnakin vierailijat ovat erittäin tervetulleita. ”Meillä on satojen paikkojen terassi tässä pihamalla ja tietysti huomioimme hygienian ja kaikki uudet säädökset mitä tänä vuonna toimintaan liittyy” Eila Rönni vakuuttaa. ”Tänään saamme iloksemme järjestää hääjuhlan, on mukavaa kun on hiljaisen kevään jälkeen tapahtumia ja vilskettä.”
Kiitämme kiinnostavasta visiitistä ja piipahdamme vielä viinipuodin puolella ennen mökille paluuta. Viinipuodista tarttuu mukaan muutama Olutpajan olut isännälle saunaolueksi ja itselleni Kamreerin kulta, joka on raikas raparperista valmistettu siiderin tyylinen, miedosti hiilihapotettu viinijuoma. Myös Kylmänkukka kuohuviini pääsi kyytiimme, ajatuksella että juhannusta on hienoa juhlistaa suomalaisella kuohuviinillä.  

Kylläpä maistui Kamreerin kulta mahtavalle rantasaunan pehmeiden löylyjen jälkeen auringonlaskun aikaan.

Kiitos, että vietit hetken viiniblogin parissa. Erinomaisen hyvää vointia, aurinkoista fiilistä ja mukavaa elämyksellistä kesää toivottaa kaikille lukijoille Wineandbeyond.fi!

Seuraa viiniblogia Facessa tai Instassa

Teksti: Anniina Schreiner Kuvat: Anniina Schreiner, Eila Rönni, Rönnvikin viinitila

Ellet ole Facebookissa tai Instagranissa voit sivun alareunassa voit liittyä Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.