Teiskon viini

Teiskon viini

mennessä | kesä 15, 2022 | Yleinen

TEISKON VIINI

– Viinitila Pirkanmaalla –

Tiesitkö, että Tampereellakin on viinitila! Tampereen Teiskossa sijaitsee vuodesta 1998 asti toiminut Teiskon Viini. Pääasiassa marjaviinejä valmistavaa tilaa pyörittää toisen polven viinitilallinen, Kaisa Auer. Tervetuloa viiniblogin seuraan, puolen päivän reissulle Teiskoon. 

Kaisa Auer on ollut Teiskon viinin ohjaksissa vuodesta 2018.

Teiskon Viini sijaitsee Kaisa Auerin lapsuudenkodin yhteydessä, noin 25km päässä Tampereen keskustasta. Viinitila on perustettu 1998 ja ensi vuonna onkin viinitalon 25-vuotisjuhlan aika! Kaisa on luotsannut vanhempiensa perustamaa viinitilaa nelisen vuotta. Päätös astua vanhempien, etenkin tilan perustaneen Titta Sydänheimo-Auerin saappaisiin ei ollut kuitenkaan itsestäänselvyys.

”2016 äiti ja isä sanoivat että aikovat jäädä eläkkeelle. He kysyivät, haluanko jatkaa heidän työtään, vai pitäisikö heidän myydä tilaa jollekin muulle. Tiesin että kysyjiä oli vuosien varrella ollut”, Kaisa kertoo.

Kaisa pyysi vanhemmiltaan miettimmisaikaa, ja he odottivatkin parisen vuotta. ”Alkuvuodesta 2018 tuli kuitenkin päätöksen aika. Lopulta valinta oli helppo. Tila on minulle rakas ja halusin jatkaa sitä”. 2018 keväällä Kaisa lopetti työnsä kaupan alalla ja otti Teiskon Viinin ohjat käsiinsä. Hän saikin lentävän lähdön tilan vetäjänä, sillä jo muutama kuukausi aloittamisensa jälkeen hän oli Pariisissa suurilla kansainvälisillä messuilla esittelemässä tilan viinejä!

”Kun kuulin, että pääsen Ranskaan messuille esittelemään Teiskon Viiniä, minulle tuli kiire hankkia viineihin ranskankieliset etiketit. Onneksi veljeni Henri Sydänheimo on teollinen muotoilija, graafikko, ja pystyi heti auttamaan tässä tehtävässä”.

Eikä siinä vielä kaikki, tammikuussa 2019 Kaisa oli jo Berliinissä valtavilla Grüner Woche messuilla viiniensä kanssa.

”Vastaanotto oli ilahduttavan lämmin ja innostunut. Monet yllättyivät siitä, että Suomessa valmistetaan tällaisia tuotteita! He kehuivat Suomen puhdasta luontoa ja olivat kiinnostuneita maistamaan ja kuulemaan lisää. Potentiaalia on, mutta kyllä myynninedistämistyötä vaaditaan”.

Teiskon viinien etiketit ovat Kaisan Veljen Henri Sydänheimon käsialaa.

Päivänsäde ja Menninkäinen

Vuosien varrella tuotteet ovat vaihtuneet, mutta kaksi tuotetta ovat olleet mukana alusta saakka. Tilan nimikkoviiniksi tituleerattu ”Teiskon Päivänsäde” on valkoherukoista ja hunajasta valmistettu valkoviini. Sen punainen vastine on mansikoista ja mustaherukoista valmistettu  ”Teiskon Menninkäinen”.

”Päivänsäde on saanut nimensä isäni Seppo Auerin mukaan. Äitini Titta on puolestaan tämä Menninkäinen”, Kaisa hymähtää.

Muutaman viimevuoden aikana tila on alkanut valmistaa myös kuohuviiniä, liköörejä, sekä alkoholittomia tuotteita. Kaisa tarjoaakin aluksi maistiaiset kuohuvista. Eloisa tyrnikuohuviini on nimensä mukaisesti raikas ja siinä on tyylikkäästi tyrni läsnä. Heinätorin Helmi osoittautuu puolestaan mukavan pirteäksi ja varsin oivaksi alkoholitomaksi kuohariksi.

