HARVINAISTEN VIINIEN ÄÄRELLÄ
– Maailman harvinaisimmat valkoviinilajikkeet –
Tiesitkö, että maailmassa on tunnistettu yli 1360 viinirypäle-lajiketta, silti 80% maailman viinistä tuotetaan vain noin 20 eri lajikkeesta. Wine and beyond.fi viiniblogi tarjoilee sinulle väläyksen näistä viinimaailman harvinaisuuksista. Tervetuloa mukaan harvinaisten viinien tastingiin!
Viisi harvinaisuutta, yksi Italiasta, kolme Unkarista ja yksi Libanonista.
”Viinien etsintä vei vuoden”
Sain ilon osallistua ystäväni viiniasiantuntija Samuli Viherman järjestämään harvinaisten rypälelajikkeiden tastingiin. Kysytäänpä illan hyväntuuliselta isännältä, mistä tämä ajatus harvinaisuuksien tastingiin sai alkunsa?
”Halusin järjestää tämän tastingin ystävilleni omasta mielenkiinnostani, sekä päästäkseni itsekin maistamaan näitä viinimaailman harvinaisuuksia”, Samuli kertoo. Osuutta kiinnostukseen oli myös James Wilsonin kirjalla; ”God forsaken grapes – the slightly tipsy journey through the world of Strange, Obscure, and Under-appreciated Wine ”.
Kirjan nimen voisi kääntää suomeksi kutakuinkin ”Jumalanhylkäämät rypälelajikkeet – kevyesti hiprakkainen matka omituisten, erikoisten ja aliarvostettujen viinien maailmassa”. Kirjassa Wilson matkailee Euroopan eri viinialueilla metsästäen erittäin harvinaisia rypälelajikkeita, haastatellen niiden viljelijöitä ja tietysti nauttien erikoisista viineistä. (Ei hassumpi tapa ansaita elantoaan?)
Samuli avaa ensimmäisen pullon ja jatkaa, ”Seurailen aktiivisesti mitä viinejä markkinoille tulee ja olen noin vuoden ajan tarttunut kiinnostaviin harvinaisuuksiin. Näitä viinejä ei juuri Alkosta löydä. Pelkästään rypälelajikkeiden viljelymäärät rajoittavat tuotantoa ja harvoin niitä myydään kovin kauas tuotantoalueestaan. Osaa näistä lajikkeista on maailmassa vain 10-20 hehtaaria.”
Vertailun vuoksi Cabernet Sauvignonin viljelyala on noin 280.000 hehtaaria ja Chardonnayn 160.000 hehtaaria. Kuullostaa siltä, että minä ja muut tastingiin osallistuvat ovat aika onnekkaita. Tai hetkinen, olemmeko sittenkään? Miksi nämä viinit ja rypälelajikkeet ovat niin harvinaisia? Luulisi, että jos ne ovat tosi hyviä niin suosio olisi suurempaa… Ovatko nämä viinit hyviä alkuunkaan? Näihin kysymyksiin on turha pohtia vastausta suljettujen pullojen äärellä, joten ei muuta kuin maistamaan.
Ermes Pavese Blanc de Morgex et de La Salle 2018, Italia
Ensimmäinen viini tulee Alpeilta, Italian ja Ranskan rajan tuntumasta. Lajikkeena on Prié blanc, jota on koko maailmassa noin 22 hehtaaria. Nimi juontaa juurensa rukoilemisesta ja se onkin ollut aikoinaan käytössä kirkkoviininä sillä punaviinin koettiin tahrivan liikaa pappien kaapuja. (Olennainen asia aikana, jolloin Bio Luvilia ei oltu vielä keksitty).
Tuoksussa tuntuu kukkaisuutta ja päärynäistä hedelmää. Maku on hiukan yllättävästi aika hapokas ja jotenkin mausteinen vaikken pystykään täsmällisesti nimeämään mitään tuttua maustetta. Löydän viini aromeista myös kohonneen taikinan hiivamaista, jännän pistävää aromia. Erikoinen tuttavuus, mutta ei mitenkään huono, vain… erilainen.
