Vegaaninen viini

– Mitä yhteistä on merilevällä ja kananmunalla? –

Mutta hetkinen nyt, viinihän tehdään viinirypäleistä, miten se muka voi olla muuta kuin vegaaninen kasvikunnan tuote? Missä välissä viini voisi muka muuttua epävegaaniseksi? Jotta näihin kysymyksiin olisi mahdollista vastata täytyy tutkailla viinien valmistusmenetelmiä. Olennaisessa osassa on viinin kirkastaminen. Tervetuloa viiniblogin mukaan!

(Halutessasi voit myös tutustua vegaanisten viinien sanastoon.)

Kananmunaa viinissä, miksi ihmeessä?

Alkuvuodesta 2020 Alkoista vedettiin pois myynnistä Kalifornialainen Zinfandel-viini. Syynä tähän oli, että pullon kyljestä puuttui maininta ”saattaa sisältää kananmunaa”.

Vaikka tämä saattaa kuulostaa omituiselle niin kyllä, kananmunaa ja muitakin eläinperäisiä aineita saatetaan käyttää viinin valmistuksessa. Viinirypäleiden matka köynnöksistä viinipulloon ei suinkaan ole aina samanlainen. Millaiseksi tämä matka muotoutuu riippuu viljelijästä, rypälelajikkeesta, viinialueen lainsäädännöstä, viinintekijän taidosta ja tavoitteista sekä monista muista asioista.

Mitä yhteistä on kananmunalla ja merilevällä? Molempia saatetaan käyttää viinin kirkastamiseen.

Vaihe, joka ratkaisee onko viini vegaanista vai ei liittyy viinin kirkastamiseen. Rypälemehun käytyä käymisastiassa on nimittäin muutakin kuin viiniä, kuten hiivasakkaa, rypäleistä irronnutta hedelmälihaa, mahdollisesti siemeniä, ehkä rypäleen kantojen tai kuorten osia ja niin edelleen. Näiden poistamiseksi ja viinin kirkastamiseksi on olemassa muutamia vaihtoehtoja ja tässä kohtaa pääsemme asian ytimeen.

Kirkastusmenetelmä määrittää viinin vegaanisuuden

Yksi vaihtoehto viinin kirkastamiseen on aika. Viinintekijä voi odottaa, että ajan kuluessa hiivasakka ja muu ylimääräinen laskeutuu käymisastian pohjalle ja kirkastunut viini voidaan juoksuttaa sakan päältä toiseen astiaan ja pullottaa. Tämä on kirkastustekniikoista hitain, sillä painovoimalta vie aikaa tehdä tämä työ. Toisaalta sen sanotaan säästävän myös viinin aromeja ja säilyttävän sen luonteen.

Saostumista nopeuttaa huomattavasti, jos viinin sekaan lisätään ns. kirkastusaine, joka sitoo ylimäärisiä aineksia yhteen. Tässä astuvat helposti kuvaan mukaan liivate, kananmuna, kaseiini (maidosta) tai isinglas (kalojen uimarakosta). Näistä käytetään ammattikielessä nimitystä ”kirkastusagentti”. Ne vetävät puoleensa viinissä olevia kiinteitä hiukkasia ja sitovat ne yhteen jolloin ainesosien vajoaminen astian pohjalle nopeutuu. Kirkastusagenttien, eli kirkastusaineiden, ei kuitenkaan tarvitse välttämättä olla eläinperäisiä vaan esimerkiksi bentoniittisavi tai merilevä sopivat tähän tarkoitukseen.

Kolmas vaihtoehto viinin kirkastamiseen on suodatus, jolloin viinissä olevista kiinteistä aineksista voidaan päästä eroon ilman minkäänlaisia kirkastusagentteja. Suodatusta käytetään usein niissäkin viineissä, joissa on käytetty kirkastusagentia, eikä valmiissa viinissä yleensä ole jäämiä esim. kananmunasta. Silti se on varmuuden vuoksi merkittävä viinipullon kylkeen allergeeniksi. Tämä säädös pätee kaikkiin EU:ssa tuotettaviin ja tänne tuotaviin viineihin ja siitä ohjeistaa Suomessa muun muassa ruokavirasto.

Kuinka tunnistaa vegaaniset viinit?

Vegaanisille tuotteille on olemassa virallisia sertifikaatteja, joista tunnetuimmat lienevät V-Label sertifikaatti (myöntää European Vegetarian Union) ja The Vegan Societyn myöntämä auringonkukkalogo.

Sertifikaatit ovat maksullisia ja harmi kyllä se vaikuttaa erityisesti pienten viinitilallisten halukkuuteen hakea näitä sertifikaatteja. Toki selvää on myös se, että sertifiointijärjestelmän ylläpidossakin on kulunsa. Hinnat eivät käy nettisivuilta selvästi ilmi, mutta pienellä tutkimisen perusteella tulee käsitys, että vuosittainen maksu sertifikaatista on muutamia satoja euroja ja/tai hinta on sidottu yrityksen liikevaihtoon ja sertifioitujen tuotteiden määrään.

Vaikuttaa siltä, että Alkon valikoimissa vegaaniseksi viiniksi merkitään vain ne viinit, joilla on sertifikaatti. Alkon valikoiman laajuuden huomioiden, edellytys sertifikaatille on ymmärrettävä linjaus, muuten tuotteiden vegaanisuuden hallinnasta tulisi helposti ”villilännen meininkiä”. Kuitenkin siitä seuraa, että itseasiassa Alkossa on enemmän vegaanisia viinejä kuin äkkiseltään luulisikaan, mutta kuluttajilla ei ole valintaa tehdessään tietoa kaikista mahdollisista vaihtoehdoista.