Eloisa tyrnikuohuviini ja valkoherukasta valmistettu alkoholiton Heinätorin Helmi.

Suomalaisia raaka-aineita ja käsityötä

Täällä kaikki raaka-aineet ovat suomalaisia, ja suuri osa marjoista on vapaasti avomaalla kasvaneita. Marjat saapuvat tuotantoon kokonaisina, niitä ei esimerkiksi mehusteta ensin.

Marjaviinin valmistaminen etenee niin, että tilalle saapuneet marjat murskataan, ja niiden annetaan käydä muutama päivä avonaisissa astioissa. Tämän jälkeen mehu puristetaan marjoista käsityönä ja viini lapotaan käymistankkiin, jossa se saa valmistua rauhassa. Viinit pullotus ja korkitus tapahtuu pullo kerrallaan, sekin käsityönä.

Teiskon viinin vuosituotanto on noin 5000–10 000 litraa vuodessa. Se on paljon ottaen huomioon käsityön määrän. Kaikki kolme sukupolvea osallistuvat tilan toihin.

Tyrniviini, Valkoherukkainen Teiskon Päivänsäde, Mustikkaviini ja Lakka-viini Joiku.

Kaisa tarjoilee minulle maisteltavaksi neljä erilaista viiniä ja pieniä purtavia. On mukavaa maistella marjaviinejä taas pitkästä aikaa! Marjaviineihin kannattaa mielestäni suhtautua niin, että ne ovat eri tuotteita kuin ”tavalliset viinit”. Niinpä en pyrikään vertailemaan näitä rypäleistä valmistettuihin viineihin, vaan annan mielummin niille tilaa kertoa omaa tarinaansa.

Tyrniviinin raaka-ainetta ei tarvitse arvailla. Lasista nousee ihan selkeä tyrnintuoksu. Raikas ja hapokas, ”hyvin tyrninen” viini on todella piristävä. Jos pidät tyrnistä, olen melkein varma, että pidät tästäkin.

Teiskon Päivänsäteessä raaka-aine, valkoherukka on hillitymmin läsnä. Hapokasta marjaa pehmentää hunajan tuoma makeus. Lisäksi aistin tässä hiukan karheutta, joka tuo rakennetta hapokkuuden ohella.

Mustikkaviini on mielestäni kattauksen paras, se osuu omaan makuuni mainiosti. Maussa on hienosti pituutta ja hienoinen kuorista tuleva tanniinisuus tuo rakennetta tähän makeaan viiniin. Ehkä tässä olisi kotimainen ja kevyempi kilpailija portviinille.

Lakkaviini Joiku päihittää mielestäni mennen tullen äitelät lakkaliköörit. Puhtaan marjaisa ja makea viini on oikein miellyttävä. ”Tämä sopii ihanasti myös vaniljajäätelön kastikkeeksi, jälkiruoka aikuiseen makuun”, Kaisa kuvailee. Viinikioskilla onkin kesällä 2022 tarjolla juuri tällainen jälkiruoka!

Tämä jälkiruokaviiniksi sopiva lakkaherkku löytyy ainoana Teiskon Viinin tuotteena Alkon tilausvalikoimasta. Muita viinejä voi hankkia Teiskon Viinin Viinikioskilta. Valikoimassa on pientä kausittaista vaihtelua ja ajankohtaisen tilanteen näet Teiskon Viinin nettisivuilta.

Viini, jota ei saa kutsua viiniksi

Suomessa on tällä hetkellä 22 viinitilaa, joista osassa valmistetaan viiniä myös viinirypäleistä. Silti yksikään näistä tiloista ei saa myydä rypäleistä valmistettua viiniä nimellä viini, edes omassa viinimyymälässään. Tämä johtuu siitä, että Suomi ei kuulu EU:n viinintuottajamaihin. Vaikka täällä valmistetaan rypäleviiniä, sitä ei saa myydä nimellä viini! (En varmasti ole ainoa, jonka mielestä tämä on hullua!)