A Ket Jobarat Kéknyelű, 2017, Unkari
Unklarilainen Kéknyelű on rypäleiden maailmassa erikoinen tapaus. Useimmissa rypälelajeissa on sekä hede ja emikukkia samassa köynnöksessä ja köynnös pölyttyy lähes itsestään. Kéknyelű on tässä poikkeus, se tuottaa vain emikukkia ja tarvitsee siis kaverikseen köynnöksiä, joissa on hedekukkia, sekä tietysti pölyttäviä hyönteisiä ja tuulenvirettä ja niin edelleen. Ehkä tämä on yksi syy lajikkeen harvinaisuuteen (40 hehtaaria maailmassa). Lajiketta nimeltä Budai Zöld käytetään Kéknyelűn pölytyslajikkeena ja ne löytyvät yleensä samalta tarhalta. Budain viinit eivät ilmeisesti ole kovin hääppöisiä ja lajiketta käytetänkin ennemmin rypäleviinan tislaukseen kuin viinin tuotantoon.
Tuoksussa tuntuu makeampaa hedelmää kuin edellisessä ja viini on selvästi täyteläisempi. Lajiketyypillisiin aromeihin kuuluvat kiivi ja kivelliset hedelmät kuten nektariini tai persikka. Tästä löytyy myös kukkaisuutta ja mineraalisuutta, hauska tuttavuus.
Somlói Apatsagi Juhfark 2013, Unkari
Tämä viini tulee Unkari Somlóista, joka on maaperältään vulkaanista aluetta. Lajikkeen nimi Juhfark tarkoittaa lampaan häntää ja juontaa juurensa rypäletertun tyypillisestä muodosta. Tätä ”lampaanhäntärypälettä” kasvaa maailmassa jo vähän enemmän, noin 156 hehtaaria pääasiassa Unkarin Somlóissa.
Viinin väri on syvän kultainen, ja sikäli hiukan poikkeuksellinen. Tässä onkin erikoinen ja aika makean oloinen tuoksu, lajikkeelle tyypillinen kypsä melooni näyttäytyy tässä ylikypsänä. Ei ehkä aromimaailmaltaan omia suosikkejani, mutta vulkaanisesta maaperästä tuleva suolainen ja mineraalinen meininki lisää kiinnostavuutta. Tästä saattaa löytää myös tervan aromia. Maku on kuiva ja hiukan yllätys tuoksun makeuden jälkeen.
Fekete Béla Hárslevelű 2008, Unkari
Tämäkin viini on Somlóin alueelta. Verrattuna edellisiin Hárslevelűa viljellään paljon, noin 1700 hehtaaria. Tämä ei sikäli ole yllätys, sillä lajike on yksi myös unkarilaisessa Tokajissa käytetyistä lajikkeista. Toisin kuin Tokaji tämä viini on kuitenkin kuiva valkkari eikä lajike ole enää täysin Tokajin tuotannon varassa.
