Sokeriton kuohuviini

Sokeriton kuohuviini

TOIVEAIHE:
SKUMPPA ILMAN SOKERIA

– Kuplajuoma sokerin kaihtajille? –

Kevään paras juhla, vappu on ovella! Mutta, voiko vappua juhlia ilman sokerisia herkkuja? Miltä maistuvat sokerittomat donitsit tai täysin sokeriton Prosecco-tyylinen kuohuviini? Onko niistä juhlatunnelman kohottajaksi?

Viiniblogi on näiden kysymyksien äärellä lukijoiden toivomuksesta. Postauksen lopussa myös vähähiilihydraattisten donitsien resepti.

Perinteisiä vappuherkkuja, mutta täysin sokerittomana.
Kuva: Anniina Schreiner

Kuohuviineissä on enemmän makeutta kuin tavallisissa viineissä

Monille meistä tulee kuohuviineistä mieleen sanoja ”raikas” keveä” ja ”pirteä”. Niissä on ihania kuplia ja raikasta hapokkuuta.

Skumpissa on usein myös enemmän sokeria kuin tavallisissa viineissä. Tätä ei välttämättä ole helppo huomata, sillä kuohareiden rapsakka hapokkuus toimii vastapainona niiden makeudelle.

Esimerkiksi kuoharipullo, jonka kyljessä lukee Dry – kuiva, sisältää 17-32g sokeria/litra. Tämä on aika paljon verrattuna tavallisiin kuohumattomiin viineihin. Ne luokitellaan yleensä kuiviksi, jos sokeria on alle 9g /litra.

Mistä kuoharit saavat makeutensa?

Kuohuviinit saavat makeutensa pullotusvaiheessa. Tällöin viinin valmistaja voi valita, lisääkö hän pulloon makeutusta vai ei.

Tyypillisesti makeutukseen käytetään esim. Proseccon tyylisissä viineissä sokeriliuosta. Perinteisellä kuohuviinimenetelmällä valmistetuissa viineissä, esim. samppanjassa saatetaan käyttää myös eräänlaista makeutuslikööriä, jossa on myös vanhempien vuosikertojen viiniä mukana.

Kuohuviinien makeuden luokittelu on itseasiassa melko sekava. Tässä alla toivottavasti selventävä taulukko:

Kuohuviinien sokerimäärät:
(grammaa/litra)

Brut Nature alle 3g
Extra brut 0-6g
Brut alle 12g
Extra Dry / Extra Sec 12–17g
Dry / Sec 17–32g
Medium Dry / Demi-sec 32–50g
Sweet / Doux yli 50g

Kuivin kuohuviinityyli on Brut Nature, siinä ei ole juuri lainkaan sokeria. Ne ovatkin usein hyvin napakoita. Extra Brut on myös hyvin kuiva, mutta siinä saattaa olla mukana pienenpieni makeutus. Brut on tällä hetkellä tyypillisin makeutusaste kuohuviineille, käytännössä mitä vain kuohuviiniä, jossa on alle 12g sokeria voidaan kutsua sanalla Brut.

Extra Dry on hämäävästi itseasiassa makeampaa, kuin Brut-kuohuviini ja etenkin asteikon ylärajaa kohti mentäessä siinä alkaa tuntua jo selkeää makeutta. Dry tyylin kuohuviinit eivät tarkoita kuivaa, vaan oikeastaan puolikuivaa! (Kyllä, hyvin sekavaksi on tämä jostakin syystä tehty.)

Medium Dry kuohuviinit ovat oikeastaan jo puolimakeita. Niitä ja Sweet tyylin makeita kuohuviinejä valmistetaan nykyään melko vähän. 

On myös hyvä huomata, vaikka kuohuviinissä ei olisi yhtään sokeria, siinä on silti kaloreita. Ne ovat kuivissa viineissä peräisin alkoholista.

Tässä kuohuviinissä ei ole sokeria, mutta siinä on silti n. 60kcal/100ml. Kuivien viinien kalorit ovatkin peräisin ennemmin alkoholista, kun sokerista.

