Riesling, JOLLA ON TARINA

Alsace vs Rheingau

Kaupallinen yhteistyö Hartwall Oy:n kanssa

Historiaa Rheinin molemmilta rannoilta

Suurta suosiota nauttiva Riesling on kotoisin Rheinin jokilaaksosta. Yksi tämän viinirypäleiden kuningatareksikin nimitetyn lajikeen kiehtovista piirteistä on sen kyky ilmentää herkästi eri kasvuympäristöjen piirteitä. Näin ollen onkin kiinnostavaa vertailla eri alueiden viinejä. Tässä postauksessa on mukana kaksi laadukasta ”risukkaa”, toinen Ranskan Alsacesta ja toinen Saksan Rheingausta.

Molemmilla viineillä on liki tuhat vuotta pitkä historia taustallaan. Hyvän viinin maistelu on aina mukavaa, mutta upean tarinan myötä se siivittyy kiehtovaksi elämykseksi. Millaiset tarinat tämän postauksen viinien takaa löytyy?

Tervetuloa viiniblogin matkaan Rhein-joen molemmille rannoille.

Pitkäkaulaiset ”flutes” -pullot ovat perinteisiä sekä Alsacessa että Saksassa.

Riesling on arvostettu rypälelajike kautta maailman, mutta erityistä mainetta se on kotimaansa Saksan ohella hankkinut etenkin Ranskan Alsacessa. Itseasiassa Riesling on Alsacessa niin arvostettu, että se on nimetty ”jaloksi lajikkeeksi” (noble variety) yhdessä Gewürztraminerin, Pinot Giris:n ja Muscatin kanssa.

Alsace on myrskyisen historiansa aikana kuulunut välillä Saksalle, välillä Ranskalle. 1900-luvun maailmansotien jälkeen alue on rauhoittunut Ranskan hallintaan, mutta mutta sen viineissä on edelleen saksalaisia vaikutteita. Näistä esimerkkinä ovat muun muassa pitkäkaulaiset hoikat flutes-pullot. Lisäksi Alsace on myös Ranskan ainoa viinialue, jossa kasvatetaan merkittävissä määrin Rieslingiä.

Saksan Rheingau on puolestaan tunnettu Riesling-viinien laatualueena jo vuosisatoja. Joidenkin tarinoiden mukaan Riesling olisi kotoisin nimenomaan Rheingausta, mutta tätä ei ole pystytty vedenpitävästi todistamaan.

Alsacen parhaimmistoa, – Grand Cru Riesling

Postauksen ensimmäinen viini tulee Alsacesta, Altenberg de Bergbieten Grand Cru-viinitarhalta, joka sijaitsee noin 30 km Strasbourgin länsipuolella. Tarhalla on pitkä historia ja sen viinejä on ylistetty jo 1100-luvulta peräisin olevissa kirkonkirjoissa. Tämän tarhan viinien tiedetään maistuneen korkea-arvoisille piispoillekin.

Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen 1789 viinitarha palautettiin kirkon hallusta maanvilijelijöille. Noin sata vuotta tämän jälkeen 1895 paikallinen seppä Emile Huber oli työn touhussa viinitarhalla, kun yhtäkkiä hänen auransa osui johonkin kovaan. Maaperän uumenista löytyi 2 terrakottamaljakkoa, joissa oli korvaamaton aarre: 7000 hopearahaa 1200-luvun loppupuolelta.

Tuohon aikaan Alsace oli osa Saksaa, ja tämä aarre kuuluu ilmeisesti edelleen berliiniläisen museon kokoelmiin. Tarhalta on löytynyt sittemmin myös kolikoita, joissa on kuvattuna Caesar ja Rooman valtakunnan symboleja.

Viinitarhan suunta on kaakkoon, ja köynnökset saavat nauttia aurinkoisista aamuista, joka kuivattaa aamukasteen ja auttaa rypäleitä kasvamaan terveinä. Kuva: Vin Alsace

Yhtenä tämän tarhan salaisuutena pidetään sen maaperää. Se on kalkkipitoista ja siinä on myös hiekkaa, savea ja etenkin gypsiumia. Tämän hienolta kuulostavan mineraalin poltettu, jauhemainen muoto tunnetaan kotoisasti kipsinä.

Tarhan viiniä saakin valmistaa myytäväksi vasta kun köynnökset ovat tarpeeksi vanhoja, jotta niiden juuret ulottuvat gypsium-kerrokseen saakka.

Metzin suku on viljellyt viiniä 1904 vuodesta saakka. Nykyään viinitalo tunnetaan etenkin Crémant de Alsace kuohuviineistään, mutta se on myös merkittävä valkoviinien valmistaja. Kuva: Arthur Metz

Alkossa on saatavilla Arthur Metz viinitalon Riesling tältä tarhalta. Altenbergin viinejä kuvaillaan usein aromikkaiksi, mutta kuiviksi ja niiden kerrotaan paljastavan suolaisen mineraalisia piirteitä kypsyyttyään pari vuotta. Tämä viini on varsin hyvässä iässä näidenkin piirteiden löytämiseksi, eli ei muuta kuin maistelemaan.

Arthur Metz Riesling Grand Cru Altenberg de Bergbieten 2019

Arthur Metz Riesling Grand Cru Altenberg de Bergbieten 2019, 19,28€.
Hyvä saatavuus yli 130 Alkon myymälässä.