Teiskon Viinin Zaida on valmistettu suomalaisista Zilga-lajikkeen viinirypäleistä. Sitä ei voi kuitenkaan kutsua viiniksi, vaan virallinen kuvaus on ”Zilga-rypäleistä käymisteitse valmistettu 13% alkoholijuoma”. Mutta mikäs ihme tämä Zilga-lajike oikein on?

Teiskon viini on tässä etiketissä valmistajan nimi, viinin nimi on Zaida ja rypälelajike on Zilga.

Zilga sopii Suomen oloihin

Zilga erittäin kylmänkestävä ja hyvin talvehtiva rypälelajike. Se sopii Suomen oloihin, toisin kuin valtaosa muista lajikkeista. Lisäksi se viihtyy tavallista köynnöstä happamammassa maaperässä, jota Suomessa riittää. 

Zilga on niin sanottu risteytys-lajike. Käytännössä kaikki viinin ystäville tutut rypälelajikkeet, kuten Merlot, Riesling, Cabernet Sauvignon, Zinfandel ja lukemattomat muut kuuluvat Aitoviiniköynnös-lajiin, jonka alkuperä on Euroopassa. 

Mutta laajempaan viiniköynnösten sukuun kuuluu paljon muitakin lajeja kuin aitoviiniköynnös. Aasiassa on saanut alkunsa Amurinviiniköynnös ja Pohjois-Amerikassa Ojukkaviini, jotka ovat siis saman suvun eri lajeja. Zilga on risteytys Aitoviiniköynnöksestä, Amurinviinistä ja Ojukkaviinistä. Vain 1/4 sen perimästä on samaa kuin ”tavallisilla” rypälelajikkeilla.

Totta kai tämä Zilga-lajikkeen erilaisuus näkyy myös viineissä. Zaidassa oli jotakin tutun viinimäistä, mutta on se kuitenkin tyystin erilainen kuin ”tyypilliset punaviinit”. Oli kiinnostavaa kokeilla ja maistella Zilga-lajikkeen viiniä, vaikka se ei tämän maistelun suosikkeihini noussutkaan.

Oma suosikkini oli selkeä; makea mutta sopivan karhea Mustikkaviini. Pidin myös pirteän raikkasta Tyrniviinistä. Näitä molempia ostin pullot mukaan. Lisäksi nappasin huvikseni mukaan myös yhden pullon Teiskon vadelmalimonadia.

Zilga-köynnökset tarvitsevat paljon aurinkoa kasvukauden aikana. Etelään suuntautuva lämmin seinämä auttaa rypäleitä kypsymään.

Mukava matkakohde puolenpäivän reissulle

Teiskon Viinikioskin miljöö on rauhallinen ja vehreä. Viinejä voi maistella sellaisenaan, tai esimerkiksi viini-juusto pruuvin merkeissä. Puutarhassa on hyvin tilaa istahtaa nauttimaan kesäpäivästä ja tilan antimista. Lapsillekin löytyy viihdykettä ja lääniä temmeltää. Lisäksi, jos kaipaat notkeaa ohjelmaa, niin täällä voi myös kokeilla viinijoogaa! Etenkin polttariporukoiden suosima ohjelma on kuitenkin syytä varata etukäteen.

Kesällä 2022 Teiskon Viinin viinikioski on avoinna to-su klo 11.00–18. Omalla autolla on varsin helppo löytää perille ja onneksi tilalta löytyy myös hyviä alkoholittomia tuotteita kuljettajan iloksi.
Vinkiksi myös, että paikallisliikenteen linja nro 90 vie Tampereen Keskustorilta alle kilometrin päähän, matka kestää noin 50 minuuttia.

Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille!
Terkuin,
Viiniblogin Anniina

Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Teksti ja kuvat: Anniina Schreiner

Lähteet:
http://www.mustila.fi/taxonomy/term/300
https://fi.wikipedia.org/wiki/Zilga

 

Rönnvikin viinitila

Rönnvikin viinitila

mennessä | kesä 3, 2020 | Yleinen

 Rönnvikin viinitila

– Viiniblogi matkailee- – osa 1 –

Viinimatkailua kotimaassa

Oletko koskaan käynyt suomalaisella viinitilalla? Nyt jos koskaan kannattaa ottaa tällainen vierailu kesän ohjelmaan. WineandBeyond.fi viiniblogin ensimmäisenä vierailukohteena on Rönnvikin Viinitila Pälkäneellä. Kävimme ystäväperheemme kanssa pienellä mökkireissulla Pälkäneellä ja sattuipa niin, että huomasin mökin sijaitsevan aivan Rönnvikin Viinitilan vieressä. En tietenkään voinut jättää tilaisuutta käyttämättä, joten otin yhteyttä ja sovin visiitin…

Meidät ottaa vastaan viinitilan hyväntuulinen ”vanha Rouva” Eila Rönni.

Samalla suvulla 150 vuotta

Rönnvikin tila sai alkunsa jo 1800-luvun puolivälissä, kun kihlakunnan kirjurina toiminut kamreeri Schrey rakennutti tilan idyllisen päärakennuksen. 1869 tila siirtyi Vihtori Aleksanteri Kustaanpojalle, joka otti sukunimekseen Rönnvik ja alkoi isännöidä tilaa. (Rönn tarkoittaa muuten pihlajaa ruotsiksi).

Suomen itsenäistymisen aikoihin, 1900-luvun alkupuolella sukunimi suomennettiin Rönniksi, joka siis on edelleen omistajasuvun nimi.

Nykyinen isäntä Kalle Rönni on luotsannut sukutilaa vuodesta 2008 lähtien, mutta meidät ottaa vastaan viinitilan ”vanha Rouva”, hymyilevä Eila Rönni. Lapset pääsevät temmeltämään leikkipaikalle ja me aikuiset kuulemme lisää tilasta, marjaviinien valmistuksesta ja pääsemme tietenkin myös maistamaan melkoisen kavalkadin viinejä.  

Eila Rönni kertoo, että tilalla on valmistettu marjaviinejä neljännesvuosisata, tarkemmin sanottuna helmikuusta 1995 asti.

”Olimme ensimmäisiä, joka sai tilaviinin myyntiluvan tässä maassa. Silloin kun lain valmistelu oli loppuvaiheessa soitimme ministeriöön lähes päivittäin ja kysyimme – Joko se on allekirjoitettu, joko voimme avata puodin?  Lopulta sieltä soitettiin meille päin, – Nyt on allekirjoitettu, avatkaa puoti. Ja niin me avasimme 10.6.1995”.

Tuotevalikoimassa on 15 erilaista viiniä, 4 viinin maistelupakettiin saa kukin valita itseään kiinnostavat viinit.

Mten marjaviinit valmistetaan?

Marjaviinien valmistaminen eroaa toki rypäleviinien valmistamisesta, mutta myös yhtäläisyyksiä on paljon.

”Tietenkin aluksi tarvitaan hyvät puhtaat raaka-aineet” Eila kertoo. ”Marjaraaka-aine viineihin saadaan omalta ja naapuritiloilta. Sato korjataan elokuussa. Sadon määrä ja laatu riippuvat kesän kasvuolosuhteista, mitä lämpimämpi kesä sitä enemmän sokeria marjoihin ehtii kertyä. Joka vuosi kukin marjalajike tuottaa omanlaisensa sadon.”

Kaikki alkaa marjojen poiminnasta ja pakastamisesta Pakastaminen säilyttää marjat tuoreina siihen asti kunnes viini halutaan valmistaa. Kun aika on kypsä, marjat sulatetaan, puristetaan mehuksi ja laitetaan käymään 2000-5000 litran kokoisiin käymistankkeihin.