Maistetaanpa:
Bellissima Organic Zero Sugar Extra Brut

Bellissima Organic Zero Sugar Extra Brut, 13,99€
Kuva: Anniina Schreiner

Tuoksussa on proseccomaista tunnelmaa. Punasävyistä omenaisuutta, päärynää ja kukkaisuuttakin. Suussa viini on kuiva. Silti yllättävän tasapainoinen. (Etukäteen odotin hapokkaampaakin ”puraisua”, mutta se olisi toisaalta voinut tehdä tästä viinistä liian kulmikkaan.) Mausta löytyy myös sitruksisuutta sekä kevyttä yrttisyyttä. Mousse, eli kuohu on suussa miellyttävä, vaikka se hälveneekin nopeasti.

Alkoholia on kuohuviiniksi kohtalaisesti 11,5%. Ehkä ei haittaisi, vaikka sitä olisi hiukan vähemmänkin. Mutta kyllä, ajattelisin tämän olevan hyvä sokeriton vaihtoehto, etenkin prosecco-tyylisten skumppien ystäville.

Bellissima Rosé Organic Zero Sugar Extra Brut

Bellissima Rosé Organic Zero Sugar Extra Brut, 13,99,€.
Kuva: Anniina Schreiner

Tämän roseekuohuviinin tuoksu on vienompi verrattuna edelliseen. Siinä on hentoa persikan häivähdystä, hiukan punaista marjaisuutta, ja kevyttä mausteisuutta, jota en olisi odottanut. Maku on tuoksun tapaan hiukan vaimea ja seurailee tuoksun aromeita. Viini on arvatenkin kuiva ja mousse tuntuu mukavasti, vaikka hälveneekin melko pian. 

Jotenkin tämä roseekuohuva ei nyt sytyttänyt allekirjoittanutta. Mutta kokeillaan maistella näitä molempia sokerittomien donitsien kanssa.

Vähähiilihydraattinen donitsi

Vhh-donitsit:

Ainekset:
3 kananmunaa
50 g voisulaa
1 dl kermaa
1 dl vettä
2 rkl psylliumia

Sekoita munat, kerma, vesi ja psyllium keskenään hyvin vatkaten, sähkövatkain on suositeltava. Lopuksi lisää joukkoon voisula.

Sekoita kuiva-aineet keskenään:
1 dl kookosjauhoja
1 dl mantelijauhoja
2 rkl karppisokeria (esim. erytritoli)
2,5 tl leivinjauhetta
1,5 tl kardemummaa

Lisää kuiva-aineet taikinaan samalla sekoittaen. Taikinasta tulee melko tiivistä ja voit muotoilla sitä käsin, etenkin jos sipaiset vähän ruokaöljyä kämmeniisi.

Jaottele taikina donitsivuokaan, esim. tällaiseen. Voit sipaista hiukan voita donitsikolojen pohjalle, jos haluat.

Paista uunissa 200 asteessa, (kiertoilmauuni 190 astetta). Paistoaika n. 15-20 min.

Sivele valmiit lämpimät donitsit kevyesti voilla molemmin puolin ja kiepauta karppisokerissa, jos haluat sokerisen pinnan. Enjoy! 🙂

Nämä ”ketodonitsit” olivat oikein herkullisia ja myös helppoja tehdä. Karppisokerissa on tavallisesta sokerista poiketen pieni mentholinen vivahde. Tämä kannattaa huomioida munkkien pinnan sokeroinnissa.

Vähähiilihydraattisissa donitseissa on vehnäjauhojen sijaan kookos- ja mantelijauhoja.

Toimivatko nämä sokerittomat vappuherkut yhteen?

Donitsit onnistuivat erinomaisesti. Mitenkäs ne sopivat yhteen postauksen kuohuviinien kanssa?

Tummaan pulloon pakattu, vaalea Bellissima kuohuviini toimi näiden donitsien kanssa melko mukavasti. Roseen kanssa maut eivät jotenkin sopineet yhteen.