Maistelukuvaus: Viinin aromikkaasta tuoksusta nousee esiin persikkaa, kypsää ranskan golden omenaa, kevyttä kukkaisuutta ja meden makeahkoa, hiukan hunajaistakin tunnelmaa. Lisäksi löytyy hentoa mausteisuutta, raastettua sitruunan kuorta ja pienen häivähdyksen petrooliakin saattaa löytää.

Maku on kuiva, runsaan hedelmäinen ja siinä on kypsä, lämmin tunnelma. Viinissä on lempeyttä, mutta hyvä hapokkuus raikastaa viinin tasapainoiseksi kokonaisuudeksi. Jälkimaussa on hunajan ja persikan sävyjä.

Erittäin miellyttävä, runsaan hedelmäinen, mutta kuiva riesling. Tunnustan, etten ole ollut suuri Alsacen viinien ystävä, olen joskus pitänyt niitä turhankin makeina. Tämän viinin myötä on syytä korjata mielipidettä paremmaksi. Sekä lajike, että Alsacen lämmön tuntu ovat läsnä hyvällä ja tasapainoisella tavalla.

Seuraavan viinin myötä siirrytään Rhein joen toiselle puolelle, naapurimaahan Saksaan.

Rheingaun legendaarinen Riesling-linna

Saksan Rheingau tunnetaan laadukkaista Riesling-viineistä, eikä vähiten Schloss Johannisbergin ansiosta. Riesling on ollut tämän ikonisen tilan ainoa lajike vuodesta 1720 saakka.

1800-luvun alussa runoilija Heinrich Heine kirjotti osuvasti ”Mon Dieu, jos minulla olisi usko, jolla voisin siirtää vuoria, olisi Johannisberg vuori, jonka antaisin seurata itseäni kaikkialle”. Ajatus on kieltämättä houkutteleva.

Vuori tulvillaan Rieslingiä. Schloss Johannisbergillä on 35 hehtaaria viinitarhoja. Ne ulottuvat melkein Rhein-joen rannasta aivan linnalle saakka. Kuva: Schloss Johannisberg

Legendan mukaan Frankkien keisari Kaarle Suuri määräsi 800-luvun alkupuolella istuttamaan viiniköynnöksiä kukkulalle, jossa Schloss Johannisberg sijaitsee. Hän oli huomannut Rhein-joen toisella puolella sijainneesta palatsistaan, että lumi sulaa ensimmäisenä Johannisbergin rinteellä.

Vuoden 1100 tietämillä alueelle perustettiin Johannes Kastajan mukaan nimetty Benedictiiniläis-luostari, ja näin kukkula sai nimekseen Johannisberg. Luostari purettiin 1700-luvun alkupuolella ja kukkulalle rakennettiin barokkityylinen palatsi, joka seisoo siellä vielä tänäkin päivänä.

Vuosisatojen saatossa viinitalolla on ollut lukuisia omistajia. Se on ollut sekä Napoleonin että Habsburgien suvun hallussa. Vuodesta 1976 alkaen se on kuulunut muun muassa elintarvikkeistaan tunnetun Oetker-suvun konsernin haltuun. Nykyään viinitilan ohjaksia pitää käsissään Stefan Doktor tiimeineen. Riesling on edelleenkin ainoa linnan rinteisillä viinitarhoilla kasvava lajike.

Schloss Johannisbergillä on merkittävä rooli myös myöhään poimittavien ja jalohomeisten viinien kehityksessä, mutta palataan siihen toisella kertaa.

Schloss Johannisberger Gelblack Riesling Trocken 2020

Schloss Johannisberger Gelblack Riesling Trocken 2020, 24,99€
Saatavuus: 34 Alkon myymälää ja tilausvalikoima

Maistelukuvaus: Tuoksusta löytyy omenaa, nektariinia ja sen kiveä, vaaleita kukkia, sitruunaa, limeä ja nenää kutittelevaa mineraalisuutta. Viini on kuiva ja saa hyvän ryhdin raikkaasta hapokkuudesta. Maku seurailee tuoksua ja viinissä on mukavasti pituutta. Keskipitkässä jälkimaussa nousee myös vihreän karviaisen napakampi puraisu. Viinissä on myös aavistus täyteläisyyttä, joka saattaa olla tulosta siitä, että Schloss Johannisberg käyttää toisinaan tammitynnyreitä ja hiivasakkakypsytystä Rieslingiensä kypsyttämiseen.

Tasapainoinen ja tyylikäs viini, joka sopii erinomaisesti joululahjaksi raikkaiden rieslingin ystävälle ja kenelle vain, joka arvostaa sitä, että viinillä on ainutlaatuinen tarina.

Pidin molemmista tämän postauksen viineistä niin paljon, että innostuin kokeilemaan niitä myös kalaruoan kanssa.

Rieslingit testissä kalaruokien kanssa. Toinen toimi paremmin lohisalaatille, toinen stemmasi paistetun siian kanssa.

Molemmat näistä viineistä toimivat hyvin erilaisille kalaruoille. Itse pidin Arthur Metz Rieslingin rusaudesta sitruksisen lohisalaatin kanssa. Sen rehevämpi aromikkuus toimii myös muilla tavoin valmistetulle lohiruoalle, kuten lämminsavuolohelle tai vaikka uunilohellekin, miksei kylmäsavulohellekin.

Schloss Johannisbergin Gelbelack sopi puolestaan paremmin paistetun siian hienostuneille aromeille. Tätä viiniä voisi suositella vaalealihaisten kalojen tai äyriäisten kaveriksi muutenkin, miksei vaikka joulupöytäänkin.

Hyvää joulukuun jatkoa ja erinomaisia viinihetkiä kaikille!

Terkuin,
Viiniblogin Anniina