Ensimmäisenä aromina lasista nousee selkeä hunaja. Hárslevelű tarkoittaa kuulemma lehmuksen lehteä, joka on myös lajikkeelle tyypillinen aromi. Myös lehmushunaja on tyypillinen. erityisesti iäkkäämmille viineille. (Jahas, no en nyt ihan pystynyt nimenomaan lehmushunajaksi tätä identifioimaan… hahaa). Tästä tulee Tokaji mieleen, mutta jotenkin riisuttuna… ikään kuin Tokaji, joka on heittänyt jalohomeisen ulsterinsa nurkkaan. Tuoksussa tuntuu myös setrin puumainen aromi, lakritsaa (sellainen hiukan kuivahtanut englanninlaku) ja myös mausteisuuta, ehkä mieto muskotti tai jotain sinne päin. Jälkimaussa tulee myös yllärinä hillaa, erityisesti lakkahillon aromia. Erittäin kiinnostava ja sikäli harvinainen valkkari, että tämähän olisi loistava ”meditaatioviini”. Ainoa vaan, että mistä tätä onnistuisi saamaan käsiinsä…
Chateâu Musar White 2009, Libanon
Tämä viinitalo on ”Libanonin tähti” ja näistä ainoa, joka on nimenä minulle aiemmin tuttu. Silti en ole muistaakseni aiemmin Musarin viinejä tullut maistaneeksi. Laijikkeina tässä viinissä ovat Obaideh ja Merwah, jotka ovat vanhoja arabialaisia viinirypälelajikkeita. (Maailman arvostetuimpien viinigurujen kesken tuntuu olevan erimielisyyttä siitä ovatko nämä lajikkeet sukua Chardonnaylle tai Semilionille.) Obaideh on täyteläinen matalahappoinen lajike ja Merwah on korkeahappoinen joka tuo ikääntymispotentiaalia. Chateâu Musarin viinit kestävät aikaa poikkeuksellisen hyvin, viinitalon omien sanojen mukaan tällä hetkellä parhaimmillaan ovat 70-luvulla tuotetut vuosikerrat!
Kullankeltaisen viinin tuoksu on hurjan intensiivinen, ensinuuhkaisulla melkein väkevän tuntuinen. Hetken kuluttua lasista nousee kiehtova suolakinuskin tuoksu, jossa sekoittuvat kermainen ja hiukan voimainen fiilis. Hedelmäprofiili on pitkän ikääntymisen johdosta kääntynyt tuoreista hedelmistä kohti kuivattujen hedelmien aromeja. Tuoksusta erottuu aprikoosia ja ananasta, myös hunajaa ja jonkun sitrushedelmän kuorta, jonka nimeän pienen pohdiskelun jälkeen verigreipiksi. Hasselpähkinää ja jotakin hedelmäkarkkimaista paljastuu myös… ehkä sen voisi nimetä hedelmätoffeeksi. Maultaan viini on kuitenkin kuiva ja kokonaisuutena tyylikkään tasapainoinen.
Täytyy sanoa, että ei ole turhaan tämän viinitalon nimi kiirinyt korviini. Erinomainen valkoviini, mielestäni tämän tastingin paras valkkari. Ja sitten, Samuli kertoo ilouutisen, tätä saa Alkosta! Hinta on 39,90€, joka kieltämättä on valkkarille aika kova. Pikaisella tarkastelulla se vaikuttaisi olevan kuitenkin keskitasoa verrattuna muihin valikoimassa oleviin valkkareihin joilla on ikää noin 10v.
Harvinaisuuksien joukkoon mahtui upeita helmiä sekä ”ei niin helmiä”.
Tämän kokemuksen perusteella kannustan kaikkia maistamaan myös viinimaailman harvinaisuuksia, jos ja kun niitä tulee vastaan. Illan tastingissa oli mukana myös punaviinejä, niistä harvinaisinta on maailmassa vain 9 hehtaaria… miltä se maistui? Oliko se hyvää? Vastaukset näihin kysymyksiin selviävät kun Wine and Beyond.fi viiniblogi palaa aiheeseen maaliskuussa.
P.S. Innostuin vielä etsimään tietoa Libanonin viinin viljelystä ja wikipedia kertoi, että Libanonissa tuotetaan noin 72 miljoonaa pulloa viiniä vuodessa ja pääasiassa kansainvälisesti tunnetuista lajikkeista kuten Cabernet Sauvignonista, Merlotista ja Grenachesta.
P.P.S. Postauksessa on käytetty lähteenä James Wilsonin kirjaa: God forsaken grapes – the slightly tipsy journey through the world of Strange, Obscure, and Under-appreciated Wine
Seuraa blogia Facessa tai Instassa
Liity sähköpostilistalle sivun alalaidassa. Saat tiedon uusista blogipostauksista. Osoitteita ei luovuteta eteenpäin.
Lue muita viiniblogin postauksia