”Viinimarjoissa on paljon enemmän happoja kuin viinirypäleissä. Hapokkuutta on pakko laimentaa vedellä, jotta viinistä tulee hyvä.” Eila Rönni kertoo. ”Sokeria lisätään sen mukaan miten vahvaksi alkoholipitoisuuden toivotaan nousevan käymisen aikana ja hiiva on samaa mitä rypäleviininkin valmistuksessa käytetään, se tulee meille Keski-Euroopasta.”

Kaikki viinit maistellaan valmistuksen aikana moneen kertaan ja niitä seurataan erilaisilla mittauksilla. Käyminen kestää noin kuusi viikkoa, mutta viiniä kypsytellään vielä muutamia kuukausia tankissa ja sen lisäksi myös pullossa. Käymisen aloittamisesta menee noin vuosi siihen, että viini on myynnissä. ”Viinin on hyvä vähän rauhoittua pullossa ennen myyntiin laittamista, se tasaa aromejakin.” Eila Rönni kertoo.

”Parasta marjaviineissä on tuoreus ja raikkaus, ja ne kannattaa nauttia nuorena maksimissaan 2v ikäisenä sillä ne eivät yleensä parane säilytyksen aikana.”

Tanssivat kuohuviinit

Rönnvikin tilalla valmistetaan myös kuohuviiniä nimeltään Kylmänkukka. ”Tämä viini saa nimensä harvinaisesta kylmänkukka kasvista, jota täällä tilan mailla kasvaa”.

Kylmänkukka kuohuviini valmistetaan perinteisellä kuohuviinimenetelmällä. Ensin käytetään perusviini, sitten se pullotetaan ja viini käy toisen käymisensä pulloissa. Toisen käymisen aikana syntyvä hiilidioksidi sitoutuu viiniin ja muodostaa sen kuplat. ”Meidän kuohuviini valmistetaan perinteisellä menetelmällä, samalla mitä samppanjan valmistuksessa käytetään. Pullot myös tanssitetaan käsin.” Tanssittaminen tarkoittaa hiivasakan ohjaamista pullon kaulaan, niin että sakka on helppo poistaa ennen pullon lopullista korkitusta.

Kuohuviinin tanssituksen loppuvaiheessa pullot ovat aivan ylösalaisin.

Suomen tilaviinien parhaimmistoa

Rönnvikin viinitilan viinit ovat menestyneet myös kilpailuissa. Esimerkiksi 2017 tila voitti Suomen tilaviini-kilpailussa peräti neljä sarjaa kuudesta.

Tämän kuulen vasta jälkeenpäin, mutta juuri nyt Eila kaataa minulle lasiin viiniä ja kysyy, mistä arvelen sen olevan valmistettu. En tiedä, mutta arvaan ”karviaisesta”. ”Tämä on valmistettu viherherukasta, joka on melko harvinainen muunnos tutummasta mustaherukasta”, Eila kertoo.

Omaksi suosikikseen Eila nimeää Egil nimisen karviaisviinin, joka on saanut nimensä viikinkipäällikkö Egilin mukaan.

 

Tarina kertoo, että Egil joukkoineen oli aikoinaan seilannut Kyllönjokea pitkin ryöstöaikeissa, mutta Laitikkalan kylän rohkeat miehet olivat kaataneet hurjan viikinkipäällikön. Tämä viini onkin kunnianosoitus hämäläismiesten rohkeudelle. Eilan mukaan Egil on hyvä seuralainen ruokapöytään kalan ja siipikarjan kanssa ja vaikka meillä ei olekaan tässä maistelussa mukana ruokaa uskon minäkin, että nämä ruoka-aineet sopisivat tähän viinin hyvin.

Itse pidän kuivasta valkoherukkaviinistä, Kamreerista, joka on toki erilainen kuin valkoviinit yleensä, mutta erittäin kivalla tavalla viinillinen eikä esimerkiksi ollenkaan mehumainen. Omaan kuivahkoon makuuni sopii myös tummanpunainen Kostian Kutsu, mustaherukkaviini. ”Näissä viineissä ei ole lainkaan tanniinia, monet ihmiset jotka eivät voi juoda punaviiniä esimerkiksi päänsäryn takia pitävät Kostian kutsusta. Ruokapöytään suosittelen sille lihaa tai vaikkapa riistaakin” Eila kertoo.