Donitsien makeus tekee molemmista viineistä terävämmän oloisia, mutta se oli toisaalta odotettavissa. Yksi klassisista viinin ja ruoan yhteensovittamisen perinteistä onkin, että makea kaipaa makeaa. Siksi jälkiruokaviinitkin ovat niin makeita. Pöytään kannattaakin kattaa näiden skumppien seuraksi myös pieniä suolapaloja, kuten leikkeleitä ja juustoja. Esimerkiksi aromikas kermajuusto tai Parmesana voisivat toimia hyvin. Donitseilla voi herkutella sitten ”jälkkärinä”.

Maistelun loppukaneettina todettakoon, että itse pidin enemmän vaaleasta Bellissimasta. Sillä on myös hyvä saatavuus Alkon myymälöissä ja verkkokaupastakin se löytyy. Rosee-Bellissima on saatavilla tällä hetkellä vain 12 Alkosta, mutta verkkokaupan kautta sen saa tilattua myös itseäsi lähellä olevaan myymälään (kuten muutkin Alkon valikoimassa olevat viinit).

Maailmassa on paljon muitakin sokerittomia, tai lähes sokerittomia kuohuviinejä. Perinteisellä kuohuviinimenetelmällä valmistetut Brut Nature tyylin kuohuviinit ovat näistä yksi hyvä esimerkki ja niihin Viiniblogi paneutuu toisella kertaa.

Kuplivaa ja makoisaa vappua kaikille, sokerilla tai ilman!
Aurinkoisin terveisin,
Viiniblogin Anniina

 

 Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Kuvat, teksti ja resepti: Anniina Schreiner

Postauksen viinit on saatu tuotenäytteinä maahantuojalta.

Lähteet:
www.jancisrobinson.com

Mainittakoon myös, että allekirjoittanut sai inspiraation tämän postauksen donitsien reseptiin Facebookin ”Vhh-ei niin tiukkapipoinen” ryhmässä vilahtaneesta vhh-munkki / ketodonitsi reseptistä. Muokkasin sitä hiukan mieleiseeni suuntaan ja kirjoitin puhtaaksi tähän blogiin. Tämä edellämainittu faceryhmä on oikein hyvä, jos haluat vähentää sokerin käyttöä tai vinkkejä vähähiilihydraattisempaan ruokavalioon. 🙂

 

Voit seurata Viiniblogia, vaikket olisikaan Facebookissa tai Instagramissa. Liity sivun alareunasta Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.

Riesling kuohuviinit testissä

Riesling kuohuviinit testissä

RIESLING KUOHUVIINIT

– Deutscher Sekt – laatukuohuvat testissä –

Yhteistyö Saksan viinitiedotuksen kanssa

Riesling kuoharit astuvat esiin

Olen ilolla seurannut, miten meillä Suomessakin alkaa vihdoin olla saatavilla erityylisiä Rieslingistä valmistettuja laatukuohuviinejä. Nyt kevään juhlien lähestyessä olikin aika laittaa näitä kuplajuomia rivin ja testata, millaisia ”Rieslingskumppia” pullot kätkevät sisäänsä.

Juomia kanssani maisteli ystäväni, kollegani Riikka Jylhä-Vuorio. Maistoimme kaikki viinit sokkoina ja kolmas henkilö vastasi tastingin järjestelyistä. Kuuden rieslingkuoharin lisäksi maisteluriviin päätyi ”jokerina” myös harvinainen, Muskateller (Muscat) lajikkeesta valmistettu kuiva saksalainen kuohuviini.

Tervetuloa mukaan!

Blogi on alunperin julkaistu 4/2021, osa postauksen viineistä on valitettavasti poistunut Alkon valikoimasta.

Tavallista pienemmässä maisteluraadissa oli vain kaksi jäsentä, allekirjoittanut ja kuvan napannut Riikka Jylhä-Vuorio. Viinit maisteltiin sokkoina, eli emme tienneet mitä viiniä maistelemme.

Viinit maisteltiin ensin itsellään ja lopuksi kokeiltiin myös pieniä purtavia. Tässä seesamlastuja, skagen-täyte ja hitunen persiljaa. Lisäksi pöydässä oli Parmesana-juustoa ja leikkeleitä.