Seuraavaksi maistetaankin kolmea vegaanista viiniä, joista kahdella on sertifikaatti ja yhdellä ei.

Steininger Riesling Kamptal 2018, 13,99€ (vegaaninen, kevyt pullo, paikallinen ekosertifiointi)

Itävallan Kamptalin alueella pitää viinitilaa ”Familie Steininger”. He valmistavat viininsä vegaanisesti omalla tilallaan, mutta eivät ole kuitenkaan hakeneet niille sertifikaattia.

Tämän vaaleankeltaisen Rieslingin vivahteikas moniulotteinen tuoksu tarjoilee kypsää persikkaa, makeahkoja omenaan viittaavia aromeita sekä aavistuksen akasiahunajaa. Tuoksussa tuntuu myös mineraalista raikkautta, joka saattaa vihjata maun hapokkuudesta, ja häivähdys valkopippuria. Maku on kuiva ja hapokkuus korkeaa, sitrushedelmäiset aromit korostuvat maussa tuoksua enemmän. Aavistus jäännössokeria yhdessä hedelmäisen makeiden aromien kanssa pehmentää viinin korkeaa hapokkuutta miellyttäväksi kokonaisuudeksi. Erittäin hyvä food-pairing kaveri esimerkiksi blineille. Vegaanisen postauksen hengessä tässä yksi vegaanisten blinien ohje.

Zaccagnini Montepulciano d’Abruzzo 2017, 15,48€ (vegaaninen, ei sertifikaattia)

Keski-Italian itäosissa sijaitseva Abruzzon alue on kuuluisa Montepulciano rypälelajikkeesta, joka viihtyy lämpimillä kasvualueilla Keski- ja Etelä-Italiassa. Zaccagnini valmistaa viininsä vegaanisesti ja käyttää kirkastamiseen tangentiaalista suodatusta, jolloin mitään kirkastusagentteja ei tarvita, eläinperäisiä tai muitakaan.

Väriltään ja tuoksultaan nuorekkaan oloisen viinin tuoksusta tulee mieleen marjametsäisiä aromeita, mustikkaa ja hävähdys puolukkaakin. Lisäksi suklaa ja kahviaromit sekä kypsä kirsikkaisuus ovat tuntuvia. Maku on niin ikään nuorekas, aika hapokas ja keskitanniininen. Tuntuu, että tanniinit ovat ehtineet jo hiukan pyöristyä, vaikka nuori viini onkin kyseessä. Kun viini viivähtää hetken lasissa niin maanläheiset aromit korostuvat. Tämä sopii hetken hengittäneenä ihan seurusteluviiniksi, mutta hapokkuutensa ansiosta käy mainiosti myös esimerkiksi pitsan tai tomaattisen pastan kaveriksi.

Barahonda Organic Monastrell Tintorera 2018, 9,98€ (Pullon kyljestä löytyy Vegan Society:n kukkalogo.)

Tämä viini tulee Espanjan itälaidalta Yeclan alueelta, joka sijaitsee melko lähellä Alicanten kaupunkia. Ilmasto on viiniköynnökselle aika kuuma, mutta alueella suosituin rypälelajike Monastrell viihtyy siellä. Toisena lajikkeena tässä viinissä siis Tintorera, joka tunnetaan mm. punaisesta rypälemehustaan.

Viinin tuoksussa tuntuu vahva paahteisuus, hillomainen kirsikka ja melkein palaneen sokerin tuoksu. Keskitanniinisessa maussa on samoja aromeita kuin tuoksussa ja alkoholipitoisuus on Monastrellille tyypillisesti aika korkea. Itseasiassa tämän viinin vegaanisuuteen liittyy pieni kuriositeetti, tai se on mielenkiintoista sikäli, että Monastrell laijikkeen (josta käytetään Ranskassa nimeä Mourvédre) sanotaan usein ilmentävän viineissä lihaisia aromeita, kuten lihalientä tai grillattua lihaa. Silti tämä viini on vegaaninen ja näistä aromeista huolimatta, tai juuri niiden takia, voit kokeilla tätä esimerkiksi lipstikalla maustetun kasvispadan kanssa. Tämä voisi sopia myös seitan kebabin kaveriksi, tosin jos kebabsoosissa on paljon tulisuutta niin se saattaa hieman korostua tämän viinin alkoholisuuden (14%) myötä.

Vegaanisuus on kasvava viinitrendi

Vegaanisten viinien tuotanto ja kysyntä ovat kasvaneet viimevuosina ja kasvu tuntuu jatkuvan. Viinivalikoimien parissa toimiva Joonas Hautaniemi vastasi kysymyksiini aiheeseen liittyen ”- Luomu on edelleen selkeästi se tärkein sertifikaatti, mutta kestäväkehitys ja vegaanius ovat heti kintereillä”.

Joonaksen mukaan monet ravintolat panostavat siihen, että viinivalikoimasta löytyy vegaanisia viinejä. Vaikkei niitä aina olisikaan merkitty listaan erikseen niin kannattaa kysyä henkilökunnalta, jos haluaa tietää viinilistan vegaanisista vaihtoehdoista. Nykyään monet viinitalot tuottavat laadukkaita vegaanisia viinejä, sertifikaatilla tai ilman, ja suodatustekniikan kehittyminen sekä kysynnän kasvaminen ohjaa alaa tähän suuntaan jatkossakin.

Toivottavasti sait uutta tietoa ja nautit tästä blogipostauksesta. Roseeviinien ystävälle vinkiksi, että heinäkuussa 2020 Viiniblogi testasi 9 erilaista roseeviiniä. Voittajana oli vegaaninen rosee.

Kurkkaa myös aiheeseen liittyvä vegaanisten viinien sanasto.

Tapaamisiin ensi kerralla!
Terkuin,
Viiniblogin Anniina