 

 

Jälkiruokaviinejäkin maistelemme ja niistä mieleeni jää Ilmoilan Impi Vadelmaviini, joka on saanut nimensä Eila Rönnin kotikylän, Ilmoilan mukaan.  Maistelusetin makein viini on aiemmin maistetun viherherukkaviinin jälkiruokaversio, jossa on sokeria huimat 150g/l. Se ei kuitenkaan tunnu maultaan mitenkään imelälle sillä myös hapokkuutta on reilusti mukana tasapainottamaan makeutta.

Rönnvikin viineistä kahta (Kamreeria ja Kostian kutsua) näyttää tällä hetkellä olevan Alkon tilausvalikoimassa, mutta myös tilan puodista niitä saa ostaa mukaansa.

Seuraavaksi Eila esittelee meille viisi vuotta tammitynnyrissä kypsytetyn Calvados tyylisen Omenaviini-brandyn, joka on saanut nimensä Kamreeri Schreyltä.

Maistan sitä varauksella, sillä en yleensä pidä liiemmin väkevistä alkoholijuomista, ne tuntuvat jotenkin ”pistäviltä”. Varmaan tästä johtuen makuni on esim. konjakin suhteen niin kallis, etten senkään puolesta niitä juuri koskaan nauti… Kamreerin omenatisle kuitenkin yllättää pehmeydellään ja sopivalla konjakkimaisuudellaan. Tätä voisi kahvin kaverina joskus juhlissa vaikka nauttiakin.  

Kiinnostava kotimaan matkakohde

Laitikkalan kylä Pälkneellä on saanut lempinimekseen ”makukylä”. Samalla kylällä aivan pienten etäisyyksien erottamana sijaitsevat Rönnvikin Viinitila, Heikkilän Juustola, Suttisen marjatila ja Maaseutumyymälä Kesänmaku. Lisäksi Rönnvikin tilalla sijaitsee Berit Sohlberg-Kukon leipomo saaristolaisleipineen. Oluen ystäville on kiinnostava tieto, että tilalla toimii myös Olutpajan panimo, jota pyörittää eri yrittäjä, mutta oluita on saatavilla tilan myymälästä, samoin kuin viinejäkin. Tavallisena vuonna Rönnvikin Viinitilalla poikkeaa noin 10.000 vierasta ja tänä vuonnakin vierailijat ovat erittäin tervetulleita. ”Meillä on satojen paikkojen terassi tässä pihamalla ja tietysti huomioimme hygienian ja kaikki uudet säädökset mitä tänä vuonna toimintaan liittyy” Eila Rönni vakuuttaa. ”Tänään saamme iloksemme järjestää hääjuhlan, on mukavaa kun on hiljaisen kevään jälkeen tapahtumia ja vilskettä.”
Kiitämme kiinnostavasta visiitistä ja piipahdamme vielä viinipuodin puolella ennen mökille paluuta. Viinipuodista tarttuu mukaan muutama Olutpajan olut isännälle saunaolueksi ja itselleni Kamreerin kulta, joka on raikas raparperista valmistettu siiderin tyylinen, miedosti hiilihapotettu viinijuoma. Myös Kylmänkukka kuohuviini pääsi kyytiimme, ajatuksella että juhannusta on hienoa juhlistaa suomalaisella kuohuviinillä.  

Kylläpä maistui Kamreerin kulta mahtavalle rantasaunan pehmeiden löylyjen jälkeen auringonlaskun aikaan.

Kiitos, että vietit hetken viiniblogin parissa. Erinomaisen hyvää vointia, aurinkoista fiilistä ja mukavaa elämyksellistä kesää toivottaa kaikille lukijoille Wineandbeyond.fi!

Seuraa viiniblogia Facessa tai Instassa

Teksti: Anniina Schreiner Kuvat: Anniina Schreiner, Eila Rönni, Rönnvikin viinitila

Ellet ole Facebookissa tai Instagranissa voit sivun alareunassa voit liittyä Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.