Lähestyvän vapun kunniaksi maistomme viinejä myös munkkien ja tippaleipien kanssa.

Nyt tarkkana, Sekt vai Deutscher Sekt?

Tiesitkö, että saksalaiset ovat kuohuviinin siemailun maailmanmestareita. Ainakin itse hämmästyin, kun kuulin tämän ensimmäistä kertaa. Vuosittain Saksassa poksautetaan auki peräti 400 miljoonaa pulloa kuohuviiniä. Tämä on paljon maassa, jonka väkiluku on n. 83 miljoonaa asukasta.

Saksan kielen sana Sekt on napakka, ehkä maailman ytimekkäin kuohuviiniä tarkoittava sana. Tässä kannattaa kuitenkin viinin ystävän olla tarkkana. On nimittäin iso ero, lukeeko pullossa Sekt vai Deutscher Sekt.

Deutscher Sekt valmistetaan aina vain Saksassa kasvaneista viinirypäleistä, useimmiten Rieslingistä tai Spätburgunderista (Pinot Noir). Lisäksi tuotannossa on noudatettava korkeita laatustandardeja.

Sekt puolestaan on yleisnimitys kuohuviinille. Valitettavan usein pelkästään Sekt merkityt kuohuviinit on valmistettu määrä edellä. Ne ovat usein tuontiviinistä valmistettuja kuohuviinejä, joiden rypäleet ovat kasvaneet ”missä päin EU:ta tahansa”. En sano, että ne kaikki olisivat jotenkin huonoja, mutta harvemmin on hyvääkään tullut vastaan.

Tässä postauksessa keskitytään siis Deutscher Sekt laatukuohuviin. Niitä onkin ilmestynyt myös Suomeen ihan mukavasti viimeaikoina. Alkon valikoimassa on tällä hetkellä parikymmentä erilaista ja nyt maistamme niistä kuusi plus jokerin. 😉  Neljä edukseen erottunutta viiniä on merkitty pinkillä tähdellä. 

Dr. Pauly-Bergweiler Riesling Extra Trocken

Tämä viini ponnisti neljän parhaan joukkoon. Viinin aromimaailman vaalea kukkaisuus ja hento päärynäisyys toimivat hyvin yhteen mukavassa tasapainossa olevan makeuden ja hapokkuuden kanssa. Suutuntuma oli raikas ja mousse pirteä.

Viinin kepeä olemus ja aromimaailma toivat mieleen myös ajatuksen, että Proseccon ystävien kannattaisi kokeilla tätä kuohuviiniä. Lisäksi ajattelimme tämän viinin sopivan esimerkiksi kesäisen ystävätapaamisen kilistelykuohuviiniksi.

Ruppertsberger Imperial Riesling Sekt

Pienet sievät kuplat ovat kauniit katsella. Tuoksusta löytyy Rieslingille tyypillisiä aromeita. Omenaisuutta, päärynääkin, hentoa mausteisuutta ja paahteisuuttakin. Maussa on makeutta, hapokkuus tuo ryhtiä, vaikkei olekaan kovin voimakasta. Mousse puolestaan jää hiukan vaisuksi. 

Tämän viini kohdalla hämmennystä herätti ”paljastuksen hetkellä” se, että etiketissä on vain maininta Sekt, ei siis Deutscher Sekt. Aloimme pohtia, onko viini sittenkään valmistettu Saksassa kasvaneista rypäleistä? Maahantuojan nettisivuilla kyllä lukee, että viini on Pfalzin viinialueelta ja siinä yhteydessä puhutaan viiniosuuskunnan viinitarhoistakin.

Kaiken kaikkiaan mutkaton ja ehkä hiukan tavanomainenkin viini, joka kuitenkin sopii moneen makuun ja tilaisuuksiin, joissa viini ei ole pääasiassa, esim. kaveriporukan illanviettoon. Tai kuten ei niin anonyymin raatimme toinen jäsen totesi, tällä viinillä on ”hyvä dokabiliteetti”, eli sitä on helppo juoda.

Johann Baptist Dietrich Riesling Sekt Trocken 2018

Tämä viini oli testin yllättäjä! Testin testin edullisin kuohari ponnisti testin parhaimmistoon.

Tämä viini on valmistettu vuoden 2018 sadosta ja sen ansiosta se saa käyttää etiketissään lisänimikettä ”Jahrgangssekt” (suom. vuosikertakuohuviini). Aluksi tuntui, ehkä tämän muutaman vuoden iän takia, että viini oli aluksi hiukan ”tukossa”. Muutaman minuutin hengittämisen jälkeen tästä kuoriutui varsin erinomaisen hinta-laatusuhteen kuohari.

Aromimaailmassa oli Rieslingille tyypillistä hedelmäisyyttä, omenaisuutta, kukkaisuutta ja persikkaa. Viinissä oli selkeästi makeutta, mutta hapokkuus toimi sille hyvänä vastaparina ja kokonaisuus oli oikein toimiva.

Tämä puolikuivan ja puolimakean rajalla keikkuva kuohuviini olikin testin viineistä paras kaveri vapun leivonnaisille. Se toimi tippaleiville ja meni myös munkin kanssa melko mukavasti. Kunhan mansikkakausi koittaa, niin tätä voisi kokeilla hyvin viilennettynä myös mansikoiden kanssa kuumana kesäpäivänä.
(Edit 4/2023 – Viinin päivittynyt hinta on 10,99€.)

 

Stefan Winter Riesling Brut 2018

Viinin tuoku on herkullisen moniulotteinen. Siitä löytyi muun muassa keltasävyistä omenaisuutta, kukkaisuutta sekä kevyttä kermaisuutta ja paahteisuuttakin. Maku seurailee tuoksua ja viini on sinnikkään hapokas, rapsakkaa sitruksisuuttakin löytyy. Pitkässä jälkimaussa korostuu hapokkuus ja sitruksisuus. Viinin hieno aromikkuus pääsi kuitenkin tuoksussa esille ehkä vielä paremmin kuin maussa. 

Raadin mielestä tämä oli tyylikäs ja hyvä kuohuviini, joka sopii hyvin esim. coctail-palojen tai muuten pienten purtavien seuraan. Makeille vappuherkuille tämä on kuitenkin liian kuiva kaveri. Kaiken kaikkiaan tässä viinissä on hienolla tavalla esillä sekä viinrypälelajike (Riesling) että viinin valmistusmenetelmä (perinteinen menetelmä). Hyvän hinta-laatusuhteen kuohuviini.
(Edit 4/2023 – Viini on poistunut Alkon valikoimasta)

Stefan Winter Riesling Brut 2018, 14,98€ (poistunut Alkon valikoimasta, valitettavasti)

Fürst von Metternich Prestige Riesling Brut 2016

Tämän testin kallein viini on vuosikertakuohuviini vuodelta 2016. Tuoksussa ja oikeastaan koko olemuksessa korostuivat mausteisuus ja kehittyneet piirteet. Testin kuivin viini oli suussa hapokas ja napakka. Kokonaisuudessaan kaipasimme mausteisuuden rinnalle hedelmäisyyttä, joka jäi kuitenkin vaimeaksi myös maussa.

Jäimme tämän viinin kohdalla miettimään, sattuiko kohdallemme huono tuuri? Oliko tätä pulloa esimerkiksi säilytetty jossakin vaiheessa väärissä olosuhteissa? Joka tapauksessa tämä viini jäi testin hännille.
(Edit 4/2023 – Viini on sittemmin poistunut Alkon valikoimista)

Fürst von Metternich Prestige Riesling Brut 2016, (poistunut Alkon valikoimasta)

Herres Riesling Extra Trocken

Herres Riesling on ollut Alkon valikoimissa jo jonkun aikaa. Viinin hiukan vienossa tuoksussa nousi esiin omenaisuutta, kukkaisuutta ja kevyttä mausteisuutta ja ehkä jopa hentoa petroolin sävyä. Näitä samoja aromeita löytyi myös mausta, jossa oli myös lempeää sitruksisuutta. Riesling on luonteeltaan hapokas lajike, joten raati olisi odottanut tältä viiniltä ehkä hiukan ryhdikkämpää hapokkuutta.

Kuohuviinien kohdalla on tapana arvioida myös niiden vaahtoa, hienosti sanottuna moussea. Tämän viinin mousse oli melko hillitty. Vahvempi mousse ja pirteämpi hapokkuus olisivat olleet raadille mieleen.
(Edit 4/2023 – Viini on poistunut Alkon valikoimasta)

Herres Riesling Extra Trocken, 11,99€ (poistunut Alkon valikoimasta)

Jokeri:
Wild Muskateller Extra Trocken 2016

Tämä Muskateller (Muscat) lajikkeesta valmistettu Deutscher Sekt kuohuviini erottui selkeästi maistelurivistä, kuuden Riesling kuohuvan joukosta. Viinissä tulee selkeästi esiin Muscat lajikkeen tyyppillisiä aromeita, kukkaisuutta, ja viinirypäleen omaa rypälemäistä aromikkuutta. Tuoksussa on myös kevyttä makeuden tuntua, vaikka suussa viini olikin kuivan oloinen ja raikkaan hapokas.

Kiinnostava tuttavuus ja myös sikäli harvinainen, että Muscat lajikkeesta valmistetaan kyllä usein makeita ja pirskahtelevia jälkiruokatyylisiä viinejä, mutta harvemmin tällaista täysiveristä kuoharia.  Ruokapöytään sovittelisin tätä vaalealle kalalle, tai esim. graavilohelle, jonka seuraksi pyöräyttäisin esim. hapankerma-kapris tahnan, ehkä jopa mädillä maustettuna.
(Edit 4/2023 – Viinin päivittynyt hinta on 25,56€.)

 

Summa summarum…

Vaikka Riesling tunnetaan valkoviinien ja jälkiruokaviinien luottolajikkeena, siinä on selkeästi aineksia myös laadukkaiden kuohuviinien valmistukseen.

Itseasiassa tämä testi paljasti viineissä yllättävänkin paljon eroja, siitä huolimatta että sekä maa, että viinissä käytetty rypälelajike olivat kaikissa samoja. Jokeri Muskateller oli kyllä hyvä lisä tähän Riesling-kuohuvien kimaraan. Se osoitti, että saksassa osataan tehdä kuohuviinejä muistakin lajikkeista kuin Rieslingistä.

Kaksi hyvin erilaista, mutta omassa tyylissään laadukasta ja hyvän hintalaatusuhteen viiniä. Vasemmanpuoleinen sopii makeille vappuherkuille ja oikeanpuoleinen pikkusuolaisen seuraksi.


Kyllähän hyvä kuohuviini kuuluu kevääseen ja kevään juhliin. Toivonkin, että tästä testistä on iloa, kun mietit mikä olisi sinun makuusi sopiva Riesling-kuohari. Ja jos kaipaat alkoholitonta vinkkiä kannattaa ehdottomasti tsekata: Alkoholiton vappuskumppa.  

Kuplivaa vapun odotusta kaikille!
Aurinkoisin terveisin,
Viiniblogin Anniina

P.s. Tietäjät tietää, mistä alla oleva kuva on napattu 😀

 Seuraa viiniblogia Facessa ja Instassa

Kuvat ja teksti: Anniina Schreiner

Lähteet:

www.jancisrobinson.com

www.germanwines.de/aktuelles/news/details/news/detail/News/germany-worlds-largest-consumer-market-for-sparkling-wine/

www.rosaviinijaruoka.fi/tuote/ruppertsberger-imperial-riesling-sekt/

Voit seurata Viiniblogia, vaikket olisikaan Facebookissa tai Instagramissa. Liity sivun alareunasta Wine and Beyond.fi sähköpostilistalle, jonka kautta saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin muihin tarkoituksiin.